Nykyiset EU:n velkasäännöt halutaan heittää lopullisesti romukoppaan

Muistatko Maastrichtin sopimuksen velkasäännöt? Maksimissaan 60 % valtionvelkaa suhteessa bkt:hen ja 3 %:n julkinen alijäämä? Harva todennäköisesti muistaa EU-jäsenmaiden hallituksissakaan, sillä kriisin ajaksi ne on sysätty tyystin syrjään ja taukoa on jatkettu ainakin ensi vuoteen asti. Muutoinkin vuonna 1997 voimaan tulleilla budjettisäännöillä on heitetty vesilintua, sillä niitä rikottiin jo ennen kriisiä monen jäsenmaan toimesta ja tyhjäksi säännöksi se on näköjään identifioitunut myös Googlessa. Kun tein Google-haun sanoilla ”sääntö, jota ei noudateta”, viittaus EU:n liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyn lakiteksti nousi hakutuloksissa toiselle sivulle.

Nyt nykyiset velkasäännöt halutaan heittää lopullisesti romukoppaan. Kauppalehti uutisoi viikonloppuna EU:n talouskomissaari Paolo Gentilonin linjauksista, joiden mukaan paluu nykysääntöihin ei ole realistinen. Ei ihme, sillä harva jäsenmaa (ml. Saksa tai Suomi) on pääsemässä 60 %:n velkatavoitteeseen lähivuosina. Sen sijaan uusissa säännöissä pitäisi huomioita tuki (julkisille) investoinneille ja rukata velkakatto ”realistisemmaksi”. IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard vie ajatusta pidemmälle ja ehdottaa, että kvantitatiiviset säännöt pitäisi korvata erilaisilla standardeilla, jotta ne olisivat mielekkäämpiä. Sääntöjä on tarkoitus alkaa uudistaa syksyllä Saksan vaalien jälkeen.

Budjettikuri on falskannut pahasti viime vuosina, mutta suhtautuminen velkaankin on muuttunut. Osin siksi, että velkamarkkinan riskiä on siirretty enenevissä määrin keskuspankkien taseisiin ja onpa alettu puhua jo ikuisuuslainoistakin keskuspankkiostojen yhteydessä. Olen käsitellyt ikuisuuslainojen ideaa laajasti täällä. Keskuspankkien pakkoavioliitto julkisen sektorin kanssa on osaltaan mahdollistanut velkasääntöjen löysäämisen. Kun markkinalla on ollut suuri ostaja, jolle velkakirjat kelpaavat, ei velkarajoitteita ole tarvinnut juurikaan miettiä. Euroopan keskuspankki pitää torstaina korkokokouksensa, jossa nähdään, aletaanko velkakirjaostojen vähentämisestä jo puhua.