Talousteemat 2022: Keskuspankkielvytyksen jäähyväiset

Euroopan keskuspankilla yli 700 miljardin euron lovi, Yhdysvalloissa Federal Reservessä yli 1000 miljardin dollarin vaje taseeseen ja päälle vielä mahdolliset koronnostot. Kun vertaa kuluvan vuoden ennusteita keskuspankkien toimista viime vuoteen, on selvää, että elvytykselle ollaan jättämässä jäähyväisiä, euroalueella pidempiä kuin Yhdysvalloissa.

Lähde: Bloomberg

Federal Reserve ilmoitti joulukuun kokouksessaan lopettavansa arvopapereiden netto-ostot maaliskuun loppuun mennessä ja EKP kertoi päivää myöhemmin tekevänsä samoin PEPP-ohjelmalle (pandemiahätärahoitusohjelma). Keskuspankkeja kuitenkin erottaa se, että vaikka EKP lopettaa yhden ohjelman, se kiihdyttää toista. Jo vuosia käynnissä olevan APP-osto-ohjelman kuukausiostoja nimittäin nostetaan Q2:lla ja Q3:lla, minkä jälkeen ohjelman ostot tiputetaan nykytasolle. Kokonaan arvopapereiden netto-ostoista ei siis olla euroalueella luopumassa toisin kuin Yhdysvalloissa.

Elvytys-exit ei ole simppeli juttu euroalueella

Euroopan keskuspankissa ongelmana ovat jo vuosikausia olleet jäsenmaiden väliset erot, eli jos rahapolitiikka on optimaalista Saksalle, se ei todennäköisesti ole sitä Italialle. Koronapandemian kasvattama julkisen velan taakka on lisännyt talouksien herkkyyttä velkakirjakorkojen nousun tuomille riskeille, ja EKP haluaa turvaverkkojen olevan euroalueen julkisten talouksien turvana vielä pitkään. Vaikka arvopaperiostot kuukausittain siis nettona vähenevät, ne eivät suinkaan lopu. Lisäksi PEPP-ohjelmaakaan ei haudata, vaan se pidetään rahapolitiikan työkalupakissa ja ollaan valmiita ottamaan käyttöön tarvittaessa. Koronnostot eivät euroalueella ole ainakaan nykyennusteiden valossa ajankohtaisia ensi vuonna, ja em. seikat pitänevät EKP:n odottavalla kannalla niiden suhteen, ellei inflaatio pääse tänäkin vuonna yllättämään. Positiivisia merkkejäkin on ilmassa velkaherkkyyden osalta, sillä euromaiden taloudet kasvavat ennusteiden mukaan ripeästi myös ensi vuonna, mikä helpottaa velka/bkt-suhdetta. Lisäksi inflaatio syö tunnetusti velkaa, kuten mainitsin taannoin kirjoituksessa velkakirjamarkkinoista ja ikuisesta velasta.

Federal Reserve painaa kaasua

Federal Reserven joulukuun kokouksessa korkoennusteet nousivat urakalla. Syyskuun yhden noston sijaan mediaaniennuste odotti joulukuussa ensi vuodelle kolmea koronnostoa, ja sama tahti jatkuisi myös 2023 ja 2024. Vuonna 2024 siis päästäisiin lähelle korkosyklin huippua kahden prosentin tuntumaan. Kolmea 0,25 %-yksikön koronnostoa ensi vuodelle pidetään mahdollisimpana vaihtoehtona myös markkinaennusteissa, vaikka useamman nostonkin todennäköisyys on noussut viimeisen kuukauden aikana (ks. kuvio). Ensimmäinen koronnosto on odotettavissa maalis-toukokuussa riippuen koronapandemian kehittymisestä.

Selvästi ennustettua nopeammin kiihtynyt inflaatio ja elpynyt työmarkkina ovat vieneet rahapolitiikkaa kireämpään suuntaan. Sijoittajalle keskuspankin toimet tarkoittavat mittavan elvytyskauden loppua, mutta eivät suinkaan ole katastrofi. Tämä johtuu siitä, että elvytystä lähdetään purkamaan hyvin vahvassa talouskasvuympäristössä, jolloin tuloskasvukomponentin pitäisi antaa tukea osakkeille. Lisäksi paluu kiristävämpään rahapolitiikkaan luo elvytysvaraa taas tulevaisuudessa. Yhdysvalloissa tämä toteutunee, mutta taas lienee syytä epäillä sitä, ehtiikö EKP nostamaan ohjauskorkoaan kertaakaan ennen seuraavaa kriisiä. Sekin on ongelmallista, sillä jumittuminen nollakorkoihin heikentää rahapolitiikan tehoa.