USA:n infrapaketilla ei haluta elvyttää, vaan luoda kilpailukykyä

USA:ssa alkaa pian massiivinen rakennusurakka, sillä Joe Bidenin hallinnon infrapaketti sai kongressin siunauksen viime viikonloppuna. Yhteensä 1200 miljardin dollarin paketilla pyritään luomaan USA:an etenkin kestävää talouskasvua ja parantamaan maan kilpailukykyä. Nimensä mukaisesti paketilla laitetaan kuntoon infraa: siltoja, teitä ja tietoliikenneverkkoja. Tuotannon pullonkauloista huolestuneille helpottava tieto lienee, että myös satamien kapasiteetin lisäämiseen on suoraan kohdistettu 17 miljardia. Vaikka uudistukset eivät lyhyen aikavälin ongelmiin auta, ennaltaehkäisee se samankaltaisten tilanteiden syntymistä tulevaisuudessa. Tilausta paketille on, sillä infrainvestoinneissa on kerääntynyt korjausvelkaa: hallinnon raportin mukaan viidesosa USA:n teistä on huonossa kunnossa ja kaipaa korjausta.

Infrapaketti ei suinkaan edennyt kongressissa kivuttomasti, vaan oli kuukausien poliittisen väännön tulos ja kompromissi. Keväällä Valkoisen talon julkaisemat suunnitelmat olivat selvästi kunnianhimoisemmat ja infrapaketin kooksikin kaavailtiin yli 2000 miljardia dollaria. Kokonaisuudessaan talouspaketin koko olisi ollut 5500 miljardia.

Kongressin käsittelyssä on vielä talousohjelman toinen puoli, erityisesti vihreään energiantuotantoon ja sosiaalimenoihin keskittyvä osio, jonka koko on tällä hetkellä 1750 miljardia. Tällä suuremmalla menoerällä halutaan tukea etenkin perheitä, sillä 400 miljardia siitä on suoraan korvamerkitty lastenhoitoon ja esikouluun. Tällä halutaan kasvattaa työvoimaa ja nostaa erityisesti naisten osallistumista työhön. Kuten alla olevasta kuviosta on nähtävissä, naisten työvoimaan osallistuminen on laskenut koko 2000-luvun ja kiihtyi koronakriisin aikana. Tämän kehityksen kääntämiseen halutaan hakea keinoja.

Työpaikkoja, mutta myös inflaatiopelkoja

Paketin hyväksyminen oli tärkeä erävoitto laskevan suosion kanssa kamppailevalle presidentille, vaikka sen koko kutistuikin lähes puoleen alkuperäisestä. Tiettävästi julkiset investoinnit ovat oiva lääke talouskasvuun, ja mm. Moody’s ennustaa että paketilla saadaan aikaiseksi vahvempaa talouskasvua ja luodaan 2,4 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Mutta on sillä varjopuolensakin: nimittäin nykyisessä talousympäristössä, jossa maan inflaatio laukkaa yli 6 %:ssa julkisten investointien kova kasvu lisää kriitikkojen mukaan entisestään inflaatiopaineita. Huoli on ymmärrettävä, mutta paketti ei ole kertaluonteinen elvytyspaketti, vaan sen vaikutukset jakaantuvat useille vuosille. Nyt odotukset kohdistuvatkin siihen, kuinka hyviä investointeja valtion menoja lisäämällä onnistutaan tekemään, sillä ne vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja projektinhallintaa.

Kuvio. Liittovaltion investoinnit, mrd. $ (pl. puolustus). Lähde: FRED)