Miten tavallinen sijoittaja voi hyödyntää makrodataa? Verneri Pulkkinen Alokkaan haastattelussa
188. Verneri Pulkkinen sai taas vastata Alokkaan kysymyksiin makrojutuista ja vähän muustakin
Sijoittajat keskustelevat syystäkin paljon talouden suurista kuvioista ja makrotalouden ilmiöistä, kuten korkopäätöksistä ja Yhdysvaltojen työllisyysluvuista. Itsekin luen näistä mielelläni, mutta pohdin usein, miten voisin hyödyntää seuraamiani makrotalouden asioita omassa sijoitustoiminnassani – vai voiko tavallinen sijoittaja niistä edes kunnolla hyötyä. Niinpä rupesin kehittelemään aiheeseen liittyviä kysymyksiä… kenellepä muullekaan kuin Vernerille.
Ja sitten tuli mieleeni myös pari muutakin kysymystä, jotka myös päätin sylkeä Vernerin päänvaivaksi. 🙂
1. Miten ihan tavallinen sijoittaja voi hyödyntää makrodataa, jos sama tieto on kuitenkin kaikkien saatavilla lähes reaaliajassa joka mediassa ja kanavassa, eli onko makrodatan seuraaminen sijoittajalle todellinen kilpailuetu vai “vain” lähinnä perusedellytys tosissaan osakkeita poimivalle?
Makrodatasta vaikea tehdä itselleen kilpailuetua: sitä seuraavat kaikki hedge fundeista yksityissijoittajiin, se ei ole aina kovin tarkkaa ja datan hyödyllisyys on tulkitsijasta kiinni. Monen ihmisen tulkintoja taloudesta värittää kaiken kukkuraksi omat ideologiset näkemykset.
Mutta on siitä ehdottomasti hyötyä. Makrodata auttaa ymmärtämään taloutta. Yritykset elävät taloudessa. Talouskasvu asettaa raameja tuloskasvulle. Talous vaikuttaa korkoihin ja inflaatioon, mitkä taas vaikuttavat suoraan osakkeisiin.
2. Kannattaako makrodataa käyttää enemmän osakevalintaan vai ennemmin yleisesti riskien ja markkinaympäristön arviointiin? Tuntuu, että moni meistä osakeveljistä katselee masentuneena salkkunsa (riski)osakepoimintoja, kun ATH-lukemia pukkaa indekseissä.
Voin yhtyä tunnelmiin.
Sanoisin, että enemmän markkinaympäristön arvioimiseen yleensä. Mutta tottakai jos sijoittaa esimerkiksi öljy-yhtiöihin, raaka-aineisiin, pankkeihin tai perusteollisuuteen, taloutta on tärkeä arvioida ja seurata. Esimerkiksi Nordealla on suuri merkitys siinä, missä korot liikkuvat ja kuinka hyvin taloudella menee. Jos korot nousevat ja talous samalla heikentyisi, voisi se näkyä esimerkiksi kohonneina luottotappioina.
3. Jättien aikakaudesta huolimatta kysyn… miten historiallisesti ja markkinapsykologian valossa selittyy tilanne, jossa osakeindeksit polkevat paikallaan tai jopa laskevat suuryhtiöiden vetämänä, mutta samaan aikaan pinnan alla – siellä jossain pienemmissä ja keskisuurissa yhtiöissä – roihuaa suhteellisen laaja ja vahva härkämarkkina, ja mitkä tekijät mahdollistavat tällaisen eriytymisen?
Tuollaisesta tilanteesta on kulunutkin jo kotvan aikaa, mutta esimerkiksi Helsingin pörssin 2010-lukua leimasi tuollainen tilanne. Pienet yhtiöt tuottivat paljon paremmin, kuin suuremmat. Mutta 2010-luku oli monelle suuryritykselle Nokiasta Nordeaan ja konepajoihin vastoinkäymisten ja mörnimisen vuosikymmen. Nyt pöydät ovat kääntyneet täysin. Suuret pärjäävät hyvin tässä monimutkaisessa ja vaikeassa taloustilanteessa, pienten yhtiöiden kasvuhankkeet ovat menneet pääsääntöisesti pieleen ja kotimaan talouden heikko veto rassaa. Yhtiöt oppivat, ja kotimaan talous tuskin mörnii ikuisesti.
4. Olet kertonut, että et seuraa ”tuoreita uutisia” aktiivisesti. Millaisia hyviä ja huonoja puolia näet tällä olevan sijoitustoimintasi kannalta?
Tai olen pyrkinyt tuomaan tällaista ihannetta esiin. Vilkuilen kyllä nopeasti uutiset päivittäin, mutta en istu tuntikaupalla uutisia lukemassa vaan käytän aikaa enemmän artikkeleihin, pohdintoihin, raportteihin, tutkimuksiin jne. Suomen Kuvalehdestä saan oleelliset uutiset kerran viikossa. Säästän rajallista aivokapasiteettiani pitkäjänteisen omistamisen kannalta oleellisiin asioihin. Merkittävät uutiset kantautuvat aina korviin kyllä.
Kiitoksia jälleen erinomaisista ja ajatuksia herättävistä vastauksista, Verneri! 🙏
Sain taas paljon uutta pohdittavaa ja hyödyllisiä näkökulmia siihen, miten makrotaloutta kannattaa sijoittajan silmin tarkastella. Samalla vastauksista jäi myös tietynlaista rauhaa ja varmuutta siihen ettei kaikkea tarvitse välttis osata ennustaa tai yrittää hyödyntää täydellisesti. 🙂
