Nousuviikko takana, Yhdysvaltain työmarkkina tokeni päällisin puolin
Summary
- Viime viikko oli nousujohteinen Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoilla, vaikka Iranin sodan vaikutukset eivät ole vielä näkyneet makroluvuissa.
- Yhdysvaltojen työmarkkinalla työllisyys kasvoi maaliskuussa 178 000 työpaikalla, mutta kasvu johtui tilapäisistä tekijöistä, kuten lakkojen päättymisestä.
- Työttömyysaste laski 4,3 prosenttiin, mutta osallistumisaste painui alle 62 prosentin, mikä viittaa työvoiman vähenemiseen.
- Avoimien työpaikkojen määrä on laskussa, mikä viittaa kysynnän hiipumiseen, ja epävarmuus kasvaa kauppapolitiikan ja geopoliittisten riskien vuoksi.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla selvä nousuviikko. Sijoittajat ovat suhtautuneet edelleen kylmän rauhallisesti Iranin sodan käänteisiin jokapäiväisestä uutistulvasta huolimatta. Makrolukuihin sodan vaikutukset eivät ole vielä täysin yltäneet.
| Indeksit | päätös | muutos 1 vko | vuoden alusta | |
| OMX Helsinki | 12807,6 | 3,9 % | 3,1 % | |
| Eurostoxx 600 | 596,6 | 3,7 % | 0,7 % | |
| S&P500 | 6575,3 | 3,2 % | -3,9 % | |
US: Työttömyysaste ja uusien työpaikkojen määrä
Lähde: LSEG
US: Avoimet työpaikat (milj. työpaikkaa)
Lähde: LSEG
Yhdysvaltojen työmarkkinalla oli maaliskuussa pintapuolisesti vahvaa kehitystä, mutta syvempi tarkastelu näyttää edelleen haurauden merkkejä. Työllisyys kasvoi odotettua enemmän, yhteensä 178 000 työpaikalla. Nousu oli suurin yli vuoteen ja selvä korjausliike helmikuun heikkouteen (-133 000 työpaikkaa tarkistettujen lukujen mukaan). Kasvun taustalla oli kuitenkin tilapäisiä tekijöitä, kuten terveydenhuollon lakon päättyminen ja sään muuttuminen suotuisammaksi, jotka vääristävät kuvaa työmarkkinan todellisesta suunnasta.
Kun pintaa hieman raapaisee, kuva muuttuu nopeasti. Keskimääräinen työviikko nimittäin lyheni ja palkkojen kasvu hidastui lähes viiden vuoden pohjiin. Työttömyysaste laski 4,3 prosenttiin, mutta ei siksi että työllisyys olisi vahvistunut, vaan koska lähes 400 000 ihmistä poistui työvoimasta. Osallistumisaste painui alle 62 prosentin; tasolle, jota ei ole nähty pandemian jälkeen.
Ensimmäisen kvartaalin keskimääräinen työpaikkojen määrän kasvu, 68 000 kuukaudessa, antaa realistisemman kuvan työmarkkinasta. Lisäksi avoimien työpaikkojen määrä on JOLTS-raportin mukaan kääntynyt laskuun, mikä viittaa kysynnän hiipumiseen.
Luonnollisesti samaan aikaan epävarmuus kasvaa. Kauppapolitiikan poukkoilu ja uudet tullit ovat jo sekoittaneet yritysten näkymiä, ja nyt päälle tulee geopoliittinen riski Iranin sodasta. Sen vaikutukset eivät vielä näkyneet luvuissa, ja nähtäväksi jää, hiipuuko työllisyys samaa tahtia Valkoisen talon kannatuslukujen kanssa. Korko-odotuksiin työllisyysluvut eivät juuri vaikuttaneet. Laskut on pyyhitty jo hetki sitten odotuksista, ja keskuspankin kannattaa epäselvässä tilanteessa lähinnä odottaa.
