Kirjoitus on päivitetty versio alun perin 3.1.2024 julkaistusta kirjoituksestamme.

Heti vuoden alussa kuntosalien ovet käyvät tiuhaan, ja treenikorttien myynti kiihtyy – on taas se aika vuodesta, kun uuden vuoden lupaukset saavat ihmiset suuntaamaan kuntosalille. Tämä ilmiö, tuttavallisemmin tammikuuilmiö, näkyy tungoksena laitteilla ja täysinä ryhmäliikuntatunteina.

Tammikuuilmiö tunnetaan hyvin myös sijoittajien keskuudessa, joskin eri merkityksessä. Pörssissä se viittaa siihen, että vuoden alussa parhaiten tuottavat osakkeet ovat usein edellisvuoden suurimpia häviäjiä – toisin sanoen niitä, jotka ovat aiemmin tarjonneet pahimmat turskat.

Vaikka ilmiö tunnetaan hyvin, klassisen rahoitusteorian kannalta se toistuu kiusallisen usein, ainakin Helsingin pörssissä. Mikäli osakemarkkina olisi tehokas, tammikuuilmiön kaltaisia anomalioita ei pitäisi esiintyä.

Tammikuuilmiöllä viitataan usein myös havaintoon, että osakemarkkinat kehittyvät yleensä suotuisasti tammikuussa. Monissa myös Helsingin pörssiä koskettavissa selvityksissä on havaittu, että tammikuu on ollut olla useimpia muita kuukausia parempi kuukausi markkinoilla. Lähihistoriassa Helsingin pörssin yleisindeksi on tuottanut tammikuussa noin 2 prosenttia mediaanilla tarkasteltuna.

Tammikuuilmiölle löytyy erilaisia selityksiä, joista perinteikkäin liittyy verotukseen. Monet sijoittajat tapaavat myydä ennen vuodenvaihdetta tappiolle valahtaneet osakkeet salkuistaan saadakseen tappiot hyödynnettyä verotuksessa. Tästä syystä joihinkin osakkeisiin voi kohdistua tavanomaista suurempi myyntipaine ja kurssit laskea perusteettoman paljon. Kun myyntipaine hellittää, kurssi lähtee usein elpymään.

Toinen vaihtoehtoinen selitys ilmiölle on, että uuden vuoden alkuun tavanomaisesti liittyvä optimismi avittaisi kursseja ylöspäin. Teorioita on myös muita, joista pystyy helposti lukemaan lisää muualta verkosta.

Erityisesti pienyhtiöiden osakkeissa merkkejä tammikuuilmiöstä on ollut havaittavissa monena vuonna. Niissä kurssiliikkeitä voimistaa tyypillisesti vielä heikko likviditeetti, jonka seurauksena osakkeen kysynnän tai tarjonnan heilahtelut vaikuttavat voimakkaammin kurssiin.

Oli syy lopulta mikä tahansa, liikaa painoa sijoittajan ei kannata tammikuuilmiön varaan laskea. Markkinat osaavat yllättää, ja monelle sijoittajalle lyhytjänteisen osakekikkailun ja spekuloinnin välttäminen on usein järkevintä. Ilmiöstä kannattaa silti olla tietoinen jo sen vaikutuksen vuoksi markkinoihin.