Trumpin tullimarssi jatkuu kiivaana
Summary
- Presidentti Trump määräsi uudet 15 %:n globaalit tullit, vaikka korkein oikeus kumosi aiemmat tullit, mikä osoittaa päätöksenteon intuitiivisuuden Valkoisessa talossa.
- Uusien tullien myötä efektiivinen tullitaso laskee 13,7 %:iin, mutta pysyy silti vuosikymmenien korkeimmalla tasolla.
- Euroalueella talouden aktiivisuus kasvoi helmikuussa, mikä näkyi teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksien nousuna yli 50:n rajapyykin.
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Viikonloppu oli tapahtumarikas Yhdysvaltain ulkomaankauppakumppaneiden kannalta. Ensin korkein oikeus kumosi suurimman osan Valkoisen talon asettamista tulleista, sitten presidentti Donald Trump määräsi 10 %:n globaalin tullin ja ehti korottaa sen vielä 15 %:iin. Päätöksiä tehdään edelleen intuitiolla, ei analyysillä.
Korkeimman oikeuden päätös kumosi suuren osan Trumpin aikaisemmin asettamista tuontitulleista ja osoitti, että Valkoisessa talossa ei voida tehdä kaikkia päätöksiä hätätilaan nojaten omin päin, vaan kongressinkin hyväksyntä niille tarvitaan. Tästä suivaantuneena Trump uhkasi määrätä uudet, määräaikaiset (150 päivän) globaalit tullit kauppasäädöksiin perustuen ja korotti ne vielä 10 %:sta 15 %:iin. Tullien ulkopuolelle jäävät erinäiset poikkeukset ja kauppasopimuksiin nojaava tuonti.
Mikä viikonlopun jälkeen sitten muuttui? Itse tullitasojen osalta ei merkittävästi mikään. WSJ uutisoi Yalen Budget Labin laskelmiin perustuen, että efektiivinen tullitaso laskisi uusien asetusten myötä 13,7 %:iin, kun ennen korkeimman oikeuden päätöstä se oli 16 %. Mikäli Trumpin uudet tullit ovat voimassa 150 päivää, sen jälkeen tullitaso tippuisi 9,1 %:iin, olettaen ettei kauppapolitiikkaan muutoin tehdä muutoksia. Tullitaso on edelleen siis vuosikymmenien korkeimmalla tasolla.
Monia avoimia kysymyksiä jää kuitenkin ilmaan. Mitä jo perityille ja lainvastaisille tulleille tapahtuu, palautetaanko ne yrityksille ja millä aikataululla? Miten Valkoinen talo aikoo kattaa tullituloista muodostuneen tulovajeen budjetissa? Ja ennen kaikkea, mihin tullipolitiikassa seuraavaksi poukkoillaan? Viikonloppu osoitti ainakin sen, että arvaamattomuus ja epävarmuus leimaavat Valkoisen talon toimintaa edelleen.
Euroalueelta saatiin viime viikolla sen sijaan hyviä uutisia. Alustavien ostopäällikköindeksien mukaan talouden aktiivisuus kasvoi helmikuussa, mikä enteilee hyvää myös talouskasvuluvuille. Teollisuus palasi uudelleen kasvuun (lukema 50,8), ja palvelualojenkin kasvu pönkittyi (lukema 51,8), eli positiivinen kehitys oli laaja-alaista. Yhdistetty indeksilukema nousi tasolle 51,9 eli yhä kauemmas kasvun ja laskun erottavasta 50:n rajapyykistä, mikä kertoo kelvollisesta alusta vuodelle.
