To 15.2.2018 oli tullut liputusilmoitus, että LähiTapiola-ryhmän (LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö) omistusosuus ja äänivalta on noussut 26,07%:n PIHLIS:stä. Onko tämä yksittäiselle piensijoittajalle uhka vai mahdollisuus? Vakuutusyhtiöillä on tällä hetkellä intoa sekaantua (esim. Pohjola sairaalat ja lääkärikeskukset) itse terveydenhuoltoon ja vaikuttaa näin vakuutettavien hoitojen kustannuksiin. Voidaanko tässä pelata Pihlajalinnan (vakuutetut ohjataan Pihlajalinnan hoitopolulle) vai Lähitapiolan omaan pussiin (asiointimaksuja lasketaan Lähitapiolan omille asiakkaille)?
Lähitapiola on ollut Pihlajalinnan suurin omistaja jo vuodesta 2016 lähtien, kun Pihlajalinnan entinen pääomistaja Sentica Partners luopui omistuksestaan. Helmikuussa 2018 tulleen tiedotteen mukaan Lähitapiolan omistus nousi 23,42 %:sta 26,07 %:iin. Helmikuun muutos Lähitapiolan omistusosuudessa ei sinänsä ollut suuri, mutta pakollisen liputusilmoituksen myötä (25 %:n ylitys) asia nousi otsikoihin talousmediassa. LähiTapiolalla on valmiiksi Pihlajalinnan hallituksessa kaksi jäsentä (Jari Eklund ja Jari Sundström). Eklund on LähiTapiola-ryhmän yhtiöryhmän johtaja ja Sundström LähiTapiola Keskinäisen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja. Tämän lisäksi Pihlajalinnan suurimmista osakkeenomistajista koostuvaan nimitystoimikuntaan kuuluu Erkki Moisander (Lähitapiola Keskinäisen vakuutusyhtiön toimitusjohtaja) ja Minna Kohmo (Lähitapiola Keskinäisen henkivakuutusyhtiön toimitusjohtaja). On siis selvää, että Lähitapiolalla on jo ennestään ollut aika paljon vaikutusta Pihlajalinnan päätöselimissä. Emme usko helmikuun pienen omistusosuuden muutoksen liikuttavan Pihlajalinnan ja Lähitapiolan välisiä voimasuhteita merkittävästi siitä, mitä ne aikaisemmin jo olivat.
Vakuutusyhtiöillä on ollut perinteisesti aika vahva neuvotteluasema, kun ne solmivat eri terveydenhuoltopalveluiden tuottajien kanssa potilasohjauksista ja korvauksista, ja tässä terveydenhuoltopalveluiden pitää pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman laaja maantieteellinen peitto ja kattava palveluvalikoima, jotta niistä tulee houkuttelevampia kumppaneita vakuutusyhtiöille. Lähitapiolan suuri omistusosuus voi olla Pihlajalinnan piensijoittajalle mahdollisuus siinä mielessä, että isoimman omistajan roolissa he eivät varmastikaan halua nähdä Pihlajalinna-omistuksensa arvon laskevan ja sitä kautta yrittävät pyrkiä mahdollisimman hyvään yhteistyöhön molempien osapuolien kannalta. Uhka se voi olla siinä mielessä, että vakuutusyhtiöomistajalla voi olla intresseissä kehittää Pihlajalinnan toimintaa palvelemaan juuri Lähitapiolan tarpeita ja tämä voi pahimmassa tapauksessa vaikuttaa Pihlajalinnan muuhun liiketoimintaan ja esim. siihen miten houkuttelevana kumppanina muut vakuutusyhtiöt (kuin Lähitapiola) näkevät Pihlajalinnan. Tietääksemme Pihlajalinna tekee kuitenkin vielä ihan normaalisti yhteistyötä mm. Fennian ja IF:in kanssa, eikä näissä ole tapahtunut muutoksia Lähitapiolan omistuksen kasvamisen jälkeen.
Pihlajalinna tai Lähitapiola eivät ole kommunikoineet suuremmin Lähitapiolan omistajastrategiaa julkisuuteen, eikä se ole mielestämme ainakaan kovin selkeä. Lähitapiola on tehnyt kaksi melko suurta panostusta eri terveydenhuoltoyhtiöihin. Lähitapiola omistaa Pihlajalinnasta 26 % (omistuksen arvo noin 76 MEUR) ja Mehiläisestä 10 % (arviomme mukaan omistuksen rahallinen arvo on melko lähellä Pihlajalinna-omistuksen arvoa). Lähitapiola ohjaa jatkossakin potilaita enimmäkseen Mehiläisen ja Pihlajalinnan palveluiden piiriin, mutta vuonna 2017 ostettu 10 %:n omistus Mehiläisessä on käsityksemme mukaan nostanut Mehiläisen Lähitapiolan potilasohjauksessa entistä suurempaan rooliin (alueelliset erot ohjauksessa voivat tietenkin olla merkittäviä). Mehiläisen noususta Lähitapiolan ”pääkumppankiksi” antaa osviittaa myös Lähitapiolan oman Terveyshelppi-palvelun siirto Mehiläisen hoidettavaksi noin vuosi sitten. Arviomme mukaan Lähitapiola haluaa tavallaan varmistaa molemmilla omistuksillaan, että heillä on sanavaltaa sekä Pihlajalinnassa että Mehiläisessä, kun isoja liiketoimintapäätöksiä ollaan tekemässä.
Lähitapiola on lähtenyt terveydenpalvelubisnekseen mukaan omistajan roolissa ja ns. kahden hevosen taktiikalla (Pihlajalinna ja Mehiläinen). Tämä eroaa merkittävästi OP:n strategiasta lähteä kehittämään omaa Pohjola Sairaala -ketjua ja toisaalta myös IF:in strategiasta, joka (ainakaan vielä) ei ole lähtenyt rakentamaan omia sairaaloita tai ”lyöttäytynyt kimppaan” selvästi kenenkään yksittäisen terveydenalan toimijan kanssa. Asetelma terveydenhuoltopalveluiden tuottajien ja vakuutusyhtiöiden välillä on hyvin mielenkiintoinen, sillä ne joutuvat tekemään tiivistä yhteistyötä niiden liiketoimintojen luonteiden takia ja nyt on nähtävissä hyvin erilaisia tyylejä, millä eri yhtiöt ovat lähteneet hakemaan asemiaan tässä kokonaisuudessa.
Lähitapiolan vuonna 2017 tehtyä 10 %:n sijoitusta Mehiläiseen olemme kommentoineet mm. täällä:
https://www.inderes.fi/uutiset/lahitapiola-aloittaa-strategisen-kumppanu...
Myös täältä löytyy aiempaa kommentointiamme vakuutusyhtiöiden ja terveydenhuoltoyhtiöiden kumppanuuksista:
https://www.inderes.fi/kysymys/strategiset-kumppanuudet-vakuutusterveyde...
Terveisin,
Petri Kajaani
