Alakuloinen pörssitunnelma - merkki talouden alamäestä vai ylireagointia uutisiin?
Viime viikko oli sekä Euroopan että USA:n osakemarkkinalla laskuviikko. Helsingissä luisu oli muuta Eurooppaa loivempaa, mutta USA:ssa lasketeltiin kunnolla (S&P 500 -4,6 %) ja pudotus pääindekseissä oli pahinta sitten maaliskuun. Epävarmuus sai jälleen markkinoilla tilaa eikä viime viikonlopun välirauha kauppaneuvotteluissa onnistunut kauaa kantamaan optimismia. Federal Reserven pääjohtajan Jerome Powellin puhe toi pientä helpotusta, kun markkinoilla tulkittiin keskuspankin jo lähestyvän ns. neutraalia korkotasoa ja koronnostojen loppuvan mahdollisesti ensi keväänä. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskuspankilla olisi edessään vielä kaksi 0,25 %:n koronnostoa: yksi ensi viikolla ja toinen mahdollisesti maaliskuussa. Vahvistusta näkemykselle antoivat perjantaina julkaistut marraskuun työllisyysluvut, jotka toivat mukanaan pettymyksen.
Mielestämme joulu- ja tammikuun talousluvut ovat avainasemassa korko-odotusten muodostumisessa. Samoin ensi viikon kokouksen yhteydessä julkaistavat keskuspankin omat talousennusteet sekä yksittäisten jäsenten odotukset korkotasosta antavat näkyvyyttä ensi vuodelle.
Osakemarkkinoiden viimeaikainen lasku on herättänyt kysymyksiä siitä, onko samalla alkanut talouden laskukauden lähtölaskenta. Osakekursseja pidetään yleisesti talouden suuntaa ennakoivana indikaattorina, koska teorian mukaan osakekursseihin on nykyarvoon diskontattuna yrityksen nykyiset ja tulevat kassavirrat. Ja mikäpä muu niihin vaikuttaisi kuin muutokset talousympäristössä. Näin ollen hyvien tai huonojen aikojen pitäisi näkyä ennakkoon osakekursseissa: kurssinousu antaisi informaatiota positiivisista tuloskasvunäkymistä, kurssilasku taas heikommasta toimintaympäristöstä. Toki näin suoraviivainen ajattelu on vaarallista, sillä samalla oletamme, että markkinan oma kristallipallo näyttää aina etukäteen talouden suunnan.
Tosiasiassa osakekurssit vaihtelevat reilusti enemmän kuin reaalitalouden indikaattorit: indeksitasollakin voi olla tapahtunut monta käännettä, vaikka reaalitaloudessa kehitys olisi ollut suhteellisen vakaata. Markkinoilla on tapana yli- tai alireagoida uutisiin taloudesta, mikä aiheuttaa poukkoilua suhteessa perusindikaattoreihin (ks. esimerkiksi kuvio alla). Ongelmana on myös se, että reaalitaloutta kuvaavat indikaattorit ovat pitkälle taaksepäin katsovia: esimerkiksi talouskasvua kuvaavat luvut julkaistaan kuukausi tai pari kvartaalin päätyttyä, ja tarkennuksia niihin voi tulla kuukausia tämän jälkeenkin. Siksi osakemarkkinalla voidaan nähdä usea korjausliike ennen kuin lopulliset talousluvut saadaan pöytään.
Elvytys laskenut riskitasoja yleisesti
Akateeminen tutkimus osakekurssien ja talouskehityksen välisen yhteyden suhteen on ollut runsasta, mutta tulokset vaihtelevia. Osa tutkimuksista on löytänyt merkittävää korrelaatiota osakkeiden ja reaalitalouden välillä, osa taas ei. Lisäksi eroja on eri maiden ja toimialojen välillä. Tässäkin täytyy huomioida se, että osakekurssi ei ole pelkästään spekulaatiota talouskehityksestä, vaan monen muunkin tekijän summa (tätä on käsitelty mm. Inderes Q&A:ssa). Esimerkiksi viime vuosina suurten keskuspankkien massiiviset elvytystoimet laskivat yleisesti riskitasoja osakemarkkinalla ja antoivat tätä kautta tukea osakkeille, vaikka mm. Euroopassa talouskehitys junnasi pitkään lähes paikallaan. Elvytystoimet ovatkin sekoittaneet pakkaa, mitä tulee osakemarkkinan ja talouskehityksen suhteeseen.
Osakemarkkina aktiivisessa roolissa talouden selittäjänä
Vaikka osakemarkkinan kykyä ennustaa reaalitaloutta ei voida pitää suoraviivaisena, osakemarkkinan rooli taloudessa on hyvinkin aktiivinen ja osakekurssit sisältävät tärkeää informaatiota. Kurssinousu esimerkiksi näkyy varallisuusvaikutuksen kautta: korkeammat osakekurssit lisäävät niitä omistavien tahojen (esim. kotitaloudet, eläkerahastot) varallisuutta. Varallisuuden lisääntymisellä osakekurssien kautta voi olla marginaalisia vaikutuksia myös kulutukseen, tosin siinäkin on reiluja eroja maittain.
Koska osakemarkkina hinnoittelee talouden tulevaisuuden odotuksia ja sillä on useita toimijoita, on se samalla itsessään oiva indikaattori talousluottamukselle. Kurssinousu kertoo yrityksille ja kotitalouksille, että luottamus talouteen vahvistuu, ja tämä voi lisätä optimismia myös oman tai yleisen taloustilanteen suhteen, eli optimismi tarttuu.
Myös yritykset hyötyvät nousevista kursseista investointisuunnitelmia tehdessään, sillä pörssioptimismin aikana on helpompi kattaa investointeja esimerkiksi uusia osakkeita liikkeelle laskemalla. Näin ollen osakekurssien ja talouden välinen yhteys on kaksisuuntainen: vaikka markkina ei aina täydellisesti onnistu ennustamaan talouden käänteitä, on sillä oma roolinsa talouskehityksen muokkaajana.