Syksyn aikana ekonomistit ovat laskeneet selvästi ennusteitaan Suomen talouskasvusta. Etla ennakoi nyt, että edessä on taantuman talvi. Danske Bankin mukaan taantuma on enää vain ajan kysymys. Valtiovarainministeriö on aavistuksen optimistisempi, vaikkei sekään taantumaa mahdottomana pidä. VM ennustaa bkt:n kasvavan ensi vuonna 0,5 prosenttia.
Ääritarkat ennusteet osuvat harvoin
Tulevaisuuden ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Tästä huolimatta ennusteet tavataan laatia prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Vanhan vitsin mukaan se kertoo enemmän ekonomistien oudosta huumorintajusta kuin kyvystä ennustaa taloutta. Jokainen meistä toki tietää, että yksittäisten prosenttien taakse kätkeytyy valtavasti oletuksia ja informaatiota, jotka auttavat hahmottamaan tulevaisuutta, vaikkei se desimaalilleen ikinä toteudukaan. Parhaimmatkin ennusteet ovat aina senhetkisiin tietoihin perustuvia parhaita valistuneita arvauksia.
Talousennusteissa “virhemarginaalista” puhutaan harvoin. Tutumpi se on mielipidemittauksista, joilla esimerkiksi vaalien lopputulosta pyritään ennakoimaan. Niissä virhemarginaali perustuu useimmiten 95 prosentin luottamusväliin. Se tarkoittaa, että lopullinen tulos on 95 prosentin todennäköisyydellä virhemarginaalin sisällä.
Myös talousennusteen epävarmuutta voidaan kuvata luottamusvälien avulla, kuten esimerkiksi valtiovarainministeriö tekee uusimmassa ennusteraportissaan. VM arvioi, että Suomen talouskasvu on 80 prosentin todennäköisyydellä -2,2 % ja 3,3 % välillä vuonna 2022. Vaihteluväli on suuri. Muistutuksena, että VM:n virallinen ennuste 0,5 prosenttia.
Desimaalit sikseen
Taloustieteen professori Roope Uusitalo on kirjoittanut aiheesta Suomen Kuvalehteen. Uusitalo käyttää esimerkkinä valtiovarainministeriötä, jonka syksyllä 2019 julkaistun raportin mukaan vuosien 2014–2018 ennusteiden keskimääräinen ennustevirhe oli 1,2 prosenttiyksikköä.
Keskimääräinen virhe ei ole vielä virhemarginaali. Jos oletetaan, että positiivisten ja negatiivisten yllätysten todennäköisyys on sama ja ennustevirheet noudattavat normaalijakaumaa, kuten tilastotieteessä monesti tehdään, virhemarginaali voidaan sen avulla laskea. Kuten Uusitalo tekee.
Näin arvioituna valtiovarainministeriön ennuste osuu +/- 1 prosenttiyksikön tarkkuudella kohdalleen vain noin 50 prosentin todennäköisyydellä. Uusitalo toteaakin osuvasti, että jos ammattiennustajien ennusteista puolet menee yli prosenttiyksiköllä pieleen, on turhaa puhua ennusteiden desimaaleista tai niiden muutoksista. Tästä on vaikea olla eri mieltä.
