Euroalueen talous etenee kahdella vaihteella

Euroalueen alustavat syyskuun ostopäällikköindeksit näyttivät talouskuvan olevan selvästi jakautunut, ja talous etenee kahdella vaihteella. Teollisuus on vaihtanut isommalle ja porskuttaa vahvistuvan kasvun ympäristössä (indeksi 25 kuukauden huipussa), mutta palvelualoilla orastava elpyminen jarruttaa ja syyskuussa ostopäällikköindeksi painui neljän kuukauden pohjiin.

Hintojen korotuksia ei oikein nykyisessä talousympäristössä pystytä viemään läpi, mikä heijastuu inflaatiopaineisiin niiden puuttumisena ja työllisyyskuvakin on heikon puoleinen erityisesti palvelualoilla, jotka työllistävät valtaosan työvoimasta euroalueella. Palvelualat kärsivät koronaviruksen ensimmäisessä aallossa keväällä teollisuutta pahemmin ja sama näyttää toistuvan nyt, kun eri maissa joudutaan tartuntojen määrän noustessa harkitsemaan uusia rajoitustoimia. Niiden voimaantulo olisi paha takapakki yrityksille ja kuluttajakysynnälle. Kevään kaltaisiin toimiin (rajoitukset ulkona liikkumiselle ja töihin kulkemiselle, ravintoloiden ja vapaa-ajan palveluiden sulkemiset) paluulle kynnys on korkea.

Yksityisen kulutuksen näkymiin vaikuttaa etenkin työllisyyden kehitys. Euroalueella koronakriisi on kurittanut työmarkkinaa, mutta työttömyysaste on vielä kaukana eurokriisin aikaisista luvuista (oli heinäkuussa 7,9 %). Lisäksi euromaat ovat rakentaneet julkisen tuen avulla turvaverkkoja työttömyyden varalta. EKP:n laskelmien mukaan erilaiset palkkatukiohjelmat ovat vähentäneet selvästi kotitalouksien tulomemenetyksiä: poikkeusoloissa työtulo olisi muutoin vähentynyt keskimäärin 22 %, mutta valtion tukien turvin vaikutus oli vain -7 %. Toki käytännöt vaihtelevat maittain. Ranskassa valtion tuki on avokätisintä ja siellä valtion ohjelmat ovat voimassa pisimpään, nykyodotuksilla kahden vuoden ajan. Italiassa sen sijaan tukijärjestelmä on voimassa vain tämän vuoden loppuun.

Euromaissa toimeentulo lomautusten ja työttömyyden aikana on turvatumpaa kuin USA:ssa, jossa liittovaltion tukihanat ovat menossa kokonaan kiinni, mutta edelleen noin puolet koronakriisissä menetetyistä työpaikoista poissa. Sekä euroalueella että USA:ssa työttömyysriski on suurin palveluvaltaisilla matalapalkka-aloilla, mutta euroalueella valtio on valmis kantamaan suuremman osan tästä riskistä. Tämä tasaa kotitalouksien tulovirtoja ja lisää luottamusta tulevaan.