Eurotalouden vuosi on ollut yhtä vuoristorataa. Koronapandemia alkoi kurittaa taloutta Q2'20:lla, jolloin bkt supistui 11,6 % edellisestä kvartaalista. Sitä seurasi Q3:n voimakas elpyminen (+12,5 %) ja jälleen miinusmerkkiset lukemat Q4:llä (-0,7 %). Sama tahti jatkui myös Q1:llä, jolloin bkt supistui Eurostatin alustavien lukemien mukaan 0,6 %. Kaksi peräkkäistä laskukvartaalia täyttävät samalla teknisen taantuman merkit, eli kovin hääviksi ei alkuvuotta voitu kutsua.
Koronaviruksen toinen aalto sulki Q1:llä ja Q2:nkin alussa talouksia ja rokotustahdistakin oltiin myöhässä. Tuolloin uumoilin makrokatsauksissa uudella talousennusteiden laskukierteellä, mikäli vastoinkäymisen jatkuvat ja rokotustahtia ei saada piristymään kesään mennessä. Tältä skenaariolta onneksi vältyttiin, rokotteiden saatavuus parani ja nykytahdilla voidaan rokottaa jopa 1 % väestöstä viikossa.
Talouskasvussa on kuitenkin suuria eroja alueittain, ja kurominen kriisiä edeltäville tasoille vielä pahasti kesken. Kohti parempaa kuitenkin ollaan menossa, mistä on osoituksena mm. Euroopan komission viimeviikkoiset ennustenostot. Päivitetyissä ennusteissa euroalueelle povataan 4,3 %:n kasvua tälle ja 4,4 %:n kasvua ensi vuodelle, kun helmikuussa samaiset lukemat olivat 3,7 % ja 3,9 %.
Puhtia euroalueen elpymiseen tulee paitsi pandemian odotetusta talttumisesta, myös USA:n elvytyksestä. Euroopan komission arvioiden mukaan USA:n elvytyspakettien vaikutus EU:n talouskasvuun on 0,2-0,3 % tänä ja ensi vuonna, OECD:n laskemissa noin 0,5 %. Vaikutukset heijastuvat etenkin ulkomaankaupan kautta.
Kuvio. USA:n elvytyspakettien vaikutus reaaliseen bkt:hen, lähde täällä.
Vihdoin toiveille paremmasta loppuvuodesta alkaa löytyä myös katetta. Teollisuuden tahti on ollut kova jo jonkin aikaa, mutta keväällä saatiin merkkejä myös vähittäismyynnin piristymisestä. Työllisyysnäkymäkin on ostopäällikköindeksien mukaan piristynyt, mutta työllisten määrä oli Q1:llä euroalueella 2,1 % pienempi kuin vuosi sitten. Säästämisasteet ovat edelleen korkealla, joten kotitalouksilla on kulutuspuskuria talouden palatessa kohti normaalia. Vuoristorata-ajelu on siis toiveissa päättyä toisella vuosipuoliskolla.
Kuvio. Ostopäällikköjen työllisyysindeksit, Saksa ja Ranska (Lähde: TS Lombard)
