Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Hyvästä uskosta vahvaan epäluuloon - Kiinan juan tuli osaksi kauppasotaa

Yhdysvaltain dollarin kurssi vahvistui viime viikolla ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen yli seitsemän juanin ja nousu on jatkunut senkin jälkeen. Ajankohtaan nähden (Trumpin määräämien uusien tuontitullien jälkeen) liike on osoitus siitä, että valuutat ovat tulleet yhä vahvemmin osaksi Kiinan ja USA:n välistä kauppasotaa. Kauppaneuvottelujen edetessä juan välillä vahvistui dollaria vastaan, mutta viime viikkoina kauppasodan eskaloituessa juanin kurssin keskitason alamäki on jyrkentynyt - samalla kun neuvottelijoiden suhtautuminen toisiinsa on muuttunut hyvästä uskosta vahvan epäluuloiseksi.

Kiinan keskuspankilla on valuuttakurssin vapauttamispyrkimyksistä huolimatta edelleen paljon valtaa valuuttamarkkinoilla, ja se pystyy tarvittaessa kontrolloimaan juanin kurssia mm. valtionpankkien valuuttaostojen tai myyntien kautta. Toki osuutensa valuuttakurssin vaihteluun on politiikan lisäksi myös taloudella: Kiinan hallituksen pari viikkoa sitten julkaistussa tiedotteessa myönnettiin, että ”maan talouskehitystä uhkaavat uudet riskit ja haasteet ja paineet ovat kasvaneet”.

Politiikka ja talous siis asettavat raaminsa valuuttakurssin vaihtelulle ja on mahdotonta määrittää täsmälleen, mikä on kummankin osuus. Tällä hetkellä juanin suunta näyttää kuitenkin olevan alaspäin. Mahdollista on, että dollari/juan-kurssi voi vielä elo-syyskuussa vahvistua 7,25 juaniin. Mikäli USA nostaa tullimaksuja Kiinan tuonnille nykyisestä 10 %:sta 25 %:iin, 7,5 juaninkin kurssi on mahdollinen politiikan tullessa peliin.

Onko Kiinalla varaa heikkoon juaniin?

Dollari-juan-kurssin vahvistuminen kauppasodan eskaloituessa on punainen vaate Valkoiselle talolle, joka on jo vuosia syyttänyt Kiinaa valuuttakurssien manipuloinnista ja tätä kautta epäreilun hintakilpailukyvyn luomisesta maailmanmarkkinoilla. Kolikon toisella puolella, eli devalvoitumisen negatiivisena puolena on pelko valuuttavarantojen ehtymisestä ja pääomapaosta. Jälkimmäisestä ei ainakaan vielä ole nähty merkkejä lähiaikoina. Esimerkiksi vuoden 2018 huhti-lokakuussa juan heikentyi nimellisesti n. 10 % dollaria vastaan, mutta pääomavirrat ulkomaille pysyivät maltillisina. Syynä voi olla se, että Kiinan hallituksen toimet ovat vähentäneet mm. yritysten mahdollisuuksia arbitraasiin valuuttamarkkinalla. Myöskään Kiinan valuuttareservit eivät merkittävästi laskeneet viime vuonna juanin heikentyessä toisin kuin nähtiin vuosina 2014-2016 (ks. kuvio alla). Tätä taustaa vasten valuuttakurssipolitiikka on Kiinan hallitukselle houkutteleva ase kauppasotaan, joka on ollut kovaa vauhtia muutoinkin laajentumassa tuontitullien ulkopuolelle. Tämä tekee yhteisymmärryksen löytämisen USA:n ja Kiinan välillä entistä vaikeammaksi ja uhkaa pidentää kauppasotaa.