Japani lisää ensimmäisten joukossa talouspoliittista elvytystä
Japani julkisti eilen talouspoliittisen elvytyspakettinsa. Maan hallituksen mukaan määrältään 13 biljoonan jenin (120 miljardin dollarin) paketti pitää sisällään toimia, joilla yritetään taklata hidastuvaa talouskasvua. Kun valtionlainat, luottotakuut ja yksityisen sektorin kulutus otetaan kerrannaisvaikutuksina huomioon, paketin koko yltää 25 biljoonaan jeniin (230 miljardiin dollariin). Tämä vastaa noin 4,5 %:a maan vuoden 2018 bruttokansantuotteesta. Suhteutettuna edeltäviin elvytyspaketteihin uusin ei kuitenkaan ole merkittävä, sillä hallitus julkisti vuonna 2016 Brexit-äänestyksen aiheuttaman epävarmuuden takia elvytyspaketin, joka oli kooltaan 28 biljoonaa jeniä. Tarkemmat tiedot elvytyspaketin sisällöstä julkistetaan piakkoin.
Japanin kannalta talouspoliittinen elvytys oli tarpeellinen toimi, jotta maan talous saadaan pysymään kasvussa. Japani on jälleen keikkunut taantuman partaalla ja ulkomaankauppa, teollisuustuotanto sekä vähittäismyynti ovat olleet rajussakin laskussa viime kuukausina. Maan rahapolitiikan liikkumavara on pitkälti käytetty loppuun, joten talouspoliittinen elvytys on myös ainoa mahdollisuus, joskin se kiihdyttää jo valmiiksi velkaantuneen julkisen talouden velan kasvun kulmakerrointa. Japani liittyi siis suurtalouksista elvyttäjien joukkoon. USA:kin on talouspoliittisessa elvytyksessä viime vuosina kunnostautunut julkisia menoja lisäämällä ja veroja leikkaamalla. Sen sijaan Saksa pitää kynsin hampain kiinni tasapainoisen budjetin tavoitteestaan eikä lupaa lisäelvytystä ensi vuodelle, joten euroalueella paino on edelleen vahvasti rahapoliittisessa elvytyksessä. Myös Kiina on pidättäytynyt suurista elvytysoperaatioista, joten finanssikriisiin verrattuna nykytoimet ovat hyvinkin maltillisia. Globaalisti talouspoliittisesta elvytyksestä ei siis olla saamassa merkittävää tukea taloudelle vieläkään.