Kiinan talouskasvu hidastui alimmilleen vuosikymmeniin, demografia synkistää näkymää

Maailman toiseksi suurin talous Kiina kohtaa nyt vahvaa vastatuulta. Maan talouskasvu jäi vuonna 2022 3 %:iin eli hitaimmaksi vuosikymmeniin, mikäli poikkeuksellista koronavuotta 2020 ei oteta huomioon (tuolloin kasvu oli 2,2 %). Kasvu jäi selvästi myös Kiinan hallinnon 5,5 %:n tavoitteesta ja 2021-luvuista (8,4 %). Neljännellä kvartaalilla talous kasvoi 2,9 % vuodentakaisesta, mutta Q3:een verrattuna kasvu jäi nollaan.

Kiinan talouden heikentymisen taustalla on samanaikaisesti monta tekijää. Kolmatta vuotta kestänyt koronapandemia koettelee kuluttajakysyntää ja vähittäismyynti oli joulukuussakin heikkoa. Lisäksi Kiinan kiinteistösektorin ongelmat on laajalti tunnistettu; asuntojen hinnat ovat jatkaneet laskuaan ja kiinteistöinvestoinnit tippuivat 10 % viime vuonna. Kolmanneksi maailmantalouden heikkenevä suhdanne ja epävarmuus iskee myös Kiinan vientikysyntään. Haasteita on siis lyhyellä aikavälillä kotimaassa, mutta myös sen ulkopuolella. Vuodesta 2023 odotetaan hieman edeltävää parempaa, sillä hallinto poisti viime vuoden lopussa lähes kertaheitolla maan koronarajoitukset ja lopetti testaamisen. Elpyminen voi kuitenkin olla töyssyistä, minkä vuoksi Bloombergin konsensusennuste on selvästi aikaisemman trendikasvun alapuolella, 4,8 %:ssa.

Kiina menettämässä statuksensa Intialle

Pitkällä aikavälillä Kiina kohtaa vääjäämättömän haasteen eli demografisen muutoksen monen muun talouden tavoin, kuten viime viikolla makrokommentissa kirjoitin. Kiinan hallinto odotti maan väestön kääntyvän laskuun vuoden 2025 tienoilla, mutta käänne näyttää tapahtuneen jo. Kiinan tilastoviranomaisen mukaan väestön määrä laski viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 1961 jälkeen ollen 1,41 miljardia asukasta. Tämä tarkoittaisi samalla sitä, että Kiina menettäisi viimeistään tänä vuonna johtopaikkansa väestöltään suurimpana maana Intialle. YK ennustaa Intian väestönmuutoksen olevan edelleen positiivinen ja syntyvyyden korkeampi kuin Kiinassa, mikä lisää myös sen houkuttelevuutta ulkomaisten investointien kohteena etenkin työvoimaintensiivisillä aloilla. Demografiset vaikutukset voivat siis laittaa hiljalleen voimasuhteita paitsi länsimaissa, myös Aasiassa uusiksi.