Kuinka vältellä huijariyhtiöitä?

Kirjoittaja Pasi Havia on Helsinki Capital Partnersin salkunhoitaja. HCP:n sisällöt täydentävät Inderesin analyysipalvelua. Kirjoituksia ei pidä tulkita sijoitussuosituksina.

Missä isot rahat, siellä myös kaikenkarvaiset koijarit. Sijoittaminen ei ole tässä poikkeus. Tapoja huijata sijoittajaa on lukuisia eri muotoja, värejä ja makuja. Tietoinen harhaanjohtaminen on tietenkin rikollista, mutta se ei estä niitä tapahtumasta. Sijoittajalle näiden välttäminen on erityisen tärkeää, sillä pahimmillaan seuraukset voivat olla katastrofaalisia. Ei pelkästään taloudellisesti. Kompastuminen pahaan vedätykseen on myös henkisesti erittäin raskasta. Epäsuorat vaikutukset voivat heijastua myös omaan lähipiiriin ja heidän hyvinvointiinsa.

Mitään luodinvarmaa tapaa välttää lankeamasta ansaan ei ole olemassa. Erilaisilla toimenpiteillä sijoittaja voi kuitenkin alentaa omia todennäköisyyksiä ottamasta harha-askel. Tässä kirjoituksessa esittelen yleisluonteisesti yhden tavan vältellä sijoittajia harhaanjohtavia yrityksiä. Käytämme sitä osana HCP Quant -rahastomme sijoitusprosessia.

Osakesijoittajalle kaikkein haasteellisimpia tapauksia ovat yhtiöt, jotka valehtelevat kirkkain silmin itsestään. Yksi esimerkki tällaisesta yhtiöstä on Theranos, joka väitti tuovansa markkinoille menetelmän, jolla vain tipasta tai parista verta voitaisiin analysoida jopa 200 sairautta. Yhtiön perustaja Elizabeth Holmes jatkoi pajunköyden syöttämistä sijoittajille, vaikka kehitystyön myötä ilmeni, että se olisi mahdotonta.

Tämänkaltaiset yhtiöt, joilla ei ole vielä laisinkaan liikevaihtoa ovat erityisen vaikeita arvioitavia. Isojen tulevaisuudenlupausten kertominen ei ole väärin, kun niille löytyy perusteet. Aina visiot eivät toteudu, sekin kuuluu sijoittamisen luonteeseen. Rikolliseksi asia muuttuu silloin, kun väittämät tiedetään valheellisiksi ja niiden kertomista jatketaan hyötyä tavoitellen. Theranoksen tapauksessa huijauksen huomaaminen riittävän hyvin ajoin olisi ollut sijoittajalta lähes mahdotonta olematta alan asiantuntija.

On sinänsä uskomatonta kuinka pitkään erilaiset huijaukset voivat jatkua. Bernie Madoff johti sijoittajia harhaan jopa vuosikymmeniä ennen kiinni jäämistään. Useiden pörssilistattujen yhtiöidenkin kohdalla vedätykset ovat jatkuneet useita vuosia. Yhtiön koko ei myöskään ole minkäänlainen tae sille, etteikö se johtaisi sijoittajia törkeästi harhaan. Enron työllisti lähes 21 tuhatta henkeä ennen konkurssia, kun sen kirjanpitoväärennökset tulivat ilmi. Nyt otsikoissa on Aasian rikkain mies Gautam Adani, jonka yritysimperiumia epäillään samoin kirjanpidon väärentämisestä.

Lue lisää: Adani Group: How The World’s 3rd Richest Man Is Pulling The Largest Con In Corporate History

Kirjanpidon manipulointi tai ”kirjojen kokkaaminen”, kuten englanninkielinen nimitys kuuluu, on yksi yleisimmistä vedätyskeinoista, joita pörssilistatut yhtiöt harjoittavat. Tällöin sijoittajalle esitetään aivan erilaisia lukuja liiketoiminnasta, kuin mitä todellisuus on. Yksi tapa vältellä lankeamasta tällaisten yhtiöiden pauloihin on käyttää Beneish M-Score-mallia. Malli antaa arvion siitä kuinka todennäköistä on, että yhtiö vääristelee omaa kirjanpitoa. Kyseessä on matemaattinen malli, enkä käy sitä yksityiskohtaisesti tässä läpi, jotten tylsistytä lukijaa kuoliaaksi. Kiinnostuneet löytävät tarkan kaavan edellä olevasta linkistä.

Beneishin malli tarkastelee yhtiöstä kahdeksaa eri kokonaisuutta ja niiden muutoksia:

1. Yhtiön saatavien ja myynnin suhteellinen kehitys. Iso kasvu voi viitata siihen, että yhtiö pumppaa tuottolukuja kirjaamalla tuloja nopeampaan tahtiin.

2. Bruttokate. Heikentyvä kate on yhtiön tulevaisuutta ajatellen huono ja voi luoda intensiivin liioitella voittoja.

3. Kolmas tekijä liittyy tiettyjen omaisuuserien kulujen lykkäämiseen, jotta yhtiön tulos saadaan näyttämään paremmalta.

4. Myynnin kasvu. Korkea myynnin kasvu ei tarkoita välttämättä manipulointia. Nopeasti kasvavat yhtiöt tekevät kuitenkin todennäköisemmin taloudellisia petoksia, koska niiden asema ja pääomatarpeet painostavat johtajia saavuttamaan tulostavoitteet.

5. Poistot. Onko yhtiö kasvattanut omaisuuden käyttöikää tai ottanut käyttöön uusia menetelmiä, jotka lisäävät tuloja paperilla?

6. Hallinto-, myynti- ja yleisten kulujen kasvu. Suhteettoman suuri kasvu myyntiin nähden on negatiivinen signaali ja voi aiheuttaa yhtiölle tarpeen liioitella tuottoja.

7. Velka. Velkavivun kasvu voi houkuttaa tuoton manipulointiin, jotta velan ehdot täyttyvät.

8. TATA (Total Accruals to Total Assets). Tälle en keksinyt hyvää suomennosta. Tämä liittyy mahdollisuuteen tehdä tiettyjä kirjanpidollisia valintoja, joilla voidaan vaikuttaa näytettävään tuottoon.

Sijoittajan ei tarvitse olla matemaattinen nero ottaakseen käyttöön esimerkiksi Beneishin M-Score mallin. Nykyisin lukuisat eri palvelut tarjoavat Beneishin ja monia muita malleja valmiiksi laskettuna. Esimerkiksi Uncle Stock ja Quant Investing palvelut tarjoavat Beneish M-Scoren laskennan.

Tunnetusti mätämunien välttäminen sijoitustoiminnassa laskee riskiä ja kasvattaa tuottoja, joten itse kunkin on suositeltavaa pitää omassa työkalupakissa välineitä, joilla välttää pahimmat sudenkuopat.

Pasi Havia
HCP Quantin salkunhoitaja