Metsän eläimiä ja lempilyriikoita: Makrokommenttien TOP3
Kulunut vuosi on ollut ekonomistin näkökulmasta tapahtumarikas. Sen aikana markkinoilla on käyty läpi kaikki tunneskaalat kauhusta euforiaan, ja taloudessa on nähty vajoaminen pinnan alle ja sen jälkeistä hapenottoa. Makrokommenttien otsikoissa ovat vilahtaneet markkinoilta tutut eläinhahmot, boolimaljat ja erilaiset lyriikat. Haluankin nyt esitellä suosittuja makrokommentteja, jotka kertaavat tämän poikkeuksellisen vuoden kulkua.
1. Pelasta maailma keskuspankkien ohjenuorana nyt, mutta mihin se johtaa?
Tästä tekstistä tuli kertaheitolla yksi kaikkien aikojen luetuimpia makrotekstejä. Se pyrkii tuomaan esiin rahapolitiikan pitkän aikavälin vaikutuksia (zombifikaatio, moraalikato) ja hämärtynyttäkin suhdetta riskiin. Tekstin lopussa kiteytyy mielestäni hyvin olennainen:
”Keskuspankkielvytyksen riskinä pidetään usein inflaatiota, sillä rahan määrän kasvu ruokkii hinnannousupaineita. Mielestäni riskin vääristyminen/poissaolo on kuitenkin vaikeammin havainnoitava, mutta vähintään yhtä vakavasti otettava ongelma. Markkinaehtoisuudessa on etenkin yrityskentällä puolensa, sillä se allokoi resursseja tehokkaasti ja erottaa hyvät yritykset huonoista. Valtioiden budjeteissa se näyttelee samaa roolia. Riskin puuttuessa tämä ohjaava luonne häviää ja poliitikot voivat huoletta laittaa laput silmille sekä jättää tekemättä tulevaisuuden kasvun kannalta olennaiset päätökset, eli ne rakenneuudistukset, joita jo vuosia on keskuspankkien kokouksissa ja eri järjestöissä peräänkuulutettu.”
2. Mikä ihmeen MMT?
Moderni rahateoria kyseenalaistaa perinteistä suhtautumista julkiseen velkaan ja valtion sekä keskuspankin suhteeseen. Tänä vuonna MMT on tullut lähemmäs kuin koskaan, kun velkatasot ovat nousseet reippaasti ja keskuspankit ovat haalineet taseisiinsa miljardikaupalla valtion velkakirjoja. Pureuduin aiheeseen juttusarjassa, jonka ensimmäisessä osassa käsiteltiin julkisen talouden roolia ja sitä, kuinka MMT:ssä keskuspankki valjastetaan julkisten menojen rahoittajaksi. Keskuspankki toimii siis valtion pankkina, mutta samalla se hoitaa tehtäväänsä myös pankkien pankkina, eli rahoitussektorin viime käden lainoittajana. Toisessa osassa käytiin läpi rahaa ja korkoja. Kolmannessa osassa vuorossa olivat käytännön sovellutukset ja pohdittiin sitä, miltä nykyelvytys näyttää MMT-lasien läpi katsottuna.
3. Vihattu pörssinousu ja elvytysrahasto
Vihattu pörssinousu -sanapari kuvaa osuvasti kesäkuun tunnelmia markkinoilla, ja takaisin sen tunnelmiin vie tämä teksti. Pörssit elpyivät koronakuopasta nopeasti, mutta talouden Q2 oli vielä kuralla. EU:n elvytyspaketista aloitettiin jo kesäkuussa neuvottelut, mutta ministeritasolla sopuun päästiin vasta loppuvuonna ja Suomessakin rahasto aiheuttaa keskustelua edelleen.
Kiitos kuluneesta vuodesta makrokatsausten lukijoille ja hyvää sijoitusvuotta 2021!