Negatiiviset korot: kaunis paketti päältä, mutta tyhjä sisältä?

USA:n keskuspankki Federal Reserve on edelleen valmis lisäämään elvytystoimia talouden tukemiseksi nykykriisissä, mutta sen johto ei ole edelleenkään ihastunut ajatukseen negatiivisista koroista. Odotukset negatiivisista koroista heräsivät alkuviikosta futuurimarkkinalla, jossa alettiin hinnoitella mahdollisuutta negatiivisille koroille jo vuodenvaihteessa. Lisäksi negatiivisten korkojen puolustajaksi on – yllätys, yllätys – osoittautunut USA:n presidentti Donald Trump, joka toissapäivänä luonnehti negatiivisia korkoja lahjaksi taloudelle.

Paine muuttaa rahapolitiikkaa yhä elvyttävämpään suuntaan USA:ssa on suuri, sillä koronakriisi moukaroi nyt taloutta. Powell varoitteli koronakriisin riskeistä ja siitä, kuinka likviditeettiongelmat voivat levitä maksukykyongelmiksi yrityssektorilla. Konkurssiaallon tuomaa lovea talouteen ja työllisyyteen ei paikattaisi hetkessä, vaan se jättäisi pitkät arvet talouskasvuun. Tätä välttääkseen Powell kehottaa edelleen reagointiin raha- ja finanssipolitiikalla. Julkisen talouden vakaus ei nyt ole huolenaiheena, vaan se, reagoidaanko tarpeeksi nopeasti ja riittävällä skaalalla taloussokkiin. Federal Reserve on jo toimittanut likviditeettiruiskeita ja tukea eri muodoissa taloudelle ja aloitti mm. tällä viikolla ostot ETF-markkinalta. Ohjauskorkokin on jo laskettu nollaan, mutta negatiiviset korot eivät Fedin johdon eilisten puheiden mukaan kuulu vieläkään keskuspankin työkalupakkiin. Tähän on hyvät syyt historiassa

Lahjapaketti tyhjää täynnä?

Trumpin kuvailemassa lahjassa negatiivisten korkojen paketista on ennemminkin paljastunut paljon käärepaperia, mutta vain vähän ilahduttavaa sisältöä. Tutkimusta negatiivisista koroista on vielä vähänlaisesti. Pidempää aineistoa täytyy hakea Japanista, jossa ohjauskorko on ollut alle prosentin tasolla jo yli kaksi vuosikymmentä ja negatiivinen vuoden 2016 tammikuusta lähtien. Siitä huolimatta talouden mittarit eivät ole olleet viime vuosina tai vuosikymmeninä kovin mairittelevia: Japani on pelkästään 2000-luvulla nähnyt kolme taantumaa ja sen pohjainflaatio on ollut merkittävän osan tästä ajasta negatiivinen tai alle prosentin, kun keskuspankin tavoite on kahden prosentin vauhti. Negatiivisten korkojen voimaantulon jälkeen inflaatio on ollut lievästi positiivinen, mutta samaan aikaan valtion velkakirjakorot ovat painuneet negatiivisiksi. Esimerkiksi 10-vuotisen velkakirjan korko on jo pidemmän aikaa ollut alle nollan tasolla, mikä heijastelee vaimeaa talouskasvu- ja inflaationäkymää tuleville vuosille. Toisin sanoen, sijoittajat eivät odota korkotason nousevan seuraavan 10 vuoden aikana. Tämän tutkimuksen mukaan reaktiona Japanin negatiivisiin korkoihin olivat lähinnä laskeneet, eivät nousseet, inflaatio-odotukset. Koska keskuspankin tehtävänä on ankkuroida odotuksia, Japanissa on jouduttu ojasta allikkoon: matalista koroista ja velkakirjaostoista on siirrytty jo osakeostoihin, mutta mikään ei tunnu nostavan inflaatio-odotuksia.

ETF-markkina keskuspankin ohjauksessa

Federal Reserve näyttää seuraavan Japanin esimerkkiä ETF-ostoissa, vaikka niiden kohde on erilainen: USA:ssa keskuspankki ostaa vain yrityslainoihin sijoittavia ETF:iä, kun taas Japanissa keskuspankki on haalinut taseeseensa myös osake-ETF:iä. Määrät ovat hätkähdyttäviä, sillä keskuspankki omistaa Bloombergin mukaan jo yli 3/4 koko maan ETF-markkinasta (nyt omistukset 31 biljoonaa jeniä) ja jatkaa edelleen ostojaan 12 biljoonan jenin vuosivauhtia. Ostojen kautta yhä suurempi siivu osakemarkkinasta päätyy keskuspankin käsiin, mikä on räikeä esimerkki markkinahinnoittelun vääristymisestä. Osakeostoja on vaikea lopettaa ja vielä vaikeampi keskuspankin on omistuksistaan luopua, sillä samalla se olisi sijoittajille signaali myynneille. Japanissa elvytyskuoppa on kaivettu jo todella syvälle ja sieltä on lähes mahdoton kammeta ylös eikä Japanin tie vaikuta talousvaikutuksineen kovin houkuttelevalta muillekaan keskuspankeille.

Lähde: Bloomberg