Nousuviikko takana, Federal Reservessa pidetään päät kylminä
USA:n ja Euroopan osakemarkkinalla on Helsingin pörssiä lukuun ottamatta takana nousuviikko. Näyttää siltä, että korkojen nousun aiheuttamat kylmät väreet sijoittajien iholla ovat vähentyneet, ja uutisten pääotsikoihin ovat taas tulleet elpymisodotukset. Bloombergilla ennustetaan globaalin talouskasvun kiihtyvän parhaimmaksi (6,9 %:iin) sitten 1960-luvun Kiinan ja USA:n johdattamana. Silti elpyminen on hyvin epätasaista: vaikka USA:n talous saavuttaisi pandemiaa edeltävän tason jo ensi kesänä, euroalueella sitä saadaan odotella ensi vuoteen. Rokotteiden jakelu määrittää edelleen vahvasti talouskuvaa ja siihen liittyy myös suurimmat riskit. USA on rokottanut tähän mennessä lähes neljänneksen väestöstään, kun EU:ssa odotetaan 10 %:n rajan rikkoutuvan ja Japanissa osuus on alle 1 %.
USA:n perjantaina julkaistut työllisyysluvut osoittivat talouden todella tekevän vahvaa paluuta normaaliin. USA:ssa uusia työpaikkoja luotiin maaliskuussa 916 000, mikä on suurin lukema elokuun jälkeen. Kasvu ylitti markkinaodotukset ja sen myötä työttömyysastekin laski 6,0 %:iin helmikuun 6,2 %:sta. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, työmarkkinan lasku ja sitä seurannut elpyminen ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita. Toisaalta kirittävääkin riittää ennen normaalitason saavuttamista ja taloudessa on edelleen yli kahdeksan miljoonan työpaikan vaje. Positiivisena signaalina perjantain luvuissa oli se, että pysyvästi työnsä menettäneiden määrä laski hieman. Negatiivista oli puolestaan se, että nuorten työttömyys ei näytä hellittävän.
Rahapolitiikassa ei kiirettä mihinkään
Vaikka inflaatio-odotukset ovat nousseet humisten ja murheenaiheena ollut työmarkkinakin näyttää elon merkkejä, USA:n keskuspankissa tilannetta seurataan jäät hatussa. Clevelandin aluepankin pääjohtaja Loretta Mester painotti maanantaina, että vaikka odotettavissa on talouden hyvin vahva vuoden alkupuolisko, keskuspankin politiikkatavoitteista ollaan edelleen kaukana. Siksi rahapolitiikassa on aika olla harkitun kärsivällinen edelleen. Mester on ollut näkemyksissään keskuspankin haukkoja, joten puheet kertovat, että jalka pidetään jarrulla edelleen.
Toisaalta keskuspankkiirien huolenaiheeksi saattaa nousta hiljalleen sekin, että rahapolitiikan mahti ei ole entisenlainen. Pitkittynyt matalien korkojen ympäristö on luonut tilanteen, jossa rahapolitiikka voi olla normaalia tehottomampaa, eli sen vaikutukset reaalitalouteen (talouskasvu, hinnat) jäävät vajaiksi. Tehon hiipuminen johtuu mm. ylivelkaantumisesta, rahoitussektorin ongelmista, heikentyneestä luottamuksesta ja resurssien tehottomasta jakautumisesta. Tekijöitä on käsitelty tarkemmin makrokommentissa täällä.
Lieneekin aihetta kysyä, kuinka tehokasta sitoutuminen nykyelvytykseen ylipäänsä on reaalitalouden näkökulmasta, vai rajautuvatko vaikutukset ainoastaan varallisuushintojen (asuntojen hinnat, osakkeet) nousuun. Tutkimustiedon perusteella aika ei ole keskuspankkien ystävä, sillä elvytyksen vaikutukset laimenevat ajan kuluessa. Keskuspankeissa lupausten horisontti on kuitenkin jo niin kaukana, että vaikea takaisinkaan on palata.