Niko Ahvonen lauloi 1990-luvulla ilmestyneessä kappaleessaan: ”Ongen ongintaan, voit ryhtyy missä vaan. Koho keikkuu, kohta nähdään, mitä mä saan”. Suorastaan riemukas kappale sopii hyvin myös alkuvuoden tunnelmaan, jossa moni sijoittaja on vihdoin nähnyt viherrystä salkuissaan ja toivoo luonnollisesti vielä suurempaa saalista.
Pahimpaan valmistautuneella euroalueellakin voidaan hieman huoahtaa helpotuksesta, sillä energiakriisiltä näytetään välttyneen, vaikka Ukrainan sodalle ja inhimilliselle kärsimykselle ei valitettavasti vieläkään ole nähtävissä loppua. Euroalueen kaasuvarastot olivat edelleen tammikuussa yli 80 %:sti täytettyjä ja Saksassa täyttöaste oli 77 %. Energiansäästötalkoot ovat tehonneet, sillä suurimmassa eurotaloudessa kaasun kulutus oli tammikuun lopussa 8,6 % alle vuosien 2018-2021 keskiarvon. Katseet ovat tämän talven lisäksi jo ensi talvessa, johon ei näillä näkymin tarvitse lähteä tyhjin kaasuvarastoin.
Pörssit ja energia linkittyneinä
Europörssin pohjaaminen ajoittui samaan aikaan pahimpien energiapelkojen kanssa, mutta niiden helpottaessa ja kaasun hinnan laskiessa myös Eurostoxx-indeksi on noussut pohjiltaan. Pelkästään kaasun hintaa ei ole kiittäminen pörssinousun taustalla, sillä myös rahoitusmarkkinaoloja kuvaava indeksi pohjasi lokakuussa ja on sittemmin hieman noussut merkkinä rahoitusolojen helpottamisesta, ja talousyllätykset ovat kääntyneet euroalueella positiivisiksi. Ei ole sattumaa, että Bloombergin talousennusteet kuluvalle vuodelle pohjasivat nekin lokakuussa, ja nyt niissä on nähty jo nousua.
Lähde: TS Lombard
Epävarmuutta on edelleen ilmoilla ja kuluttajat ahtaalla, mistä kertoivat mm. eilen julkaistut vähittäismyyntiluvut. Niiden mukaan myynti tippui joulukuussa 2,7 % marraskuusta ja 2,8 % vuodentakaisesta. Euroalue onkin jäänyt myynnin kehityksessä selvästi jälkeen Yhdysvalloista, ja myynti on täkäläisittäin lähinnä junnannut paikallaan viime vuosina. Kuluttajatkaan eivät kuitenkaan enää rämmi aivan pohjamudissa, sillä kuluttajaluottamus on elpynyt viime kuukausina niin Suomessa kuin euroalueellakin. Yhdessä alhaisen työttömyysasteen kanssa tämä antaa puskuria kysyntänäkymään.
Eurotalouden ongen onginnassa ei odoteta suuria vonkaleita, mistä kertovat edelleen nollan tuntumassa olevat talouskasvuennusteet kuluvalle vuodelle. Tämä antaa mahdollisuuden positiivisille yllätyksille talouskasvukuvassa ja niille on sijaa, jos kuluttaja ei nujerru ostovoiman heikentyessä ja yritysten investointiaktiivisuus elpyy mm. vihreän siirtymän turvin. Kolmantena tekijänä on julkinen sektori, joka tuskin sylkee elvytyskuppiin taantuman uhatessa.
