Venäjän talouskarhu haavoittuu pakotteiden edessä, koronnostot peruttu?
Tänä aamuna makrokatsauksen kirjoittaminen oli poikkeuksellisen vaikeaa. Torstaina, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, emme vielä tienneet kuinka vaikeaan tilanteeseen konflikti vain muutamassa päivässä etenee. Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa uhkaa täydellinen saarto ja Venäjä on asettanut ydinasejoukkonsa valmiustilaan.
Sota on aina valtava inhimillinen tragedia ja horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta. Nyt se on lähellä, ja ajatukset vahvasti ukrainalaisten tukena. Sen rinnalla talousvaikutuksista kirjoittaminen tuntuu toisarvoiselta, mutta yritän nyt kuitenkin.
Kovat pakotteet länsimailta
Ukrainan kriisissä länsimaat ovat löytäneet yhteisen rintaman, ja määrätyt pakotteet sulkevat Venäjän tehokkaasti kansainvälisen talouden ja rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle. Voimakkaimpia toimia pakotelistalla ovat tiettyjen venäläisten pankkien sulkeminen ulos kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä, Venäjän keskuspankin ulkomaisten sijoitusten jäädyttäminen, venäläisten valtio-omisteisten yhtiöiden pääsyn estäminen länsimarkkinalle ja Kremlin eliitin ulkomaisen omaisuuden takavarikoinnit.
Käytännössä kaksi ensimmäistä tarkoittaa sitä, että pankkien maksujen välittyminen länteen heikentyy merkittävästi ja keskuspankin tulivoima laskee, sillä Venäjän keskuspankin varoista enemmistö, yli 640 miljardia dollaria, on kiinni ulkomaan valuutan (euro, dollari, jeni) määräisissä reserveissä. Pakotteiden täysimääräisesti toteutuessa nämä reservit jäädytettäisiin täysin, mikä jättäisi keskuspankin käyttöön ainoastaan kulta- ja juan-määräiset reservit (arvoltaan 230 miljardia dollaria). Pakotteiden vuoksi keskuspankki ilmoitti sunnuntaina uusista toimista kotimarkkinaa tukeakseen, ja aloitti kultaostot, laajensi pankkien vakuuksina käyttämien arvopapereiden valikoimaa, aloitti repo-ostot ilman rajoja ja nosti ohjauskorkoa aamulla 9,5 %:sta 20 %:iin. Lisäksi se määräsi Reutersin mukaan markkinatoimijoita hylkäämään ulkomaisten asiakkaiden toimeksiannot myydä venäläisiä arvopapereita.
Rupla romahti
Toimillaan keskuspankki yrittää estää talletuspaon ja rahoitusjärjestelmän romahtamisen, mutta luottamus sen toimintaa kohtaan näyttää jo horjuneen. Siitä kertovat uutistoimistojen raportoimat jonot Venäjällä pankkiautomaattien edessä, kun kansalaiset haluavat nostaa varojaan käteisen loppumisen uhan alla. Mikäli Ukrainan sodasta ei anneta kansalle oikeanlaista kuvaa, sen talousvaikutukset näkyvät kukkarossa. Ruplan kurssi euroa ja dollaria vastaan romahti aamulla yli 30 %, mikä kallistaa merkittävästi tuontituotteiden hintoja ja heikentää ostovoimaa. Ruplan kurssiliikkeet myös näyttävät sen, kuinka luottamus Venäjän rahoitusmarkkinaan mureni hetkessä pakoteuhan alla. Samanlainen myrsky on odotettavissa Moskovan pörssissä, joka ilmoitti lykkäävänsä valuuttakaupankäynnin aloittamista maanantaina kolmella tunnilla. Osakkeiden osalta kaupankäynnin avaus venyy aamun tietojen perusteella iltapäivään.
Euroalueen koronnostot lipuneet kauemmas
Ukrainan kriisin talousvaikutukset heijastuvat ulkomaankaupan kautta myös länteen. Esimerkiksi Suomen viennistä 5,5 % suuntautui Venäjälle tammi-marraskuussa 2021, mutta pakotteet vaikeuttavat selvästi ulkomaankauppaa ja yritysten toimintaa Venäjällä jatkossa. Kuumana perunana pakotekeskustelussa on ollut energia, sillä vielä ei tiedetä, vastaako Venäjä lännen toimiin rajoittamalla merkittävästi energian (kaasu, öljy) tuontia. Öljyn hinta jatkoi aamulla nousuaan (5-6 %) sijoittajien ennakoidessa energiatoimitusten häiriöitä.
Ukrainan kriisi laittaa myös keskuspankit pahaan paikkaan. Federal Reserve toisti vielä perjantaina kongressille toimitetussa raportissa koronnostojen olevan edessä pian, mutta sen data perustui aikaan ennen Venäjän hyökkäystä. Kuten sanottu, kriisin vaikutukset ovat jo heijastuneet energiahintoihin ja pitävät inflaatiopaineet korkeina ja pidempään, mikä puoltaisi koronnostoja (ks. Bloombergilta poimittu kuvio alla).
Vaakakupissa painanevat todennäköisesti nyt kuitenkin enemmän tukitoimet: Ukrainan kriisi iskee nyt myös eurotalouteen, ja Euroopan keskuspankki tuskin haluaa olla se, joka koronnostoilla tässä tilanteessa kitkee kokonaiskysyntää ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa talouteen stagflaation, jonka uhka on muutoinkin noussut. Siksi odotettavissa mielestäni on, että EKP alkaa pian viestintää jatkuvan elvytyksen ja inflaatiotoleranssin puolesta. Sota Euroopassa on vaikuttanut merkittävästi myös keskuspankin tilannekuvaan, jolloin korkoennusteetkin on laitettava uusiksi.
Venäjän kriisin talousvaikutukset heijastuvat energian ja kaupan kautta etenkin Eurooppaan, mutta korkoennusteet ovat lisääntyneen epävarmuuden vuoksi liikahtaneet myös Yhdysvalloissa hieman lievempään suuntaan, kuten Fed Watchin todennäköisyyksistä on huomattavissa. Tässä tilanteessa on vaikea nähdä, että Federal Reserven ohjauskorko olisi vuoden lopussa 1,5-2 %:n tasolla.
Teksti julkaistu klo 8.03 ja päivitetty 8.54.