Koronaviruspandemia laittoi vuosikymmeniä samankaltaisena jatkuneet yhtiökokouskäytännöt kertaheitolla uusiksi, kun monet maat Suomi mukaan lukien ottivat keväällä 2020 käyttöön poikkeuslainsäädännön, joka mahdollistaa määräajaksi yhtiökokousten järjestämisen pelkästään virtuaalisesti. Virtuaaliyhtiökokous tarkoittaa kokousta, johon osakkeenomistajat osallistuvat ainoastaan verkon välityksellä eikä fyysistä kokousta järjestetä.
Koronan myötä etäseurattavista yhtiökokouksista tuli uusi normi muutamassa viikossa. Eikä paluuta vanhaan enää ole. Vaikka yhtiökokousten järjestämistä koskeva poikkeuslainsäädäntö onkin Suomessa voimassa vain syyskuun 2020 loppuun saakka, olemme vääjäämättä menossa kohti aikaa, jossa yhtiökokoukset voidaan järjestää pelkästään virtuaalikokouksena normaalioloissakin. Maailmalla tämä on jo mahdollista, ja siitä on hyviä kokemuksia. Mutta sitä ennen tulemme näkemään hybridikokousten esiinmarssin. Hybridiyhtiökokous tarkoittaa kokousta, joka järjestetään sekä fyysisesti että verkon välityksellä. Osakkeenomistaja voi valita, millä tavoin osallistuu kokoukseen.
Etäosallistumisesta tulossa uusi normaali
Etäseurannan tarjoaminen mahdollistaa osakkeenomistajien osallistumisen kokoukseen paikasta riippumatta. Tämä puolestaan mahdollistaa huomattavasti useamman osakkeenomistajan osallistumisen, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta saapua kokouspaikalle. Samalla osallistujien vähäisempi matkustaminen säästää luontoa, aikaa ja rahaa.
Muun muassa näin totesivat sijoittajat Inderesille lähettämässään palautteessa:
”Erittäin hyvä ominaisuus tämä etäseuranta! Hieno palvelu, ensimmäistä kertaa pääsen tämän ansiosta yhtiökokoukseen.”
”Hienoa, että Pirkanmaaltakin pystyy osallistumaan kokouksiin.”
Tekniikkakaan ei ole esteenä, sillä käytössä olevat teknologiat mahdollistavat täysin virtuaalisten yhtiökokousten järjestämisen reaaliaikaisine äänestyksineen ja kysymyksien esittämismahdollisuuksineen. Kun tätä pysähtyy pohtimaan, tuntuu perinteinen käytäntö pelkästään fyysisen kokouksen järjestämisestä melko rajoittavalta osakkeenomistajien kannalta. Etäosallistumisesta on muillakin elämän alueilla tullut nopeasti uusi normaali. Yhtiökokousten on aika kehittyä mukana.
Päätimme selvittää, millaisia kokemuksia eri tahoilla on tämän kevään virtuaali- ja hybridiyhtiökokouksista ja millaisia käytäntöjä tulemme palautteen perusteella todennäköisesti näkemään jatkossa.
Suuri osa pörssiyhtiöistä tarjosi etäseurantamahdollisuutta
Suosittu tapa järjestää yhtiökokous tänä keväänä oli tarjota osakkeenomistajille mahdollisuus etäseurantaan rekisteröitymisen kautta, mutta ilman reaaliaikaista äänestys- tai puheenkäyttömahdollisuutta verkkolähetyksen aikana. Äänestäminen oli mahdollista ennakkoon. Tähän vaihtoehtoon päätyi useampi kymmenen yhtiötä. Sanoma järjesti yhtiökokouksensa edellä kuvatulla tavalla maaliskuussa ennen kuin pelkän virtuaalikokouksen mahdollistava poikkeuslaki astui voimaan.
”Yhtiökokouksemme järjestettiin Marina Congress Centerissä, jonne olimme varanneet erillisiä tiloja mahdollisia paikalle saapuvia osakkeenomistajia varten niin, että kokouksen järjestäminen onnistuisi kokoontumisrajoitusten puitteissa. Lisäksi tarjosimme mahdollisuuden seurata yhtiökokoustamme verkkolähetyksen kautta”, Sanoman talousviestinnän päällikkö Sanna Sandvall kertoo.
”Kokous onnistui erinomaisesti ja verkkolähetyksen katsojamäärät olivat hyvät. Mahdollisuus seurata kokousta verkossa sai runsaasti kehuja, myös yhtiömme hallituksen jäseniltä. Virtuaalisuus on todennäköisesti tullut jäädäkseen osaksi kokouskäytäntöjä.”
Valmisruokia ja välipalatuotteita valmistava Fodelia listautui First North -markkinapaikalle hiljattain ja järjesti ensimmäisen yhtiökokouksensa listayhtiönä tänä keväänä.
”Virtuaalikokousvaihtoehdolla pyrittiin palvelemaan sijoittajia huomioiden yhtiön kotipaikka Pyhäntä, jonne matka muun muassa pääkaupunkiseudulta on melko pitkä”, Fodelian talousjohtaja Kati Kokkonen kertoo.
”Virtuaalikokoukseen osallistujilla oli mahdollisuus äänestää ja jättää kysymyksiä ennakkoon. Kokous onnistui ilman ongelmia, tekniikka pelasi tilaisuudessa ja ilmoittautumisten yhteydessä. Ensi vuoden kokouksen osalta lopullista päätöstä ei vielä ole tehty, mutta hyvä kokemus rohkaisee jatkamaan nykyistä käytäntöä.”
Pörssisäätiö: Virtuaalinen osallistuminen yhtiökokoukseen on tullut jäädäkseen
Hyvin järjestetyt yhtiökokoukset, joihin osakkeenomistajat voivat osallistua haluamallaan tavalla, lisäävät yhteiskunnassa tietoa ja keskustelua pörssiyhtiöistä. Sitä kautta myös kiinnostus osakesijoittamista kohtaan kasvaa. Pörssisäätiön toimitusjohtajalla Sari Lounasmerellä on hyvä tuntuma suomalaiseen yksityissijoittajakenttään ja sen toiveisiin.
”Etäosallistumista on kaivattu fyysisen yhtiökokouksen rinnalle. Yli 871 000 suomalaista omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita, ja harvalla on mahdollisuutta osallistua fyysisesti yhtiökokoukseen. Toissasyksyn Sijoittajabarometrissa jopa 77 prosenttia vastanneista yksityissijoittajista kertoi, että haluaisi jollain tavalla osallistua yhtiökokoukseen.”
”Virtuaalisten yhtiökokousten järjestelyjä on pidetty hyvinä. Moni on yllättynyt siitä, kuinka hyvin ruudulta voi seurata toimitusjohtajan tai puheenjohtajan puhetta, eleitä ja esitystä. Uskon, että sanan kiiriessä yhä useampi haluaa ensi keväänä osallistua etänä.”
”Mikäli pitäisi valita puhtaasti fyysinen tai puhtaasti virtuaalinen yhtiökokous, valitsisin ehdottomasti virtuaalisen. Toivon kovasti, että yhtiöt lähtevät pian testaamaan todellista etäosallistumista, jossa osakkeenomistajilla on seuraamisen lisäksi myös mahdollisuus esittää reaaliaikaisesti kysymyksiä joko ääneen tai kirjoittaen, ja myös mahdollisuus äänestää.”
”Kohtaamisen pitää olla reaaliaikainen, ja haluttaessa kokemuksen yhteisöllisyyttäkin voidaan kehittää. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus testata, ensi keväänä osakkeenomistajien kärsivällisyys on jo koetuksella.”
Muitakin kehitysehdotuksia löytyy.
”Ilmoittautumismenettelyjä pidetään monimutkaisina. Toivotaan, että olisi mahdollista nähdä kerralla omistamiensa yhtiöiden yhtiökokousajat ja ilmoittautua yhdestä paikasta virtuaaliseksi osallistujaksi kaikkiin haluamiinsa kokouksiin.”
Lounasmeri tuomitsee keväällä nähdyn käytännön, jossa yhtiökokousta ei järjestetty fyysisesti eikä etäseurantamahdollisuutta tarjottu.
”Juuri nyt kun on epävarmuutta, halutaan tietoa ja kaivataan avoimuutta. On pöyristyttävää, että osa pörssiyhtiöistä ei järjestänyt osakkeenomistajille tänä keväänä edes mahdollisuutta seurata kokousta etänä.”
”Tämä on huonoa sijoittajaviestintää, jonka takana täytyy olla väärinkäsitys yhtiökokouksen syvimmästä merkityksestä. Yhtiökokous ei ole teatteriesitys, eikä pelkkä hallinnollinen pakko vaan osakkeenomistajien kohtaaminen. Osakkeenomistajat ovat pörssiyhtiön ylin päättävä elin. Jokaista osakkeenomistajaa on kohdeltava samalla tavalla, yhdenvertaisesti.”
Suomessa on käynnissä osakeyhtiölain arviointityö
Asianajotoimisto Hannes Snellmanin Senior Partner Mikko Heinonen on johtanut puhetta noin kymmenessä yhtiökokouksessa tänä keväänä, ja näistä muutamaa oli mahdollisuus seurata etänä. Uransa aikana Heinonen on toiminut puheenjohtajana arviolta lähemmäs sadassa yhtiökokouksessa.
”Yhtiökokous on yksityinen tilaisuus, ja sillä on keskeinen yhtiöoikeudellinen tehtävä. Yhtiökokoukset tulisi voida toteuttaa sekä yhtiön että osakkeenomistajien kannalta tehokkaalla tavalla, koska siellä osakkeenomistajat käyttävät oikeuksiaan.”
Tähän asti yhtiökokoukset ovat perustuneet pitkälti välittömään kanssakäymiseen kotimaisten yksityissijoittajien kanssa. Yksi kokouskäytännöissä huomioitava seikka on kansainvälisten sijoittajien tarpeet, sillä Valtioneuvoston kanslian muutama vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan ulkomaalaisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuksessa oli noin puolet.
”Osakkeenomistajien oikeuksia on edistetty viime vuosina myös lainsäädännön kautta. Viimeisin uudistus oli EU:n osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutos, jonka myötä palkitsemispolitiikka ja -raportti tulivat uusina asioina yhtiökokouksiin käsiteltäviksi. Suomessa on parhaillaan vireillä osakeyhtiölain arviointityö kilpailukyvyn kannalta (Selvitys osakeyhtiölain muutostarpeista kilpailukykytekijänä), ja siinä arvioitaneen myös virtuaali- tai hybridikokousmalleja”, Heinonen kertoo.
Ihme on, jos jatkossa osakeyhtiölaki ei mahdollistaisi yhtiökokouksen järjestämistä pelkästään virtuaalisesti.