Molemmat otsikon alat kyntävät vuodesta toiseen, jälkimmäinen jo vuosia. Mikä niitä oikein vaivaa. Rakennusliikkeistäkin Lehdolla oli ainut selvästi muista poikkeava ja kuluja säästävä konsepti, mutta ei! Pitäiskö kuluttajahinnatr vaan vetää pilviin, niin alkaisi homma pelittämään? Josko Sauli ja Olli vastaisivat?

(otsikkoa kielikorjattu ja siistitty)

Inderesin kommentti 

Hei, vastaan tähän nyt Saulin puolesta pankkien osalta.

a) Euroopassa koko pankkisektoria on viime aikoina painanut erityisesti matalan korkotason pitkittyminen ja talouskasvunäkymien heikentyminen. Matalien korkojen aikana pankkien antolainauksen ja ottolainauksen välinen korkoero eli ”spread” pienenee ja siten korkokate ja tulos laskee. Yleinen talouden aktiviteetti ja talouskasvu vaikuttavat taas pankkien lainojen kysyntään.

Toinen merkittävä tekijä on pankkitoimialan murros. Globaali pankkiala on tällä hetkellä historiallisen murroksen kourissa, jota vauhdittavat teknologinen kehitys ja regulaatio. Viime vuosina pankkialalla on nähty uusia palveluita ja innovaatioita esimerkiksi mobiilimaksamiseen ja joukkorahoitukseen liittyen. Kilpailu on kiristynyt ja pienet ns. fintech-yhtiöt sekä teknologiajätit ovat tulleet pankkisektorille ja vieneet pankeilta markkinaosuutta ja heikentäneet pankkien aikaisemmin erittäin kannattavia palvelutuottoja.

Kolmantena asiana on mainittava vielä Pohjoismaissa ilmenneet joidenkin pankkien rahanpesuepäilyt, mikä on heikentänyt sijoittajien luottamusta pankkeja kohtaan ja nostaneet epävarmuutta. Pelkistettynä P/E-luvulla ajateltuna E-komponentti on siis laskenut ja myös hyväksyttävä arvostustaso on laskenut riskien kasvun myötä ja siksi sektorin osakkeet ovat kehittyneet heikosti.

-Jesse

Ps. Editoijan lisäys, pankkien ongelmista on hyvää keskustelua Sijoitusfoorumin Nordea-ketjussa https://keskustelut.inderes.fi/t/nordea-korkea-osinkotuotto-ainoa-ilo/107/474

T. Verneri

***

b) Pörssin rakennusliikkeet ovat saaneet kyllä osansa heikosta suhdanteesta. Suhdanne kääntyi parempaan suuntaa vuonna 2015 ja vuosina 2017-2018 nähty suhdannehuippu verotti rakentajia korkeammilla kustannuksilla ja rajoitetuimmilla resursseilla. Ne pärjäsivät aikansa hyvin, joilla oli kasvuun eväät omasta takaa (Lehto vuonna 2017), mutta hyvin nopeasti kasvun kivut alkoivat näkymään ja projektinhallinta sekä kustannushallinta pettivät. Kaikilla rakennusyhtiöillä on nyt omat ongelmansa ainakin osissa liiketoimintoja, eikä heikkenevä suhdanne helpota yhtiöitä ollenkaan. Kirjoitimme rakennusalan näkymistä hiljattain artikkelin (https://www.inderes.fi/fi/uutiset/rakentaminen-talouskasvun-negatiiviseksi-veturiksi

), jossa kävimme läpi pörssin yhtiöille tärkeitä segmenttejä.

Vastaten kysymykseesi liittyen Lehtoon, niin totta on, että Lehdolla on ollut muita selkeästi tehokkaampi konsepti etenkin asuntorakentamisessa. Nyt kuitenkin muun liiketoiminnan (Toimitilat, Hyvinvointitilat, Korjausrakentaminen) osalta suhdanteen heikentyminen, omien konseptien toimimattomuus, oman osaamisen puute ja projektinhallinnan pettäminen ovat heikentäneet yhtiön tulostason. Asuntorakennusmarkkinoilla kilpailijoita tehokkaampi konsepti pätee osaltaan edelleen, mutta kysynnän hiipuessa myös heillä alkaa näkymään asuntojen myyntiaikojen pidentyminen. Kuluttajahintojen nostaminen ei varmasti ainakaan edistäisi asuntojen myyntiä, vaikka katetta se nostaisikin. Loppusuhdanteen merkkejä asuntomarkkinoilla on myös se, että asuntoja myydään isoissa nipuissa isoilla sijoittajille, kun yksityiset sijoittajat ja kuluttajat kaikkoavat markkinoilta. Taseeseen asuntoja ei haluta jättää missään tapauksessa, vaan ne myydään, hinnalla millä hyvänsä.

Terveisin Olli K