Tuotekehityskulut taseeseen?
Kysymys
Monien yhtiöiden (esim. Talenom ja Admicom) kohdalla on keskusteltu siitä, että tuotekehityskuluja tai vastaavia aktivoidaan tai ei aktivoida taseeseen. Mitä tämä tarkoittaa ja miten sijoittajan tämä pitää huomioida?
Vastaus
Yrityksen tehdessä tuotekehityspanostuksia uusiin tuotteisiin kulut tulevat aina etupainotteisesti ja tyypillisesti näistä panostuksista on odotettavissa tuloa vasta myöhemmin tulevaisuudessa, kun valmis tuote on markkinoilla. Tuotekehityskulujen aktivoinneilla yritys voi tasata tuloskehitystään, mikä etenkin pitkäkestoisissa projekteissa on aivan perusteltua. Aktivoinneilla voidaan kuitenkin myös luoda liian ruusuinen kuva yhtiön operatiivisesta kannattavuudesta, jota pyrin avaamaan seuraavaksi tarkemmin.
Alla hyvin yksinkertaistettu esimerkki yrityksestä, joka panostaa kahtena ensimmäisenä vuotena 40 euroa per vuosi tuotekehitykseen ja kolmantena vuotena hanke tuottaa 100 euroa. Ensimmäisessä laskelmassa yritys ei aktivoi kehitysmenoja ja kaikki kehitysmenot tulevat suoraan läpi tuloslaskelmassa sinä vuonna, jolloin kustannukset toteutuvat. Tällöin ensimmäisten vuosien kannattavuus on matala, mutta pomppaa kolmantena vuotena merkittävästi projektin tulojen realisoituessa. Ilman aktivointeja tuloskehitys liikkuu siis pitkälti käsi kädessä kassavirran kehityksen kanssa.
Toisessa laskelmassa yritys aktivoi puolet kehitysmenoista ja ne poistetaan taseesta kolmantena vuonna hankkeen valmistuessa ja luodessa tulovirtaa. Näin yhtiön käyttökate (EBITDA) ja liikevoitto (EBIT) ovat korkeampia jo vuosina 1 ja 2, mutta kolmantena vuotena tuotekehitysaktivointien poistot painavat liikevoittoa.
Laskelmista nähdään, että molemmissa yritys tekee kumulatiivisesti kolmen vuoden aikana 170 euroa liikevoittoa. Tuotekehitysmenoja aktivoidessa yritys tekee kuitenkin käyttökatetta 210 euroa eli 40 euroa enemmän kuin ilman aktivointeja. Tässä kohtaa sijoittajien tulee olla tarkkana aktivointeja tekevien yhtiöiden kanssa, jos ne pyrkivät ohjaamaan sijoittajat tuijottamaan pelkästään käyttökatetta. Tällöin tuotekehitysmenojen poistot jäävät huomioimatta ja yrityksen kannattavuudesta muodostuu liian ruusuinen kuva. Tämän vuoksi liikevoitto on tyypillisesti paremmin yrityksen operatiivista suoritusta kuvaava mittari. Petri Kajaani on aiemmin kirjoittanut EBITDA:n vaaroista Q&A-vastauksen, joka on luettavissa täältä. Poikkeuksia toki löytyy ja käyttökate on esimerkiksi Admicomin tapauksessa käyttökelpoinen mittari, sillä yhtiö ei aktivoi kehitysmenojaan ja lisäksi yhtiö on FAS-kirjanpidossa, jolloin IFRS16 -muutos ei myöskään paisuta käyttökatetta.
T. Atte