Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Mitä velka on?

Blogi 02.06.2017 9:43 Sijoituskoulu

Mitä velka on?

Inderes Sijoituskoulu aloittaa sarjan joka avaa makrokäsitteitä rautalangasta kaikille. Ensimmäisenä puhutaan mitä velka on, mihin sitä käytetään ja milloin siitä muodostuu ongelma? Videon lopussa esimerkkeinä kotitalouksien velat ja Kiinan velkaantuneisuus. Sen lisäksi puhutaan siitä, että velkojen vastapuolella on aina varallisuus jota huomattavasti enemmän.

”Velka on hyvä renki, mutta huono isäntä”, kuuluu sananlasku. Velkaan törmää muodossa tai toisessa päivittäin uutisvirrassa, usein puhuttaessa ylivelkaantuneista eri maiden talouksista tai liiasta asuntolainan määrästä. Suhtautuminen siihen vaihteleekin rajusti: toiset välttelevät velkaa kuin ruttoa, kun taas toisille useammankaan lainan ottaminen ja luottokortin vinguttaminen ei aiheuta huonoja yöunia. Tämän kertainen Inderes Sijoituskoulu pohtiikin kolmessa kohdassa, mitä velka oikeastaan on (selkeästi selitettynä), miksi velkaa otetaan ja milloin velasta voi tulla huono asia.  

1. Mitä velka on?

Ensin perimmäisen kysymyksen pariin, eli määritellään mitä velka oikeastaan on. Velka on velvoite velkaa ottaneelle henkilölle, jonka sisältönä on jonkin varallisuusarvon (yleensä rahallinen eli jokin tietty euromäärä) suoritus velan antajalle eli velkojalle. Velka on luottamukseen nojaava suhde lainaajan ja velkaa ottavan välillä. On hyvä muistaa, että toisen velka on myös aina toisen varallisuutta.

Tavallisesti velkasuhteeseen liittyy olennaisena korko. Korko tarkoittaa käytännössä rahan hintaa. Velanantaja haluaa vastiketta antamalleen velalle, koska velalla on vaihtoehtoiskustannus. Tämä tarkoittaa, että tietyn rahamäärän lainaamisen sijaan velanantaja voisi esimerkiksi ostaa itselleen näin kesän korvalla avoauton ja ajella rantabaanalla, mikä voisi tuottaa ainakin henkistä lisäarvoa.

Pankit velanantajina voisivat puolestaan tallettaa rahat keskuspankkiin, jossa ne olisivat varmassa turvassa etenkin talouden heikkona aikana. Velka on siis velanantajan osalta jatkuvaa punnitsemista vaihtoehtoiskustannusten (mihin muuhun voisin sijoittaa) ja velanottajan riskitason (saanko velkaa koskaan takaisin) välillä. Koron määräytymisessä ratkaiseekin sekä velan maksuaika (mitä pidempi aika, sitä suurempi riski) ja velallisen takaisinmaksukyky (mitä epätodennäköisemmin ottaja suoriutuu velan takaisinmaksusta, sitä suurempi riski).

2. Miksi velkaa otetaan?

Sekä kuluttajilla, yrityksillä että julkisella sektorilla tulee eteen menoja (esim. asunnon osto, laiteinvestoinnit), joiden kattamiseen käytettävissä olevat varat eivät riitä ja ne on rahoitettava velkarahalla. Velka on siis tulevaisuuden rahavirtojen varaamista nykyisiin menoihin. Esimerkiksi asuntovelka on usein vuosien, jopa vuosikymmenien rasite velalliselle. Yksinkertaisuudessaan velka on rahavirtaa säästäjiltä lainanottajille, ja nykymaailmassa pankeilla on keskeinen rooli rahoituksen välittäjänä. Pankit myös ottavat oman osuutensa korvaukseksi roolistaan riskinkantajana koron ja marginaalin muodossa sekä palkkioiden muodossa.

3. Milloin velasta tulee ongelma?

Velasta tulee ongelma silloin, kun velallisen takaisinmaksukyky vaarantuu ja velan vakuudet menettävät arvonsa. Näin tapahtui esimerkiksi finanssikriisin aikaan, kun luottolaitokset olivat myöntäneet asuntoluottoja heppoisin perustein ja lainakanta oli kasvanut liian suureksi. Kotitalouksien vakuutena olleiden asuntojen arvot kuitenkin romahtivat asuntokuplan puhjettua, ja työttömyyslukujen kasvaessa kotitalouksien tulot laskivat ja velanmaksusta tuli useissa kotitalouksissa mahdotonta. Maksukyvyn vaarantuessa sekä velalliselle että velkojalle jaa yleensä musta pekka käteen: velallisella ei ole varaa maksaa velkojalle, ja velkoja joutuu tekemään alaskirjauksen luotosta.

Pähkinänkuoressa: parhaimmillaan velka mahdollistaa suuremman kuluttamisen nykyisyydessä tai tuottavien investointien ja keksintöjen rahoittamisen. Huonoimmillaan velkaa otetaan liikaa ja sitä käytetään huonosti tuottaviin kohteisiin, ja huonompina aikoina velkataakasta voi olla vaikea selvitä. 

 

 

Marianne Palmu