Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Osingot

Blogi 30.09.2019 17:00 Sijoituskoulu

Osingot ovat sijoittajan ”palkka”. Osingot kertovat monesti terveestä yrityksestä, jolla on varaa jakaa voittoa omistajilleen. Pitkässä juoksussa merkittävä osa sijoittajien tuotoista pörssissä on tullut osingoista. Käymme tässä Sijoituskoulun artikkelissa läpi perusasiat osinkojen suhteen. Helsingin pörssin osinkojen mediaanituotto on tällä hetkellä noin 3,5 %.

Mitä osingot ovat? 
Osinko on yksi voitonjakomuoto: se on yleisin tapa jakaa yrityksen varoja omistajille Suomessa. Yritykset maksavat yleensä osan voitoistaan omistajille osinkoina. Osan varoista yritykset pitävät kassassaan tulevaisuuden investointeja, yritysostoja tai omien osakkeiden ostoja varten.

Osingonjako ei saa kuitenkaan vaarantaa yrityksen maksuvalmiutta tai taloudellista tilaa. 

Kuinka osinko määräytyy? 
Osingonjaosta päättää Suomessa yhtiökokous eli osakkeenomistajat yhtiön hallituksen esityksen pohjalta. Yleensä yrityksillä on tavoitteita osingonjaon suhteen, kuten esimerkiksi jakaa 50 % tilikauden voitosta omistajille osinkona tai kasvattaa osinkoa joka vuosi. Jotkut yritykset saattavat pitää panostuksia liikevaihdon kasvuun tärkeämpinä, jolloin osinko jätetään tarkoituksella pieneksi tai sitä ei makseta lainkaan. Osinkoa saatetaan myös leikata tai jättää maksamatta kokonaan, mikäli taloudellinen tilanne on kireä. 
 

Kuka on oikeutettu osinkoon? 
Osinkoon on oikeutettu yhtiön osakkeita omistava henkilö, joka on osakkeen omistajana osingon irtoamista edeltävänä päivänä, yleensä siis yhtiökokouspäivänä, sillä seuraavana päivänä osinko ns. irtoaa. Siitä kolme päivää eteenpäin on täsmäytyspäivä, sillä osakerekisterin päivittymiseen menee kolme päivää. Tärkeintä on siis ostaa irtoamispäivää edellisenä päivänä osaketta, mikäli haluaa osingon arvo-osuustilille.
Itse osingonmaksupäivä seuraa yleensä reilu viikkoa kokouksen jälkeen, jolloin rahat näkyvät tilillä. Käytännössä pitkäjänteisen omistajan ei tarvitse päätä vaivata liikaa irtoamispäivällä, sillä osingot tulevat automaattisesti valmiiksi verotettuina tilille. 

Milloin osingot maksetaan? 
Suomessa osingot maksetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa, yleensä keväisin.

Osingonmaksu useana eränä vuodessa on alkanut yleistymään myös Suomessa. Esimerkiksi Telia ja Wärtsilä jakavat osinkoa kaksi kertaa ja Citycon sekä Verkkokauppa.com neljä kertaa vuodessa. Yhdysvalloissa osingot maksetaan yleensä neljä kertaa vuodessa. 

Osinkoyhtiöprofiileja
Eri yritykset maksavat eri tyyleillä ja strategioilla osinkoja. Vuotuiseen osingon kasvuun tähtäävät yritykset, kuten esimerkiksi Sampo, pyrkivät kasvattamaan joka vuosi osinkoa tasaisesti. Sampo onkin kasvattanut osinkoaan nyt 10 vuotta putkeen.

Lähde: Sammon vuosikertomukset.

Jotkut yritykset saattavat pitää osingonjakosuhdetta eli osingon suhdetta voittoon matalalla, jotta heikompana tulosvuotena osinkoa ei tarvitsisi leikata.
Suomessa monilla yrityksillä on tapana jakaa suurehkoa osinkoa hyvinä vuosina ja leikata osinkoa vastaavasti heikomman kauden aikana.
Sijoittaja voi eri yhtiöiden väliltä valita, haluaako aluksi matalia, mutta todennäköisesti nopeammin kasvavia osinkoja vai suurta alkutuottoa, jolloin taas todennäköisesti osinkojen kasvu jää tulevaisuudessa vaatimattomammaksi.

Osinkodippi
Osinkodipiksi kutsutaan osakkeen kurssilaskua osingon irtoamispäivänä. Teoriassa osakkeen hinnan pitäisi laskea osingon verran, kun bisneksestä siirretään varoja omistajien taskuun (kokonaisuutena arvon pitäisi siis pysyä samana, oli osingot sitten käteisenä firman kassassa tai omistajan taskussa). Käytännössä dippien syvyys vaihtelee, ja ne voivat tarjota sijoittajalle mielenkiintoisia tilaisuuksia. 

Osingonjakosuhde
Osingonjakosuhteeksi kutsutaan voiton ja osingon suhdetta eli kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa osinkona ulos omistajilleen. Osinkoa voidaan pitkässä juoksussa maksaa vain, jos yhtiö tekee kestävästi kannattavaa tulosta.

Osinkoansa
Osinkoansaksi kutsutaan yhtiötä, jonka osinkotuotto on todella suuri, yleensä yli 10 % ja samalla yhtiön osingonjakosuhde, eli kuinka suuren osan tuloksesta yhtiö jakaa omistajille ulos, on todella iso. Se voi olla jopa yli 100 %. Tällöin osamarkkina, joka yleensä vaatii keskimäärin n. 7-10 % tuottoa osakkeilta, todennäköisesti hinnoittelee jo tulevaa osingonleikkausta sisään.

Ylipäätään sijoittajan kannattaa tarkkailla osingonjakosuhdetta kriittisesti, jos se nousee lähelle 100 %:ia tai yli sen, tai osinkotuotto on pitkän aikaa yli 10 %.

Korkea osingonjakosuhde voi tottakai johtua myös siitä, että yhtiön tase on ylikapitalisoitunut tai yhtiöllä ei ole järkeviä investointikohteita. Sijoittajan tulee tarkastella korkeita osingonjakosuhteita yhtiökohtaisesti.

Osinkojen uudelleensijoittaminen
Tämä on avain hyviin tuottoihin pitkäjänteisessä sijoittamisessa, jotta korkoa korolle -efekti pääsee kunnolla töihin. Jos salkun osinkotuotto on keskimäärin vaikkapa 5 % ja sijoitat osingot takaisin osakkeisiin, saat 5 % enemmän osinkoja ensi vuonna, vaikka yhtiöiden maksamat osingot eivät nousisi lainkaan! Osinkojen laittaminen shoppailuun piristää kansantaloutta, mutta ei edistä oman sijoitussalkun pääsemistä esimerkiksi eläketavoitteisiin.

Pääoman palautus
Pääoman palautusta verotetaan nykyään samalla tavalla, kuin osinkoa. Täten se on sijoittajalle käytännössä sama asia, kuin osinko.

Miksi kasvavat osingot ovat hyvä asia sijoittajalle? 
Vaikka Helsingin pörssissä moni yhtiö tarjoaa korkeaa, yli 5 % osinkotuottoa, on meillä myös mielenkiintoisia osingonkasvattajia mukana etenkin pienissä yhtiöissä. Kasvavat osingot kertovat kyvystä kasvattaa osakekohtaista tulosta, josta osinkoa jaetaan. Vaikka aluksi osingonkasvattajan osinkotuotto voi näyttää vaatimattomalta, usein 1-2 % haarukassa, voi pitkässä juoksussa tuotto alkuperäiselle sijoitetulle pääomalle olla suuri. Staattisessa osingossa on myös se ongelma, että inflaatio nakertaa rahan arvoa vuosittain ja samalla tasolla pysyvän osingon tarjoama ostovoima on sijoittajalle vuosi vuodelta heikompi. Viime kädessähän sijoitamme siksi, jotta voisimme kasvattaa ostovoimaamme tulevaisuudessa!

Lähtökohtaisesti kasvava osinko on sijoittajalle arvokkaampi, kuin staattinen osinko. Tätä voi perustella vaikkapa yksinkertaisesti Gordonin kaavalla. Gordonin kaava pohjautuu olettamaan, että osakkeen arvo vastaa sen tulevaisuudessa maksettavien osinkojen nykyarvoa.

Kaava menee näin:

Osakkeen arvo = ennustettu osinko / (sijoittajan tuottovaatimus – osingon kasvu tästä ikuisuuteen)

Jos ennustettu osinko on esimerkiksi euron, sijoittajan tuottovaatimus on 10 % ja osingon kasvu tästä hamaan tappiin asti on 5 % vuodessa, on osakkeen arvo

1 / (0,1-0,05) = 20 EUR.

Jos osinko ei kasvaisi lainkaan, on samalla kaavalla osakkeen arvo 10 EUR, jne. Voitte kokeilla tätä laskimella tai excelissä kotona tai työpaikalla.

Tottakai, kaavat on kaavoja ja oletukset ovat oletuksia: harvemmalla yhtiöllä osingot kasvaa ikuisesti tasaista tahtia... Yhtä lailla kasvavan osingon arvoa voi perustella alla olevalla käyrällä, missä kasvavat osingot tarpeeksi pitkän ajan kanssa ylittävät kumulatiivisesti staattisen osingon:

Yllä olevassa esimerkissä yhtiö B:n kumulatiivinen osinko ylittää yhtiö A:n osingon, vaikka A:n osinko on euron joka vuosi, mutta B:n osinko lähtee 50 sentistä. Yhtiö B:n osinko kuitenkin kasvaa hirmuiset 15 % vuodessa, ylittäen kymmenentenä vuotena kumulatiivisesti yhtiön A maksamat osingot. Yhdentenätoista vuotena B:n osinko on kasvanut yli 2 euron, eli yli tuplat A:han nähden.

Viime kädessä pitkäjänteisen sijoittajan pitää silti miettiä yhtiöiden kilpailuetuja ja tuloksen kasvua, mistä osingot maksetaan. Osinko ei itsessään tee mistään yhtiöstä hyvää sijoitusta, sillä häntä ei heiluta koiraa. Toisaalta kasvuyhtiön kasvavistakaan osingoista ei ole kauheasti iloa, jos tulee maksettua niistä liian kovan hinnan. Osinko on vain yksi komponentti tuloskasvun ja arvostuskertoimien muutoksen lisäksi, mistä osakesijoittajan tuotto muodostuu. Fiksu sijoittaja miettii kaikkia kolmea tasapainoisesti.
 

Missä voin vertailla osinkotuottoja?
Inderesi.fi sivulla näet helposti yhtiöiden osinkotuottoprosentit ja ennusteet osakevertailusta. Mene osoitteeseen https://www.inderes.fi/osakevertailu ja paina "arvostuskertoimet". Siellä löydät sarakkeen "Osinkotuotto-%". 

P.s. Osinkojen irtoamispäivät ilmestyvät pörssikalenteriin, kun ne ovat Inderesin tiedossa https://www.inderes.fi/porssikalenteri

Päivitetty 30.9.2019

Verneri Pulkkinen