Sijoittajan tärkeimmät talousindikaattorit

Blogi 11.09.2019 6:48 Sijoituskoulu

Mariannen lempitalousindikaattorit Iltapäivälivessä

Julkaistu alun perin 13.10.2017, päivitetty 11.9.2019

Sijoituskoulussa on käsitelty bruttokansantuotetta keskeisenä indikaattorina talouden tilasta. Bruttokansantuotteella on vahvuutensa, kuten laaja-alaisuus ja vertailtavuus, mutta siitä löytyy myös heikkouksia. Yksi keskeisimmistä on se, että talouskasvuluvut julkaistaan yleensä reippaasti myöhässä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ensimmäinen julkistus Q3-talouskasvulukujen osalta on ajoitettu joulukuun alkuun, eli luvut saadaan pari kuukautta myöhemmin tarkasteluajanjakson loppuun verrattuna. Toki tämä on ymmärrettävää, sillä tietojen keruu kestää aikansa, etenkin kun kyse on koko taloudesta. Sijoittajan näkökulmasta tämä kuitenkin on turhankin taaksepäin katsovaa, sillä pysyäkseen markkinan aallonharjalla on näkökulma pidettävä mieluiten nykyisyydessä tai mahdollisuuksien mukaan tulevaisuudessa. Jotta tämä olisi mahdollista, olen listannut mielestäni viisi tärkeintä talousindikaattoria, joita yhdistelemässä voi parantaa kokonaiskuvaa talouskehityksestä. Indikaattoreita ominaista on kaksi ominaisuutta: ne ovat joko mahdollisimman ajankohtaisia, eli niitä koskevat tiedot kerätään mahdollisimman lähellä julkistusta, niitä päivitetään usein, tai molempia. Näistä kaikista tulee kommentteja aamukatsauksissa ja osassa tuoreet luvut päivittyvät heti tänne.

1. Ostopäällikköindeksit, teollisuusindeksit

Teollisuuden ja palvelualojen aktiivisuus ja tuore näkemys talouden tilasta ovat luonnollisesti sijoittajalle kullanarvoista tietoa, ja niitä varten on rakennettu omat indeksit. Euroalueella loistava indikaattori teollisuuden ja palvelualojen näkymistä on Markit Economicsin julkaisemat ostopäällikköindeksit, jotka ovat ennustaneet kunkin meneillään olevan kvartaalin talouskehitystä loistavasti. Euroalueella indeksit päivittyvät kaksi kertaa kuussa: ensin julkaistaan kunkin kuun alustavat lukemat ja kuun lopussa lopulliset lukemat. Ostopäällikköindeksien täsmällisyys on tunnistettu myös markkinoilla, jossa niihin liittyvät positiiviset tai negatiiviset yllätykset voivat aiheuttaa merkittäviäkin liikkeitä. USA:ssa ja Kiinassa on omat indeksinsä aktiviteetin kuvaamiseen: USA:ssa teollisuuden ja palvelualojen ISM-indeksit ja Kiinassa maan tilastoviranomaisen julkaisemat tai Markit Economicsin vastaavat indeksit. Näissä kaikissa luku 50 on tärkeä vedenjakaja, sillä tuon tason yläpuolella tuotannon määritellään kasvavan ja alapuolella taas supistuvan. Kuten kuviosta näkyy, teollisuudessa tiputus on ollut rajua ja USA:ssakin on alettu puhua teollisuuden taantumasta ISM-indeksin tiputtua alle 50:n tason viime kuussa.

2. Kuluttajaluottamus

Kuluttajaluottamuksella on oma tärkeä roolinsa kuluttajien tunnelmia kuvatessa, sektorille keskeiset vähittäismyynti- ja kulutusluvut kun julkaistaan nekin jälkijunassa. Viime vuosina kuluttajaluottamus on hiponut sekä euroalueella, Suomessa että USA:ssa uusia ennätyksiä, mutta huipputasoilta on tultu alas. Luottamus voi murentua kuitenkin nopeastikin, kuten finanssikriisin aikoihin nähtiin, joten luottamusindeksin lukuja kannattaa seurata herkällä silmällä. Etenkin kuluttajatuotteita valmistaville yhtiöille ja rakennussektorille luvut ovat tärkeimpiä.

3. Inflaatio-odotukset

Rahapolitiikka on viime vuosina ohjannut markkinaa ja antanut tekohengitystä finanssikriisistä toipuvalle osakemarkkinalle. Kun puhutaan euroalueesta, keskuspankin sääntöihin on kirjattu yksi mandaatti, joka ohjaa rahapolitiikkaa ja se on hintavakaus. Siksi inflaatiota kuvaavat mittarit kannattaa ottaa seurantaan. Tärkeää tietoa inflaatiokehityksestä antavat edellisen kuukauden inflaatioluvut, mutta tietoa keskuspankinkin tarkkaan seuraavista tulevaisuuden odotuksista antavat inflaatiojohdannaiset. Otan niistä käsittelyyn inflaatioswapin, joka on rahoitusmarkkinoilla kaupankäynnin kohteena oleva johdannainen, jolla voidaan suojautua tulevaan inflaatioon liittyvältä epävarmuudelta. Kuviossa on esitetty pitkän aikavälin mittari, joka kuvaa inflaatio-odotuksia yli 5 vuoden päähän. Odotuksilla on tärkeä tehtävä: vaikka inflaatio tänään kiihtyisikin, mutta odotuksissa ei tapahtuisi muutoksia, ei keskuspankki välttämättä näkisi aiheellisena tehdä muutoksia myöskään rahapolitiikassa. 

4. Yllätysindeksit

Citin julkaisemista yllätysindekseistä on tullut yksi suosikeistani, mitä tulee talouslukuihin. Siinä yhdistyvät kaksi positiivista asiaa: ajankohtaisuus ja korkea päivitystahti. Mikä parasta, indeksi päivittyy joka päivä, eli lähes reaaliajassa. Citin indeksi kokoaa tärkeimmät talousluvut yhden varjon alle ja vertaa niitä markkinaodotuksiin. Kun toteutuneet luvut ylittävät markkinaodotukset, indeksi nousee ja markkinan pettyessä talouslukuihin indeksi laskee. Indeksi ei siis niinkään kerro talousnäkymistä vaan lähinnä siitä, ovatko markkinaodotukset olleet ali- vai ylimitoitettuja ja missä määrin ne ovat korjautuneet. 

Linkkejä muutamiin indikaattoreihin:

Markitin ostopäällikköindeksit:

https://www.markiteconomics.com/Survey/Page.mvc/PressReleases

Marianne Palmu