Finnairin uusi strategia ei tarjoillut massiivisia yllätyksiä
Finnair julkisti eilen uuden strategiansa. Finnairin strategia on pitkään perustunut Euroopan ja Aasian yhdistämiseen lyhyttä pohjoista reittiä eli Venäjän ilmatilaa hyödyntäen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Venäjän ilmantilan sulkeuduttua Finnairin Aasian-lentojen lentoajat ovat pidentyneet merkittävästi, mikä heikentää koko Finnairin kannattavuutta. Finnairin uuden strategian tavoitteena on palauttaa yhtiön kannattavuus riippumatta Venäjän ilmatilan tilanteesta.
Finnairin mukaan se kohtaa erilaisen kilpailutilanteen ja eri markkinoiden painoarvo sen liiketoiminnassa muuttuu, minkä takia yhtiö tarvitsee merkittävää rakenteellista uudistamista ollakseen kilpailukykyinen. Finnairin uusi strategia keskittyy rakentamaan kilpailukykyisen lentoyhtiön, jonka tavoitteena on pandemiaa edeltävän ajan 5 %:n oikaistu liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien.
Keskeiset toimet tämän saavuttamiseksi ovat:
- Maantieteellisesti aiempaa tasapainoisempi verkosto, joka yhdistää Euroopan Aasiaan, Intiaan ja Lähi-itään sekä Pohjois-Amerikkaan Helsinki-Vantaan kotikentän kautta ja vahvat kotimaan yhteydet.
- Laivaston koon pienentäminen ja optimointi tulevaa verkostoa varten.
- Yksikkötuottojen merkittävä vahvistaminen paremmilla digitaalisilla ratkaisuilla, kilpailukykyisellä tuotetarjonnalla ja lisäpalveluiden kehityksellä.
- Kumppanuuksien, erityisesti Oneworld-allianssin ja yhteishankkeiden tehokkaampi hyödyntäminen jakelun vahvistamiseksi sekä verkoston ja tuotetarjonnan laajentamiseksi.
- Yksikkökustannusten noin 15 %:n vähentäminen reittipituuden muutoksella oikaistuna vuoden 2019 tasosta kilpailukyvyn varmistamiseksi kaikilla markkinoilla.
- Kestävän taseen rakentaminen, jotta yhtiö voi investoida tulevaisuuteen.
- Lentoliikenteen johtaviin vastuullisuustoimijoihin kuuluminen.
Yhtiö aloittaa strategian toteutuksen heti ja se pitää sisällään keskustelut kaikkien tärkeiden sidosryhmien kanssa niistä muutoksista, joita tarvitaan Finnairin kilpailukyvyn rakentamiseksi. Yksikkökustannusten vähennystavoite kattaa kaikki kuluerät (ml. henkilöstökulut). Finnair aloittaa keskustelut henkilöstön kanssa muun muassa työehtojen muutoksista ja arvioi myös muita toimia, kuten matkustamopalvelun reittikohtaisia ulkoistusmahdollisuuksia, mahdollisuuksia ulkoistaa joitain operatiivisia toimintoja ja toimia, joilla parannetaan yhtiön yhteisten toimintojen tehokkuutta. Finnair hakee kustannussäästöjä myös neuvottelemalla toimittajiensa kanssa, organisaatiorakenteiden tarkastelulla ja tehostamalla tilojen käyttöä.
Maantieteellisen peiton hajautus oli hyvin odotettua
Kuten aiemmin todettua, strategiapäivitys oli mielestämme yhtiölle välttämätön, sillä Venäjän ylilentokielto murensi koko yhtiön aiemman Aasian strategian pohjan. Aasian strategia oli Finnairille erittäin luonteva valinta, sillä Koillis-Aasian ja Alppien pohjoispuoleisen Euroopan välisessä liikenteessä Finnairilla oli maantieteellinen kilpailuetu, koska Helsinki sijaitsee suoraan tällä lentoreitillä, mikä taas antoi yhtiölle asiakaspäähän ja kulutehokkuuteen etumatkaa. Uusi strategia on täysin odotetusti maantieteellisesti tasapainoisempi ja Finnair pyrkiikin allokoimaan Koillis-Aasian reiteiltä pidentyneiden matka-aikojen sekä Kiinan jatkuvien koronarajoitusten takia työttömäksi jäänyttä kapasiteettiaan Pohjois-Amerikan, Lähi-Idän, Etelä-Aasian ja Intian suuntiin. Myös Koillis-Aasiaan lentämistä Finnair aikoo sinänsä odotetusti jatkaa keskittyen kannattavimpiin suurkaupunkeihin. Tämä on mielestämme loogista, mutta markkinakokoon, kysyntään ja kilpailuun sekä kustannustehokkuuteen liittyvät tekijät huomioiden emme ole odottaneet, että Finnair pystyy allokoimaan kokonaan Aasiasta vapaaksi jääneen kaukoliikennekapasiteettinsa muille alueille. Näin ollen yhtiön tavoite pienentää laivaston kokoa oli täysin odotustemme mukaista. Kaukoliikennelaivaston lisäksi arvioimme, että Finnair voi joutua karsimaan myös lyhyen matkan verkostoaan ja laivastoaan, sillä uudella maantieteellisellä painotuksella vaihtomatkustajia Euroopan verkostoon on luultavasti tulossa aiempaa selvästi vähemmän. Laivaston tavoitekokoa strategiapäivitys ei kuitenkaan vielä avannut ja arviomme mukaan se riippuu merkittäviltä osin kysynnän kehityksestä, yhteistyöhankkeiden etenemisestä (vrt. elokuussa julkaistu Qatar Airways -yhteistyö) ja henkilöstön kanssa käytävien muutoskeskustelujen tuloksista. Olemme toistaiseksi odottaneet Finnairin liikevaihdon jäävän vuonna 2024 noin 88 %:iin vuoden 2019 tasosta. Strategiamuutoksen jäljiltä ennusteeseen ei kohdistu välitöntä muutospainetta.
Yhtiöllä on näyttöjä kriittisestä kustannustehokkuuden parantamisesta
Kustannustehokkuus saa merkittävän painon uudessa strategiassa, mikä oli myös täysin odotettua, sillä arviomme mukaan Aasian liikenne oli kannattavuudeltaan Finnairin paras osa ennen pandemiaa ja valtaosalla muita alueita yksikkötuotot ja marginaalit ovat rakenteellisesti Aasian liikennettä alempia. Näin ollen Finnairin täytyy olla aiempaa kustannustehokkaampi palauttaakseen kannattavuutensa. 15 %:n yksikkökustannusten alentamistavoitetta on vaikea peilata suoraan vuoden 2019 toteumaan, sillä reittipituus tulee todennäköisesti muuttumaan selvästi (pitkillä reiteillä yksikkötuotot ja yksikkökustannukset ovat alemmat kuin lyhyillä). Arviomme kuitenkin karkeasti, että Finnairin pandemia-aikana saavuttamat yli 200 MEUR:n säästöt kattavat noin puolet kulutehokkuustavoitteen vaatimustasosta. Näin ollen yhtiöllä on edessä vielä isot säästötalkoot ja niissä onnistuminen vaatii tehokkuuden parantamista käytännössä kaikissa kuluerissä. Pidämme säästötavoitetta realistisena Finnairin pandemia-ajan näytöt huomioiden, mutta etenkin henkilöstöön liittyvien säästöjen saavuttamiseen liittyy mielestämme tiettyä riskiä, sillä muutospaineet toimintamalleihin ja mahdollisesti työehtoihin voivat etenkin lentävän henkilökunnan osalta olla isojakin. Säästötavoitteessa onnistuminen on mielestämme myös keskeistä kannattavuustavoitteen saavuttamiseksi, sillä yksikkötuottojen puolella nostovaraa on arviomme mukaan vähemmän sektorin kireä kilpailutilanne huomioiden. Samalla Finnair kuitenkin täysin perustellusti huomioi strategiassa myös tuottopuolen, sillä yhtiön vahvuudet ovat laadussa ja täsmällisyydessä eikä Finnairilla ole rakenteellisia kustannusetuja. Kannattavuustavoitteen saavuttaminen taas on arviomme mukaan keskeistä Finnairin investointikykyiseksi palauttamisessa ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden turvaamisessa.
Taseen osalta selvyyttä ei vielä tullut ja näemme osakesarjan laimennusriskin edelleen isona
Investointikyvyn palauttamisen kannalta toinen keskeinen tekijä on mielestämme tuplakriisissä kärsineen taseen korjaaminen (Q2:n lopussa Finnairin omavaraisuusaste oli 7 %). Tähän liittyen strategiapäivitys ei juuri selkeyttä tarjonnut ja arviomme mukaan taseen paikkaustarpeen mittakaava sekä työkalut selviävät, kun laivaston kokoluokkaan ja kannattavuuden kehitykseen alkaa olla näkyvyyttä. Hyvän likviditeettitilanteen takia Finnairilla ei myöskään ole mielestämme välitöntä kiirettä edetä tasejärjestelyiden kanssa. Pidemmällä tähtäimellä pidämme kuitenkin tasejärjestelyjä välttämättöminä ja omavaraisuuden parantaminen tulee näkemyksemme mukaan melko suurella todennäköisyydellä lisäämään Finnairin osakemäärää ja laimentamaan nykyisten osakkeiden omistuksia. Näin ollen laimennusriski varjostaa osaketta arviomme mukaan vielä jonkun aikaa, mikä taas kohottaa osakkeen ennestäänkin korkeaa riskiprofiilia jossain määrin.
Tavoitteet olivat hyvin linjassa ennusteidemme kanssa eikä akuuttia muutostarvetta ole
Finnairin vuoden 2024 puolivälistä eteenpäin asettama yli 5 %:n liikevoittomarginaalitavoite oli varsin hyvin linjassa ennusteidemme kanssa, sillä olemme odottaneet yhtiöltä vuodelta 2024 4,5 %:n oikaistua liikevoittomarginaalia ja sen jälkeen 5-6 %:n oikaistua liikevoittotasoa. Finnair myös saavutti ennen pandemiaa noin 5 %:n oikaistun liikevoittomarginaalin tason. Konsensusodotukset ovat olleet hieman meitä korkeammalla, joten arviomme mukaan tavoitetason asetanta oli markkinoille korkeintaan neutraali lopputulema. Arviomme mukaan kyseessä on kuitenkin strategian ensimmäisen vaiheen välitavoite, sillä lentoliikenteen korkeat pääomavaatimukset huomioiden lievästi yli 5 %:n oikaistulla liikevoittomarginaalilla sijoitetun pääoman tuotto on vaikeaa saada pääomankustannuksen yläpuolelle ja tuottovaatimusta alempaan pääoman tuottoon yhtiö ei voi tietenkään tyytyä pidemmällä sihdillä. Kasvaneet korkokulut (ml. vuokrasopimusvelkojen korkokomponentti) huomioiden myös EPS:n yltäminen selvästi positiiviseksi tavoitetason alareunalla on laskelmiemme mukaan vielä epäselvää. Tavoiteasetanta mielestämme alleviivaakin, että Finnairin uudelleenrakentaminen on pitkä prosessi ja omistajille pikavoittoja ei ole odotettavissa. Tavoiteasetannan sekä yhtiön kokoluokkaan vielä liittyvän epävarmuuden perusteella emme näe syytä tehdä välittömiä muutoksia Finnairin ennusteisiimme tai näkemykseemme yhtiöstä strategiamuutoksen pohjalta.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
Finnair
Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen operoivista lentoyhtiöistä. Vuonna 1923 perustettu Finnair on Aasian ja Euroopan väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen erikoistunut verkostolentoyhtiö. Finnair on Suomen sisäisessä liikenteessä markkinajohtaja, mutta yhtiön kilpailukenttä on varsin erilainen Suomen sisäisillä, Suomen ja Euroopan välisillä sekä kaukoreiteillä.
Lue lisää yhtiösivullaTunnusluvut19.07.2022
2021 | 22e | 23e | |
---|---|---|---|
Liikevaihto | 838,4 | 2 221,2 | 2 666,3 |
kasvu-% | 1,11 % | 164,94 % | 20,04 % |
EBIT (oik.) | −469,9 | −259,3 | 33,0 |
EBIT-% (oik.) | −56,05 % | −11,68 % | 1,24 % |
EPS (oik.) | −0,35 | −0,41 | −0,07 |
Osinko | 0,00 | 0,00 | 0,00 |
Osinko % | |||
P/E (oik.) | - | - | - |
EV/EBITDA | - | 109,05 | 15,53 |