Yhtiöt viestivät koronasta liian vähän sijoittajille ja muuta sijoittajien joukkoälyn kertomaa

Inderesin sijoittajasentimentin vastausmäärä hipoo 200 000 yksittäisen vastauksen rajapyykkiä – kiitokset kaikille sijoittajille arvokkaasta palautteestanne! Tämän kunniaksi haluan jakaa muutaman seikan tuoreesta mielikuvadatasta.

Me kaikki olemme eläneet viime viikot melkoisessa tunteiden vuoristoradassa. Epävarmuus on jatkuvasti läsnä, kun kukaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kriisitilanteessa viestinnän on herätettävä luottamusta. Sen on oltava mahdollisimman avointa, läpinäkyvää ja selkeää. Viestintää pitää olla mieluummin liikaa kuin liian vähän. Paniikin lietsomista tulee välttää ja mahdollisuuksien mukaan muistettava välillä katsoa myös kriisin jälkeiseen aikaan. Julkaisimme viime viikolla vinkkejä sijoittajaviestinnän hoitamiseen koronakriisissä.

Annoimme myös sijoittajille mahdollisuuden arvioida pörssiyhtiöiden koronaan liittyvää sijoittajaviestintää. Sijoittajien palautteen perusteella viestintä on ollut riittämätöntä. Viimeisen kahden viikon aikana annettujen vastausten perusteella sijoittajat ovat melko eri mieltä siitä, että yhtiöt olisivat kertoneet riittävästi koronan vaikutuksista liiketoimintaansa. Annettuja vastauksia oli reilu 200 eli tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina.

Pörssiyhtiöiden kohdalla sääntely antaa avoimuudelle raamit, joiden sisällä yhtiöiden on liikuttava. Tässä tilanteessa vaakakupissa ovat vastakkain avoimuus ja toisaalta pelko mahdollisesti harhaanjohtavan tiedon antamisesta. Pörssitiedottaminen on välttämätöntä siinä vaiheessa, kun käy todennäköiseksi, että yhtiön taloudellinen kehitys poikkeaa olennaisesti koko vuotta koskevasta ohjeistuksesta tai siitä, mitä yhtiön aiemmin julkistamista tiedoista voidaan kohtuudella päätellä.

Tästä Finanssivalvonta muistuttikin maaliskuun puolivälissä, minkä seurauksena seuraavien päivien aikana nähtiin kymmenittäin tulosvaroituksia. Fivan mukaan yhtiöiden tulee jatkossakin kertoa mahdollisimman läpinäkyvästi tilanteesta ja sen vaikutuksista yhtiön liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan.

Mitä yhtiöiden olisi sitten syytä viestiä sijoittajille? Mieleen tulevat ainakin vaikutukset toimitus- ja logistiikkaketjuihin ja asiakaskysyntään (muutamat yhtiöt ovatkin viime viikkoina avanneet ansiokkaasti koronan vaikutuksia sijoittajille sunnatuilla Q&A-paketeilla), säästö- ja sopeuttamistoimenpiteet, kuten yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen tai tuotannon lopettaminen, karanteeneista ja eristämistoimenpiteistä aiheutuva työvoiman puute, luottotappioiden tai muiden vastapuoliriskien toteutuminen sekä toiminnan rahoitukseen liittyvät tekijät.

Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, missä järjestyksessä asioista kerrotaan. Arvioinnin perustana on se, mitä on aiemmin kerrottu ja mitä johtopäätöksiä sijoittajat voivat tehdä jo julkistettujen tietojen perusteella. Jos yhtiö kertoo lomauttavansa koko henkilökuntansa, lienee melko selvää, ettei yhtiö tule yltämään antamaansa paranevaa liikevoittoa ohjeistavaan ennusteeseensa. Eli ensin tulosvaroitus, sitten korjaavat toimenpiteet.

Toki on muistettava koronan moukaroineen osaa yhtiöistä niin monelta suunnalta, että toiminta ja viestintä on keskittynyt henkiinjäämistaisteluun ja henkilökunnan informoimiseen. Tilanne on ollut yllättävä ja lamauttava, kun kaikki asiat tuntuvat kaatuvan päälle samanaikaisesti. Yhtiöt ovat varmasti tehneet parhaansa tässä katastrofaalisessa tilanteessa. Annetaan siis armoa ja otetaan opiksemme tulevaisuutta varten.

Tästä pääsemmekin luottamukseen

Luotettavuus on arvossaan epävarmoina aikoina. Sijoittajien mielestä luotettavimmat johdot löytyvät tällä hetkellä ohjelmistoyhtiö Qt Groupista, hissiyhtiö Koneesta, pääomasijoitusyhtiö CapManista, finanssikonserni Sammosta ja designyhtiö Marimekosta.

Luottamus rakentuu siitä, että toiminta on avointa ja odotusten mukaista. Eli tehdään sitä, mitä sanotaan. Eikä luvata turhia.

Lopuksi haluan vielä katsoa tämän kriisin yli. Sijoittajien mielestä houkuttelevimmat pitkän aikavälin sijoituskohteet tällä hetkellä ovat Revenio, Neste, CapMan, Harvia, Qt, Sampo, Fortum, Kone, Ponsse ja Wärtsilä.

Ehkä näiden yhtiöiden joukosta löytyisikin hyviä poimintoja koronankestävään salkkuun?

Inderesin sentimenttikysely mittaa tällä hetkellä yrityksen sijoittajamielikuvaa yhdeksällä eri mittarilla: strategian uskottavuus, tuloskasvunäkymät, johdon luotettavuus, pitkän aikavälin houkuttelevuus, kilpailuetujen vahvuus, viestinnän laatu, viestinnän määrä, koronaviruksen vaikutukset liiketoimintaan ja koronaviestinnän riittävyys. Sijoittajasentimenttiin voi vastata inderes.fi- ja kauppalehti.fi-palvelussa. Vastaamalla kyselyyn näet, miten yhtiö sijoittuu eri osa-alueilla muihin yhtiöihin nähden.