Kyselyn mukaan vähäpäästöisemmän teräksen pullonkaula ei enää ole teknologian saatavuus, vaan kysyntä. Yli 70 prosenttia toimittajista näkee pitkäaikaiset sopimukset tehokkaimpana keinona vauhdittaa vähäpäästöisen teräksen tuotannon kasvua. Lähes puolet (48 %) nosti esiin myös vähäpäästöisen teräksen pilottiprojektien merkityksen.

”Toimittajien viesti on selkeä: vähäpäästöisemmän teräksen käyttöönotto vaatii ennen kaikkea ennakoitavaa kysyntää ja koko arvoketjun yhteistyötä. Iloksemme olemme huomanneet, että myös asiakkaamme ovat yhä kiinnostuneempia vähäpäästöisistä vaihtoehdoista”, kertoo Enersensen viestintä-, sijoittajasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Liisi Tamminen.

Enersense toteutti kyselyn energia-, tietoliikenne- ja teollisuussektoreiden teräs- ja terästuotetoimittajille kesällä 2026. Kyselyn tavoitteena oli selvittää vähäpäästöisen teräksen ja sen päästödatan saatavuutta sekä toimittajien valmiutta vastata vastuullisuus- ja raportointivaatimuksiin.

Tarvitsemme kysyntää vähäpäästöisille teräsratkaisuille

Euroopassa investoidaan parhaillaan ennätysmäärä sähkönsiirtoon ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Materiaalivalinnoilla, erityisesti teräksellä, on suuri merkitys näiden hankkeiden kokonaispäästöihin

”Globaalit päästöt eivät vähene vain yhteiskunnan sähköistymisellä ja digitalisoitumisella. Yhtä tärkeää on se, millaisista materiaaleista nämä ratkaisut rakennetaan”, Tamminen kertoo.

Terästeollisuuden päästöjen laajamittainen vähentäminen vaatii investointeja.

”Vuoteen 2030 mennessä 70 % maailman teräsmasuuneista saavuttaa teknisen käyttöikänsä lopun. Nyt tehtävät investointipäätökset määrittävät tuotannon päästötason seuraaviksi 15–20 vuodeksi”, Tamminen kertoo.

Päästödatasta on tulossa uusi laatukriteeri toimitusketjuille

Päästödatan merkitys kasvaa, kun asiakkaiden vaatimukset ja Euroopan unionin sääntely muuttavat markkinaa. Enersensen kyselyn perusteella noin 80 prosenttia materiaalitoimittajista pystyy tarjoamaan ainakin jonkinlaista päästötietoa terästuotteistaan.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet kuuluu EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) vaatimusten piiriin tai raportoi niiden vaikuttavan toimintaansa. Päästödatan saatavuudessa on vielä kehitettävää: vain osa (30 %) toimittajista pystyy tällä hetkellä tarjoamaan kattavasti CBAM-vaatimusten mukaista varmennettua päästötietoa tuotteilleen. Noin kolmannes (30 %) arvioi valmiuksien kehittyvän vuosien 2026–2027 aikana.

"Luotettavalle päästödatalle on kasvava tarve niin EU:n raportointivaatimusten kuin ilmastotoimien uskottavuuden näkökulmasta. Olemme iloisia nähdessämme, että suuri osa toimittajistamme kehittää aktiivisesti datansa laatua ja arvoketjun läpinäkyvyyttä”, Tamminen sanoo.

Enersense tekee yhteistyötä WWF Suomen kanssa vähäpäästöisen teräksen käytön lisäämiseksi rakentamishankkeissa.