Viking Line Abp: Viking Line: Vakaa toiminta haastavilla markkinoilla - muutosten ja valmistelujen vuosi

Viking Line Abp                        TILINPÄÄTÖSTIEDOTE                          13.02.2026, klo 09.00

Vakaa toiminta haastavilla markkinoilla - muutosten ja valmistelujen vuosi

NELJÄS KVARTAALI 2025

(neljäs kvartaali 2024)

• Liikevaihto oli 112,6 miljoonaa euroa (109,5 milj. euroa). 
• Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,7 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). 
• Liiketulos oli 3,6 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa). 
• Rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,0 miljoonaa euroa (2,1 milj. euroa). 
• Tulos ennen veroja oli 4,5 miljoonaa euroa (3,7 milj. euroa). 
• Tulos verojen jälkeen oli 4,1 miljoonaa euroa (3,5 milj. euroa).

TAMMIKUU-JOULUKUU 2025 

(tammikuu-joulukuu 2024) 

• Liikevaihto oli 480,9 miljoonaa euroa (480,2 milj. euroa). 
• Liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,4 milj. euroa). 
• Liiketulos oli 21,1 miljoonaa euroa (26,7 milj. euroa). 
• Rahoitustuotot ja -kulut olivat -2,1 miljoonaa euroa (-6,9 milj. euroa). 
• Tulos ennen veroja oli 18,9 miljoonaa euroa (19,8 milj. euroa). 
• Tulos verojen jälkeen oli 16,0 miljoonaa euroa (15,9 milj. euroa).
• Investoinnit pääasiassa Gabriellaan ja Viking XPRS:iin olivat 19,6 miljoonaa euroa (24,6 milj. euroa pääasiassa Viking Cinderellaan ja Birka Gotlandiin).
• Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan jakamaan osinkoa enintään 1 euroa osakkeelta, jaettuna kahteen erään niin, että 50 senttiä maksetaan toukokuussa ja toinen erä suunnitellaan maksettavan syyskuun 2026 aikana.

Näkymät koko toimintavuodelle 2026

Hallitus arvioi, että vuoden 2026 tulos ennen veroja on samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2025.

Merkittävää epävarmuutta aiheuttaa kuitenkin pitkäaikainen taloudellinen laskusuhdanne liikennealueellamme, mikä vaikuttaa yhä negatiivisesti asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen. Myös geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta erityisesti energian hintojen ja päästöoikeuksien osalta. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena matkustajamarkkinoiden kehitystä on vaikea ennustaa ja ennustettavuus on rajallista.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Päättynyt vuosi oli markkinaympäristöltään haastava. Kuluttajien varovaisuus, geopoliittinen epävarmuus sekä heikko talouskehitys lähialueillamme loivat epävarmuutta kysyntään. Näistä lähtökohdista huolimatta Viking Line saavutti ennusteidemme mukaisen tuloksen, mikä osoittaa, että yhtiö on tänään vakaammalla pohjalla kuin ennen pandemiaa. Pitkäjänteinen työmme tehostamisen ja kustannusvalvonnan parissa sekä panostuksemme elämyksiin, asiakaskeskeisyyteen ja korkeatasoiseen palveluun tuottavat tulosta.

Vuosi käynnistyi rauhallisesti muun muassa välttämättömien telakointien vuoksi, jotka vaikuttivat kapasiteettiin. Toisella neljänneksellä kysyntä alkoi elpyä. Viileä ja epävakaa alkukesä vaimensi sesongin kehitystä, mutta heinäkuun lämpöaalto toi selvästi myönteisen käänteen. Kesäkausi kokonaisuudessaan eteni odotusten mukaisesti, ja matkustajamäärät pysyivät vahvalla tasolla.

 Syksyllä toteutimme kohdennettuja toimenpiteitä tuloksen turvaamiseksi keskittyen kustannusten sopeuttamiseen ja operatiivisen tehokkuuden parantamiseen. Nämä toimenpiteet osoittautuivat vaikuttaviksi, ja neljäs vuosineljännes kehittyi edellisvuotta paremmin. Yhä kilpaillummilla markkinoilla onnistuimme säilyttämään vakaat matkustajamäärät koko vuoden ajan. Rahtisegmentti kehittyi erittäin vahvasti, ja saavutimme vuoden aikana uuden rahtiennätyksen - selvä osoitus määrätietoisesta markkinatyöstä ja hyvästä operatiivisesta osaamisesta.

 Yhteisomisteinen laivamme Birka Gotland, jota operoimme yhdessä Gotlandsbolagetin kanssa, liikennöi ensimmäisen täyden vuotensa. Tulos ei vielä vastannut täysin odotuksiamme, mutta näemme asteittaista parannusta toteutettujen toimenpiteiden ja toiminnan vakiinnuttamisen myötä.

Sääntelymuutokset vaikuttivat edelleen kustannusrakenteeseemme. ETS-päästökaupan vaiheittainen käyttöönotto kasvoi 40 prosentista 70 prosenttiin, samalla kun FuelEU Maritimea sovellettiin ensimmäistä kertaa. Olemme pystyneet hallitsemaan merkittävän osan ETS:n vaikutuksista Turku-Tukholma-reitillä lisäämällä biokaasun käyttöä, mutta uusiutuvien polttoaineiden saatavuus on edelleen rajallista. Epävarmuutta aiheuttavat myös tulevat globaalit säädökset ja niiden yhteensovittaminen EU-lainsäädännön kanssa.

Kestävyys on keskeinen näkökulma niin kustannusten, markkinoiden odotusten kuin Viking Linen yhteiskunnallisen roolin kannalta. On selvää, että kannattava liikennöinti vanhemmilla, fossiilisia polttoaineita käyttävillä aluksilla tulee lähitulevaisuudessa olemaan yhä vaikeampaa. Siksi on välttämätöntä varmistaa kannattavuustaso, joka mahdollistaa uudet investoinnit. Lyhyellä aikavälillä meidän on tunnistettava ja hallittava kehityksen esteet, pitkällä aikavälillä kasvun jatkuminen samalla kannattavuustasolla on edellytys jatkuville investoinneille ja innovaatioille.

Jatkamme määrätietoista kehitystyötä, johon kuuluu muun muassa suuremman sähköistetyn aluskonseptin suunnittelu Helsingin ja Tallinnan väliselle reitille. Helios-projekti on tärkeä askel kilpailukykymme vahvistamisessa ja liiketoimintamme tulevaisuuden turvaamisessa. Samanaikaisesti keskitymme digitalisaatioon sekä prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen. Tämä työ, yhdessä asiakastarjonnan jatkuvan kehittämisen kanssa, luo hyvät edellytykset pitkäjänteiselle ja kestävälle kehitykselle.

 On ilahduttavaa, että asiakkaamme antavat edelleen erittäin korkeita arvosanoja ja että NPS-tasomme pysyy vahvana. Tämä on suoraa seurausta henkilöstömme päivittäisestä sitoutumisesta ja ammattitaidosta. Yhdessä luomamme asiakaskokemus laivoillamme on yksi Viking Linen keskeisimmistä kilpailuvalteista.

 Haluan esittää lämpimät kiitokset koko organisaatiolle lämpimästä vastaanotosta ensimmäisenä toimitusjohtajavuotenani. On ollut sekä inspiroivaa että erittäin mieluisaa tulla mukaan toimintaan, jossa työskentelee näin sitoutunut ja osaava henkilöstö. Kiitän myös edeltäjääni Jan Hansesia hänen merkittävästä panoksestaan ja pitkästä sitoutumisestaan Viking Lineen. Sydämellinen kiitos kuuluu myös asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja tavarantoimittajillemme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Odotan innolla, että voimme yhdessä kehittää Viking Linea selkeästi ja pitkäjänteisesti eteenpäin.

YHTEENVETO TUNNUSLUVUSTA

LIIKENNE JA MARKKINAT

Konserni harjoitti vuoden aikana matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä kokonaan omistamallaan aluksella sekä yhdellä yhteisomisteisella aluksella Pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella.

Gabriella telakoitiin 1.-18. tammikuuta. Viking XPRS telakoitiin 18. tammikuuta - 6. helmikuuta. 21. tammikuuta - 6. helmikuuta Viking Cinderella korvasi Viking XPRS:n Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Tämän jälkeen Viking Cinderella palasi omalle reitilleen Helsinki-Maarianhamina-Tukholma. Birka Gotland, Viking Linen ja Gotlandsbolagetin yhdessä omistama alus, oli suunnitellulla liikennöintitauolla 6.-15. tammikuuta.

19. kesäkuuta - 10. elokuuta Gabriella ja Viking Cinderella poikkesivat Tallinnaan normaalin liikenteensä aikana Helsinki-Maarianhamina-Tukholma-reitillä. Kesä- ja elokuussa nämä alukset tekivät myös useita risteilyjä Helsingistä Visbyyn.

Vertailukaudella, 20. maaliskuuta 2024, yhteisomisteinen Birka Gotland aloitti risteilyt Tukholmasta. Liikenteen aloitusta edelsi laaja telakointi ja aluksen päivittäminen. Vertailukaudella telakoitiin myös Viking Cinderella ja Viking Glory.

Kokonaan omistettujen alusten matkustajamäärä oli 4 608 573 (4 646 676), mikä merkitsee pientä laskua edellisvuoteen nähden. Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennealueella oli 32,1 % (32,8 %). Risteilyliikenteessä Birka Gotlandin matkustajamäärä oli 570 513 (438 743 vertailukaudella 20.3.-31.12.2024), mikä kuvastaa pidempää liikennekautta ja hyvää kapasiteetin käyttöastetta.

Kehitys vaihteli liikennealueittain. Suomen-Ahvenanmaan-Ruotsin liikenteessä matkustajamäärä kasvoi, erityisesti Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä. Suomen-Viron liikenteessä volyymi pysyi lähes muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Telakoinnit ja reittimuutokset vaikuttavat vuosivertailuun. Risteilykysyntä päämarkkinoilla oli vaihtelevaa, mutta kansainvälinen matkustaminen kasvoi.

Viking Linen markkinaosuus Suomen-Ruotsin liikenteessä oli 59,8 % (59,8 %). Suomen-Viron liikenteessä markkinaosuus laski 24,3 %:iin (24,5 %), pääosin siksi, että Viking XPRS oli telakassa vuoden alussa.

Viking Linen rahtivolyymit kasvoivat neljäntenä vuonna peräkkäin. Vuonna 2025 kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä oli 139 484 (134 219), mikä on uusi ennätys. Konsernin rahtimarkkinaosuus arvioitiin olevan 19,4 % (17,8 %). Tulosta voidaan pitää merkittävänä, koska Suomi, Viking Linen päämarkkina, elpyy taantumasta hitaasti ja kansantalouden kasvu oli lähes nollassa vuoden aikana. Ulkoiset tekijät, kuten Ukrainan sodan jatkuneet vaikutukset ja rakentamisen alan lasku, vaikuttivat edelleen rahtimääriin negatiivisesti.

Vuoden aikana Viking Line otti käyttöön mahdollisuuden rahtiasiakkaille ostaa fossiilittomia ylityksiä kaikilla kolmella reitillä. Uusi palvelu otettiin hyvin vastaan ja se heijastaa kasvavaa kysyntää vähäpäästöisille kuljetusratkaisuille. Palvelu auttaa sekä Viking Line Cargon käyttäviä kuljetusyrityksiä että heidän asiakkaitaan teollisuudessa ja kaupassa vähentämään omia päästöjään osana EU:n päästövähennystavoitteita.

Pitkäjänteinen toimintamalli jatkuu koko rahtiliiketoiminnassa, mitä tukee yhtiön vakaa taloudellinen asema. Säännöllisillä ja luotettavilla aikatauluilla Viking Line on voittanut ja säilyttänyt rahti-asiakkaidensa luottamuksen. Sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta sekä Viking Line Cargossa että laajemmin organisaatiossa työskentelee lähellä asiakkaita palveluiden kehittämiseksi edelleen.

Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 27,8 % (28,9 %).

VUODEN 2025 NELJÄNNEN KVARTAALIN LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto kasvoi 2,8 % ollen 112,6 miljoonaa euroa ajanjaksolla 1.10.-31.12.2025 (109,5 milj. euroa 1.10.-31.12.2024). Liiketulos oli 3,6 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa).

Matkustajatoiminnan tuotot kasvoivat 3,2 % ollen 99,2 miljoonaa euroa (96,1 milj. euroa), rahtitoiminnan tuotot olivat 12,8 miljoonaa euroa (12,9 milj. euroa) ja muut tuotot 0,6 miljoonaa euroa (0,6 milj. euroa). Myyntikate oli 88,6 miljoonaa euroa (86,0 milj. euroa).

Käyttökulut laskivat 0,6 % ollen 77,9 miljoonaa euroa (78,4 milj. euroa). Palkka- ja työsuhde-etuuksien kustannukset laskivat 0,3 % eli 0,1 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muut kulut laskivat 0,9 % eli 0,4 miljoonaa euroa.

TAMMI-JOULUKUUN 2025 LIIKEVAIHTO JA TULOS

Konsernin liikevaihto kasvoi 0,2 % ollen 480,9 miljoonaa euroa ajanjaksolla 1.1.-31.12.2025 (480,2 milj. euroa 1.1.-31.12.2024). Liiketulos oli 21,1 miljoonaa euroa (26,7 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja oli 18,9 miljoonaa euroa (19,8 milj. euroa).

Hieman heikompi tulos vuoteen 2024 verrattuna johtuu pääasiassa ensimmäisestä neljänneksestä, jolloin kaksi alusta oli poissa liikenteestä suunniteltujen telakointien vuoksi, mikä vaikutti volyymeihin ja tuloihin. Muutoin toiminta kehittyi edellisvuoden tapaan, epävarman kysynnän ja geopoliittisen tilanteen vallitessa.

Matkustajatoiminnan tuotot laskivat 0,1 % ollen 427,4 miljoonaa euroa (427,7 milj. euroa), rahtitoiminnan tuotot kasvoivat 3,2 % ollen 51,6 miljoonaa euroa (49,7 milj. euroa) ja muut tuotot olivat 2,2 miljoonaa euroa (2,7 milj. euroa). Myyntikate oli 379,5 miljoonaa euroa (377,7 milj. euroa).

Käyttökulut kasvoivat 1,7 % ollen 328,6 miljoonaa euroa (323,0 milj. euroa), josta päästöoikeuskulut olivat 4,5 miljoonaa euroa (3,1 milj. euroa). Palkka- ja työsuhde-etuuksien kustannukset kasvoivat 2,8 % eli 3,4 miljoonaa euroa, pääosin siksi, että Viking Line miehitti Birka Gotlandin palveluhenkilöstöllä. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 1,1 % eli 2,2 miljoonaa euroa. Päästöoikeuksien kustannusten, väylämaksujen ja telakointien korjaus- ja ylläpitokustannusten nousu muodostavat suuren osan kasvusta. Muihin liiketoiminnan kuluihin sisältyy myös pandemia-aikana saatujen liikennetukien palautus 1,1 miljoonaa euroa.

INVESTOINNIT JA RAHOITUS

Konsernin investoinnit olivat 1.1.-31.12.2025 yhteensä 19,6 miljoonaa euroa (24,6 milj. euroa). Investoinnit olivat 4,1 % liikevaihdosta (5,1 %). Merkittävä osa investoinneista kohdistui Gabriellan ja Viking XPRS:n telakointeihin, mutta merkittävä osuus kohdistui myös päästöoikeuksien hankintaan, jotka kirjataan aineettomiksi hyödykkeiksi. Vertailuvuoden investoinnit olivat pääosin Viking Cinderellan telakointiin ja Birka Gotlandin hankintaan.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 31.12.2025 yhteensä 93,6 miljoonaa euroa (122,5 milj. euroa). Konsernin luotto Viking Gracen rahoitukseen maksettiin kokonaan takaisin tammikuussa 2025.

Omavaraisuusaste oli 55,8 % (54,0 %).

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 47,6 miljoonaa euroa (55,8 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa (22,1 milj. euroa).

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 57,8 miljoonaa euroa (49,0 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli -16,8 miljoonaa euroa (-21,7 milj. euroa) ja rahoituksen nettorahavirta -49,2 miljoonaa euroa (-56,7 milj. euroa).

Konsernin lainasopimuksissa on markkinaehtoiset lainakovenantit. Rahoituskovenantit sisältävät vähimmäisvaatimukset likviditeetistä ja omavaraisuusasteesta sekä konsernin taloudellisen nettovelan enimmäistason suhteessa EBITDA:an.

Osingonmaksurajoitus yhdessä konsernin lainasopimuksessa on voimassa, jos konsernin velkaantuneisuus suhteessa EBITDA:an ylittää suhdeluvun 5,0. Konsernin velkaantuneisuus on alle 5,0, joten rajoitus ei ole voimassa.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Viking Linen toiminta on alttiina erilaisille riskeille, jotka vaihtelevat laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen sekä yhtiön kykyyn saavuttaa tiettyjä sosiaalisia ja ympäristötavoitteita. Merkittävimmät riskit on luokiteltu viiteen kategoriaan: strategiset, operatiiviset, vahinkoriskit, taloudelliset riskit ja ilmastoriskit. Vuonna 2025 Viking Line laajensi luokitusta erillisellä ilmastoriskien luokalla.

Strategiset riskit

Geopoliittiset muutokset ja kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne sekä niiden vaikutus energian hintoihin, inflaatioon ja matkustushalukkuuteen, merenkulku- ja lainsäädäntöpolitiikka, ilmastoriskit, kilpailutilanne ja markkinakehitys voivat vaikuttaa negatiivisesti ja olennaisesti konsernin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tulokseen, kassavirtaan ja taloudelliseen tilanteeseen.

Yhtiön palveluiden ja tuotteiden kysyntään vaikuttavat myös megatrendit, kuten lisääntynyt tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta, mikä voi muuttaa yleisön käsitystä lauttaliikenteestä. Lisäksi suurimmalle osalle asiakkaistamme toimintamme on huvituotetta, ei välttämättömyystuote, mikä tekee siitä korvattavissa olevan - asiakkaat voivat valita muita vaihtoehtoja.

Vuodenajasta riippuvat vaihtelut vaikuttavat Viking Linen liiketoimintaan. Kolmas vuosineljännes tuottaa yleensä suurimman osan vuoden tuloksesta.

Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä mahdollisesti negatiivisin seurauksin. Ahvenanmaan veroetuus, joka mahdollistaa verovapaan myynnin liikenteessä Ahvenanmaalle ja Ahvenanmaalta, on pysyvä. EU:n komission suuntaviivat merenkulun edistämiseksi, jotka mahdollistavat merimiesten nettotulojärjestelmän, ovat toistaiseksi voimassa.

Suomalainen merenkulku kuuluu kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n määräysten, EU-direktiivien, HELCOM-suositusten ja kansallisen lainsäädännön piiriin. Seuraamme aktiivisesti ympäristömääräysten valmistelua, ympäristöteknologian kehitystä ja tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja kiristyviin ympäristömääräyksiin.

Merkittävää epävarmuutta aiheuttaa Suomen talouden laskusuhdanne, joka on viime vuosina vaikuttanut asiakkaiden kulutuskäyttäytymiseen negatiivisesti.

Nopea teknologinen kehitys ja kasvavat kyberuhat voivat vaikuttaa liiketoimintaan negatiivisesti. Tietoturva-aukot voivat johtaa tietomurtoihin ja arkaluontoisen tiedon menetykseen, mikä voi vahingoittaa yhtiön mainetta ja tulosta.

1.1.2024 lähtien merenkulku sisällytettiin EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS). ETS on yksi EU:n keinoista saavuttaa omat ilmastotavoitteensa ja kansainväliset sitoumuksensa Pariisin sopimuksen puitteissa. Alusten kasvihuonekaasupäästöjen sisällyttäminen ETS:ään tapahtuu vaiheittain vuosina 2024-2026, jolloin kaikki päästöt sisältyvät järjestelmään. Viking Line Abp:n tulee vuodesta 2024 lähtien luovuttaa päästöoikeuksia vastaavasti 40 % (vuonna 2025 70 % ja 2026 100 %) laivaston kasvihuonekaasupäästöistä valvontaviranomaiselle, joka Viking Linen osalta on Suomen Energiavirasto. Eduskunnan hyväksymä niin sanottu saaripoikkeus tarkoittaa, että Suomen mannermaan ja Ahvenanmaan välisen liikenteen päästöt ovat vapautettuja päästöoikeuksien luovutusvaatimuksesta. Merkittävä osa Turku-Tukholma- ja Helsinki-Tukholma-linjojen liikenteestä on näin ollen päästökaupan ulkopuolella. Saaripoikkeus on voimassa 31.12.2030 saakka. Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten markkinalla oleva oikeuksien määrä sekä ulkoiset tekijät kuten geopoliittiset ja energiapoliittiset päätökset.

1.1.2025 lähtien FuelEU Maritime -asetus tuli voimaan Euroopan merenkulussa. Asetus keskittyy alusten käyttämään energiaan ja pyrkii vaiheittain poistamaan fossiiliset polttoaineet ja lisäämään uusiutuvien tai päästöttömien energialähteiden osuutta eurooppalaisessa laivastossa. Asetuksen piiriin kuuluvien laivojen tulee saavuttaa ennalta määritetyt parannukset kasvihuonekaasuintensiteetissä. Vaatimustaso nousee viiden vuoden välein epälineaarisella käyrällä, ja ensimmäisellä viiden vuoden jaksolla vaaditaan 2 % vähennys vuoden 2020 vertailuvuoteen nähden. Vuoteen 2050 mennessä alusten kasvihuonekaasuintensiteetin tulee olla vähentynyt 80 % verrattuna vertailuvuoteen. Jos vaatimuksia ei noudateta, aluksen omistajalle määrätään sakkoja suhteessa aluksen alisuoriutumiseen. Sakot kasvavat vuosittain, mikä voi vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen. Päästöttömiä merenkulun polttoaineita tai teknologioita ei ole tällä hetkellä saatavilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa käytetään bio- ja vaihtoehtoisia polttoaineita sekä fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden hinta ja saatavuus ovat avainkysymyksiä tulevaisuudessa.

Operatiiviset riskit

Konsernin toiminta on riippuvaista toimivasta logistiikasta ja vakaista IT-järjestelmistä. Murrot, tekniset viat tai häiriöt voivat aiheuttaa katkoksia ja taloudellisia seurauksia. Kyberhyökkäykset ovat kasvava maailmanlaajuinen uhka. Liikenteen tai IT-kommunikaation häiriöt voivat vaikuttaa konsernin tulokseen negatiivisesti.

Viking Line panostaa jatkuvaan alusten huoltoon, vankkoihin turvallisuusjärjestelmiin, koulutukseen ja säännöllisiin harjoituksiin minimoidakseen suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä. Tietohallinnon riskien vähentämiseksi kehitetään tehokkaita suojausratkaisuja, vaihtoehtoisia toimintamalleja ja investoidaan järjestelmien luotettavuuteen.

Osaavan henkilöstön rekrytointi, sitouttaminen ja kehittäminen on ratkaisevaa menestykselle. Avainhenkilöiden menettäminen ja uusien osaajien houkuttelun epäonnistuminen voivat vahingoittaa konsernin toimintaa.

Toimitusketjun häiriöt, kuten viiveet tai kriittisten materiaalien puute, voivat vaikuttaa liiketoimintaan negatiivisesti. Tämä kattaa toimitusongelmat, kuljetukset ja varastoinnin.

Laki- ja sääntömuutokset voivat vaikuttaa operatiivisiin prosesseihin. Ajantasaisen tiedon ylläpitäminen ja sopeutuminen uusiin vaatimuksiin on olennaista sanktioiden välttämiseksi ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Luonnonkatastrofit ja äärimmäiset sääolosuhteet voivat vaikuttaa liiketoimintaan, erityisesti merenkulussa. Varautumissuunnitelmien laatiminen tällaisten tilanteiden varalta on tärkeää katkosten minimoimiseksi.

Työtapaturmat ja terveysriskit voivat vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Korkean turvallisuustason ylläpito ja säännöllinen koulutus ovat keskeisiä.

Vahinkoriskit

Meriturvallisuutta ja merenkulun suojaa ohjaavat ISMC (International Safety Management Code) ja ISPS (International Ship & Port Facility Security Code), joilla on korkein prioriteetti Viking Linen toiminnassa. Viking Line on kehittänyt oman varustamokohtaisen turvallisuusjärjestelmän, jota päivitetään säännöllisesti riskitilanteiden tunnistamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tavoitteena on, että turvallisuus paranee jatkuvasti.

Viking Linella on nollatoleranssi rikosten, häirinnän ja järjestyshäiriöiden suhteen laivoilla. Tämän toteutumiseksi tehdään jatkuvaa työtä, työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa käytetään ulkopuolista asiantuntemusta.

Viking Linella on kriisivalmiussuunnitelma, jonka tavoitteena on ehkäistä ja lieventää merkittävien tapahtumien ja kriisien seurauksia matkustajille, henkilöstölle, liikenteelle, omaisuudelle, ympäristölle, liiketoiminnalle ja yrityksen maineelle. Kriisivalmiussuunnitelmaan kuuluu tehokas hälytysjärjestelmä, joka perustaa nopeasti konsernin keskitetyn kriisiorganisaation. Kriisitilanteissa keskitetty kriisiorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Tarvittaessa käytetään ulkopuolisia organisaatioita, yrityksiä ja asiantuntijoita tukena kriisityössä. Viestintä, tiedottaminen ja kriisituki ovat keskeisiä osa-alueita kriisiorganisaation työssä. Organisaatiota koulutetaan ja harjoitetaan jatkuvasti tehokkuuden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi fyysisen ja henkisen paineen alla. Kriisiorganisaation tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, välttää vahinkoja ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle sekä palauttaa toiminta mahdollisimman nopeasti normaaliksi ilman haittaa yhtiön brändille.

Ympäristöriskejä hallitaan tiukoin menettelyin minimoimalla ympäristövaikutukset, kuten öljy- ja muut päästöt. Yritys noudattaa tarkasti ympäristölainsäädäntöä ja pyrkii aktiivisesti vähentämään ympäristökuormitustaan.

Säännöllinen huolto ja tarkastukset varmistavat alusten kunnon ja turvallisuusstandardien täyttymisen. Tämä kattaa sekä sisäiset että ulkoiset tarkastukset.

Henkilöstön koulutus ja harjoitukset ovat ratkaisevia hätätilanteiden ja turvallisuusriskien hallinnassa. Koulutukseen kuuluvat mm. paloharjoitukset, evakuointiharjoitukset ja muu turvallisuuskoulutus.

Yritys tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi ja kriisitilanteisiin varautumiseksi.

Konsernin alusten kirjanpitoarvo oli 409,7 miljoonaa euroa (423,5 milj. euroa). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 691,0 miljoonaa euroon (699,5 milj. euroa) saakka. Lisäksi kaikki alukset on vakuutettu strike/delay-, P&I- (Protection and Indemnity) ja PLR- (Passenger Liability Regulation) -vakuutuksilla.

Taloudelliset riskit

Konserni altistuu erilaisille taloudellisille riskeille, kuten valuuttakurssi- ja korkovaihteluille.

Tulot syntyvät euroina ja Ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisista kassavirroista on euroja. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintaan vaikuttavat muut valuutat, erityisesti Yhdysvaltain dollari.

Polttoaineen hinnan vaihtelut vaikuttavat suoraan konsernin tulokseen. Osittain riskin pienentämiseksi konserni on tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia MDO:n (Marine Diesel Oil) kulutuksen osalta vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle ja LNG:n osalta ajalle 1.1.-30.9.2026.

Yhtiön kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä tuottaa positiivista kassavirtaa ja tulosta, mikä puolestaan riippuu osin yhtiön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista tekijöistä.

Yhtiön korolliset velat olivat 123,3 miljoonaa euroa 31.12.2025, joista 91,9 % vaihtuviin korkoihin sidottuja. Korkotason muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin ja voivat vaikuttaa tuleviin rahoituskustannuksiin.

Pandemiavuosina 2020-2022 Suomeen liikennöineille matkustaja-alusvarustamoille myönnettyjen liikennetukien jälkitarkastukset ovat käynnissä. Tarkastusten tulos voi aiheuttaa tulevaisuudessa negatiivisen tulosvaikutuksen.

Ilmastoriskit

Viking Line on lisännyt vuonna 2025 riskiluokitteluun erillisen ilmastoriskien kategorian. Ilmastoriskit käsitellään osana konsernin kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia ja ne arvioidaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutusten osalta. Työtä on systematisoitu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti ja sillä pyritään varmistamaan pitkäaikainen kilpailukyky, sääntelyvaatimusten täyttäminen ja siirtyminen kohti ilmastoneutraalia merenkulkua.

Ilmastoriskit jaetaan kahteen pääkategoriaan:

• Fyysiset riskit: Äärimmäiset sääilmiöt, muuttuvat merenpinnankorkeudet ja ilmastonmuutokset voivat vaikuttaa alusten toimintaan, satamainfrastruktuuriin, toimitusketjuihin ja henkilöstön turvallisuuteen. Tämä voi johtaa kasvaviin ylläpito-, vakuutus- ja varautumiskustannuksiin.
• Siirtymäriskit: Poliittiset päätökset, teknologinen kehitys, muuttuvat asiakasmieltymykset ja markkinaolosuhteet vähähiiliseen talouteen siirryttäessä voivat vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja kannattavuuteen. Tämä sisältää päästövähennysvaatimukset, päästöoikeuskustannusten kasvun ja vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden.

Viking Line seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvien sääntelyjen ja markkinaolosuhteiden kehitystä, mukaan lukien EU ETS ja FuelEU Maritime, ja arvioi jatkuvasti skenaarioita riskialtistuksen vähentämiseksi. Yhtiö työskentelee toimenpiteiden tunnistamiseksi, jotka pienentävät ilmastovaikutusta ja vahvistavat sekä fyysisiin että siirtymäriskeihin varautumista.

ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 441 (2 403), joista emoyhtiössä 2 000 (1 938). Maahenkilöstöä oli 456 (468) ja merihenkilöstöä 1 984 (1 935).

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 305 (257) työntekijää vuokrattiin osakkuusyhtiö Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland -aluksella. Viking Linen vuokraamat henkilöt olivat pääasiassa palveluhenkilöstöä.

Vertailukaudella Viking Cinderella liputettiin Ruotsin lipusta Suomen lippuun.

Vuoden 2025 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 730 (2 583) henkilöä, joista Suomessa asui 2 227 (2 056), Ruotsissa 373 (401), Virossa 129 (120) ja muissa maissa 1 (6).

Miesten osuus oli 56,8 % (57,9 %) ja naisten osuus 43,2 % (42,1 %). Naisten osuus esimiestehtävissä oli 28,9 % (25,7 %). Henkilöstön keski-ikä oli 44,5 vuotta (44,0).

KONSERNIN TULOSLASKELMA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN

TUNNUSLUVUT

Oma pääoma / osake = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden lukumäärä.

Omavaraisuusaste, % = (Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus) / (Taseen loppusumma - saadut ennakot).

Pyöristyksistä voi syntyä +/- 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.

VASTUULLISUUSRAPORTTI

Vuoden 2025 vastuullisuusraportti on osa hallituksen toimintakertomusta ja sisältyy vuoden 2025 tilinpäätökseen. Tietoa Viking Linen vastuullisuustyöstä on saatavilla myös osoitteessa Vikingline.com.

HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen hyväksymää Hallinnointikoodia, joka on saatavilla osoitteessa Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan, ja poikkeamat selitetään (noudata tai selitä -periaatteella). Vuoden 2025 selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan erikseen. Tietoa Viking Linen hallinnoinnista löytyy osoitteesta Vikingline.com.

TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Hallitus ei ole tietoinen tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Viking Line Abp:n tase 31. joulukuuta 2025 osoittaa, että jakokelpoisia varoja on                                    78 883 055,66 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan jakamaan osinkoa enintään 1 euroa osakkeelta, yhteensä 17 280 000,00 euroa, jaettuna kahteen erään niin, että 50 senttiä maksetaan toukokuussa ja toinen erä suunnitellaan maksettavan syyskuun 2026 aikana.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.

YHTIÖKOKOUS

Viking Line Abp:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 21. huhtikuuta 2026 klo 12.00 Alandica Kultur och Kongressissa Maarianhaminassa osoitteessa Strandgatan 33.

Sähköinen versio vuoden 2025 virallisesta tilinpäätöksestä sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä ja palkitsemisraportista julkaistaan viikolla 13 yhtiön verkkosivuilla osoitteessa Vikingline.com.

TALOUDELLINEN TIEDOTUS VUONNA 2026

Viking Line Abp julkaisee toimintavuonna 2026 taloudelliset raportit ajalta 1. tammikuuta-31. maaliskuuta, 1. tammikuuta-30. kesäkuuta ja 1. tammikuuta-30. syyskuuta. Toimintakatsaus ajalta tammikuu-maaliskuu julkaistaan 21. huhtikuuta, puolivuotiskatsaus ajalta tammikuu-

kesäkuu julkaistaan 14. elokuuta ja toimintakatsaus ajalta tammikuu-syyskuu julkaistaan 23. lokakuuta. Konsernin tilinpäätöstiedote tilikaudelta 2026 julkaistaan 19. helmikuuta 2027.

Maarianhaminassa 12. helmikuuta 2026

VIKING LINE ABP

Hallitus

 

TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN TAMMIKUU-JOULUKUU 2025 LIITETIEDOT

1.      Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IFRS-tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti ja se on yhteenveto tilikauden tilinpäätöksestä IAS 34 -standardin mukaisesti.

Tilinpäätöstiedote on laadittu samoilla periaatteilla, arvioilla ja arvostuksilla kuin viimeisin vuositilinpäätös, ellei toisin mainita.

Saadut julkiset tuet esitetään tuen luonteen mukaan liiketoiminnan muissa tuotoissa, työsuhdeetuuksissa tai investointien vähennyksinä.

Rahavarat, joilla on lyhyt maturiteetti, esitetään käypään arvoon. Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Korollisten velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan käypää arvoa.

Yhteisyritys ja omistusyhteysyritys ovat yrityksiä, joissa omistajayhtiöllä on huomattava määräysvalta. Sijoitukset sekä yhteisyritykseen että omistusyhteysyritykseen on kirjattava taseeseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen pääomasijoituksena.

Katso liitetieto 12

Tilinpäätöstiedotetta ei ole tilintarkastettu.

Pyöristyksistä voi syntyä +/- 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.

2.      Arvioinnit ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS-raportointistandardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöksen julkistamisajankohtana.

Vuonna 2025 merkittävää epävarmuutta aiheutti taloudellinen laskusuhdanne liikennealueellamme, mikä on viime vuosina vaikuttanut asiakaskulutukseen negatiivisesti. Epävarmuutta lisäävät myös vallitseva geopoliittinen tilanne ja sen mahdollinen vaikutus erityisesti energian hintaan.

On vaikeaa arvioida, millaisia vaikutuksia epävarmuudella on ja miten se vaikuttaa Viking Linen tulevaan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja kassavirtaan. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista.

Konsernin alusten arvostus on tärkein arviointia vaativa osa-alue. Ulkopuoliset arvioijat tekevät

säännöllisesti markkina-arviointeja. Alusten jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain, ja niitä korjataan, jos ne poikkeavat merkittävästi aiemmista arvoista.

Konsernin vuokrasopimuksia arvostettaessa tehdään oletuksia siitä, tuleeko konserni käyttämään mahdollisuutta pidentää sopimusjaksoa tai irtisanoa sopimus. Oletuksia tehdään myös konsernin vuokrasopimusvelan nykyarvolaskelmissa käytettävästä diskonttokorosta. Edellä olevat arvioinnit vaikuttavat konsernin vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuden suuruuteen sekä myös vuokrasopimusvelkojen lyhennysten ja käyttöoikeusomaisuuden poistojen määrään.

Johdon tekemien arvioiden perusteella tilinpäätöksessä 31. joulukuuta 2025 ei ole tarpeen kirjata merkittäviä arvonalentumisia tuloslaskelmaan.

3.      Maksuvalmius ja riskit

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 47,6 miljoonaa euroa (55,8 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit olivat 22,1 miljoonaa euroa 31.12.2025 (22,1 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 57,8 miljoonaa euroa (49,0 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli -16,8 miljoonaa euroa (-21,7 milj. euroa) ja rahoituksen nettorahavirta -49,2 miljoonaa euroa (-56,7 milj. euroa).

Konsernin lainasopimuksissa on markkinaehtoiset lainakovenantit. Rahoituskovenantit sisältävät minimivaatimukset likviditeetille ja omavaraisuusasteelle sekä konsernin rahoitusnettovelan enimmäistason suhteessa EBITDA:an. Lainakovenantit olivat asetettujen vaatimusten mukaisia kauden aikana.

Yhtiön kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä luoda kassavirtaa liiketoiminnasta. Jos Suomen taloudellinen taantuma syvenee ja geopoliittinen tilanne pahenee sekä energian hinnat nousevat huomattavasti, yhtiö ei mahdollisesti pysty tuottamaan riittävästi kassavirtaa tai saamaan lisärahoitusta velvoitteidensa täyttämiseksi.

Polttoainehintojen nousun riskin hillitsemiseksi konserni on 31.12.2025 tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia osasta MDO:n kulutuksesta vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle ja osasta LNG:n kulutuksesta ajalle 1.1.-30.9.2026.

Pandemiavuosina 2020-2022 Suomeen liikennöineille matkustaja-alusvarustamoille myönnettyjen liikennetukien jälkitarkastukset ovat käynnissä. Tarkastusten tulos voi aiheuttaa tulevaisuudessa negatiivisen tulosvaikutuksen.

1.1.2024 lähtien merenkulku sisällytettiin EU:n päästökauppajärjestelmään (ETS). ETS on yksi niistä ohjauskeinoista, joita EU käyttää saavuttaakseen omat ilmastotavoitteensa sekä Pariisin sopimuksen mukaiset kansainväliset sitoumuksensa. Viking Line on ollut velvollinen luovuttamaan päästöoikeuksia laivaston kasvihuonekaasupäästöistä 1.1.2024 alkaen. Ensimmäinen luovutus toteutettiin syyskuussa 2025. Viking Line hankkii jatkuvasti päästöoikeuksia hintariskin vähentämiseksi. Päästöoikeuksien omistus sitoo pääomaa ja vaikuttaa negatiivisesti likviditeettiin.

FuelEU Maritime -asetus tuli voimaan 1.1.2025. Asetuksen tavoitteena on lisätä uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden osuutta eurooppalaisessa laivastossa nousevan vaatimustason mukaisesti. Suomen hallitus on päättänyt soveltaa FuelEU:n osalta saaripoikkeusta ETS:n tapaan 31.12.2029 saakka. FuelEU Maritimen vaikutuksen likviditeettiin odotetaan olevan vähäinen ensimmäisen viiden vuoden aikana.

Rahoitusvelkojen tulevat kassavirrat 31.12.2025

4.      Segmentti-informaatio

Konsernin liikevaihto kasvoi 0,2 % ja matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 0,1 %.

5. Liiketoiminnan muut tuotot

6.      Työsuhde-etuudet

Kauden aikana Viking Line Abp:n yhden tytäryhtiön 305 (257) työntekijää vuokrattiin osakkuusyhtiö Gotland Alandia Cruises AB:lle, joka harjoittaa risteilyliikennettä Birka Gotland -aluksella. Vuokrattu henkilökunta koostui pääasiassa cateringtyöntekijöistä.

Vertailukaudella Viking Cinderella siirrettiin Ruotsin lipun alta Suomen lipun alle.

7.      Poistot

8. Liiketoiminnan muut kulut

9.      Rahoituskulut

		2025	2024
MEUR		1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
	Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan
	arvostetuisa rahoitusveloista	6,3	10,1
	Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,3	0,3
	Valuuttakurssitappiot	0,9	0,1
	Takuuprovisiot ja muut rahoituskulut	0,5	0,7
	Rahoituskulut yhteensä	8,0	11,2

10.  Tuloverot

Konsernilla oli 31. joulukuuta 2025 laskennallisia verovelkoja yhteensä 52,0 miljoonaa euroa. Näistä 58,3 miljoonaa euroa koskee laskennallisia verovelkoja ja 6,3 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia.

11.  Arvonalentumistestaus

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos jonkin omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Konsernin alusten arvostus on yksi tärkeimmistä arviointia vaativista osa-alueista.

Johto on myös arvioinut, ettei konsernin muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumiskirjaukseen ole tarvetta.

12.  Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset

Viking Line Abp:n omistukset Alandia Försäkring Abp:ssä ja Alandia Holding Ab:ssä tuottivat toimintavuoden aikana 2,5 miljoonaa euroa. Alandia Försäkring Abp:ltä saadut osingot (1,7 milj. euroa) tuottavat konsernille vain positiivisen kassavirran IAS 28.10:n mukaisesti.

Viking Line Abp:n omistus Rederiaktiebolaget Eckerössä tuotti toimintavuoden aikana 3,4 miljoonaa euroa. Viking Line saa Eckerön luvut yhden vuosineljänneksen viiveellä. Rederiaktiebolaget Eckeröstä kaudella saatu 1,0 miljoonan euron osinko johtaa konsernin osalta vain positiiviseen kassavirtaan IAS 28.10 -standardin mukaisesti.

Viking Linen osuus, joka on 50 % Gotland Alandia Cruises AB:n tuloksesta, tuotti vuodelle 2025 tuloksen -1,3 miljoonaa euroa.

13.  Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.

14.  Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

1) Koskee lainoja, limiittejä ja luottotakauksia, joille on annettu aluskirjauksia ja osakkeita vakuudeksi, sekä muita taseen ulkopuolisia vastuita, jotka on katettu etuoikeuskiinnityksillä ja pantatuilla tilivaroilla.

2) Koskee aluskirjauksia, pantattuja osakkeita sekä vuokraoikeuden kiinnityksiä.

3) Alandia Holding Ab on sijoitetun pääoman lisäksi ottanut lainan Alandia Försäkring Abp:n osakkeiden ostamisen rahoittamiseksi. Viking Line Abp on osakassopimuksella sitoutunut sijoittamaan omistussuhteen mukaisesti rahavaroja Alandia Holding Ab:lle, jos Alandia Holding Ab tarvitsee varoja lainan lyhennyksiin.

15.  Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallitus ei ole tietoinen sellaisista tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

Tämä tilinpäätöstiedote on osittain käännetty tekoälyn avulla. Suomenkielinen versio on tarkistettu ja varmennettu ruotsinkieliseen alkuperäiseen verrattuna.