Korot edelleen Suomen inflaation selittäjänä

Suomen kuluttajahintojen kehitys on ollut viime aikoina tapetilla, ja tuoreet Tilastokeskuksen hintaluvut kertoivat kahtalaista tarinaa hintakehityksestä. Kuluttajahinnat nousivat tammikuussa 3,3 % vuodentakaisesta ja eniten hintojen kohoamiseen, 1,9 %-yksiköllä, vaikutti asuntolainojen keskikorko. Toisena suurimpana yksittäisenä tekijänä inflaatiossa oli kulutusluottojen korko, jonka kontribuutio inflaatiolukuihin oli 0,6 %-yksikköä. Yhteensä korot siis muodostivat yli puolet inflaatiosta.

Hetkinen. Kyseessähän ovat juurikin ne korot, jotka seuraavat EKP:n ohjauskorkoa, jota keskuspankki on puolestaan nostanut hillitäkseen inflaatiokehitystä. Kummallista, mutta totta. Suomessa keskuspankin ohjauskoron nosto siis vaikuttaa asumiskustannuksiin ja tätä kautta inflaatioon, eli vaikutus on päinvastainen kuin mihin EKP alun perin pyrki.

Lähde: Bloomberg

Kyseessä on lähinnä paikallinen erikoisuus, sillä muualla asuntolainojen korot eivät tyypillisesti ole mukana inflaatioluvuissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon puhuttu OER:stä (Owner’s Equivalent Rent) inflaation lähteenä. Siinä periaatteena on, että asumisen kustannukset talon omistamisesta lasketaan vastaamaan sitä kuin vuokraisi asuntoaan, ei suoraan asunnon hinnasta. Asumisen hinnat ja vuokrahinnat vaikuttavat kyllä inflaatioon, mutta usein viiveellä ja ne on määritelty kysyntä- ja tarjontatekijöiden kautta. Esimerkiksi mikäli kodinomistamisen kysyntä nousee asuntolainakorkojen laskiessa, vaikuttaa se positiivisesti asuntojen hintoihin, mutta ei vuokriin. Korot eivät myöskään ole vastaavasti mukana kuluttajahinnoissa kuten Suomen tapauksessa nähtiin.

Suomenkin tapauksessa inflaatiokehitystä kannattaa tarkastella yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) kautta, sillä sitä käytetään koko euroalueen tasolla ja se on siksi vertailukelpoisempi. Eurostatin laskeman YKHI:n mukaan koko euroalueen inflaatio oli tammikuussa 2,8 % ja Suomen inflaatio selvästi keskiarvon alapuolella, 1,1 %. Siinä ei ole mukana mm. omistusasumista eikä kulutusluottoja, joten siitä jää samalla pois kotikutoisen inflaation suurimmat erät ja luvut ovat näin matalampia. Energiasta ja ruuasta korjattu pohjahintojen nousu oli edelleen päälukuja vauhdikkaampaa, 3,3 %. Suunta inflaatiossa on viime kuukausina ollut alaspäin ja sellaisena voi odottaa heikompien kysyntänäkymien myötä myös jatkuvan.