Kesäistä aamua ja tervetuloa seuraamaan Asuntosalkun puolivuotiskatsauksen esitystä! Meillähän tosiaan on kalenterivuodesta poikkeava tilikausi, eli se alkaa lokakuun alussa ja tämä jakso sitten päättyi maaliskuun lopussa. Tänään meillä onkin uusia mielenkiintoisia kuvia täällä mukana.
Perinteiseen tapaan esitetään aluksi kausi ja avainluvut pähkinänkuoressa. Sen jälkeen Asuntosalkku sijoituskohteena, taloudellisia tietoja, osaketietoa, yhteenveto ja lopuksi sitten kysymyksiä.
Kausi pähkinänkuoressa.
Jatkettiin vahvasti voitollisia myyntejä Tallinnassa. Tämä yhtälö on yhtiön kannalta erittäin hyvä ja palaan siihen myöhemmin tässä esityksessä. Hyvä ja erinomainen asia oli myös se, että Tallinnan lainat tai tytäryhtiöiden lainat jatkuvat vuoteen 2030-luvulle sekä Tallinnassa että Suomessa.
Meillä on nyt niin, että Tallinnan tytäryhtiöiden kaikki lainat jatkuvat vuoteen 2030.
Ja nyt sitten uudistettiin niin, että myös Suomen tytäryhtiöiden lainat ulottuvat vuoteen 2031, johon on sitten viisi vuotta tästä eteenpäin.
Liikevaihto pysyi samana, 9,8 miljoonaa euroa, vaikka sitten asuntoja olikin pikkuisen vähemmän kuin aiemmalla kaudella. Nettovuokratuotto laski hieman, oli 5,6 miljoonaa verrattuna edelliskauden 5,8:aan. Tässä olennaista on se, että vuokrat kuitenkin hieman nousivat. Eli tässä vaikuttaa se, että rahoitusvastikkeita oli kasvava määrä ja niistä täytyy muistaa, että suurin osa rahoitusvastikkeesta on kuitenkin lyhennystä, joka sitten lyhentää lainoja sanan mukaisesti. Sen lisäksi oli pienkorjauksia jonkin verran myös.
Hoitovastikkeet pikkuisen kasvoivat.
Vuokrausaste hieman vaihtelee vuosien varrella. 96,5 prosenttia tällä kertaa. Hyvä taso sekin.
Muistetaan, että Asuntosalkku on vaihtoehto asuntorahastoille ja suoralle asuntosijoittamiselle. Sitten lukuja. Eli tosiaan taloudellinen vuokrausaste oli 96,5 prosenttia niin, että Suomessa se oli erinomaisella tasolla 97,4 prosenttia ja Tallinnassa 94,7 prosenttia. Tallinnassahan tähän osittain vaikuttavat myös myynnissä olevat asunnot, jotka ovat sitten olleet varsin tuottoisia, joihin myös palannut juokseva tuotto. Tämä liittyy siihen, miten asunnot on arvotettu.
Juokseva tuotto oli 4,9 prosenttia ja realisoitunutta voittoa kaudella kertyi 1,4 miljoonaa euroa.
Liikevaihdon ja nettovuokratuoton ohella luototusaste 54,5 prosenttia on ollut melko tasaista viime vuosina.
Tosiaan rakenteilla olevia asuntoja ei ole, valmiita asuntoja reilu 2 000 ja niiden arvo yhteensä reilu 260 miljoonaa euroa jakautuen niin, että Suomen asuntojen arvo on viimeisimmän arviolausunnon mukaan reilu 160 miljoonaa ja sitten Tallinnassa reilu 100 miljoonaa euroa. Eli nämä arvostuksethan tehtiin sitten kauden päättyessä, eli 31. maaliskuuta.
Sitten mennään näihin myynteihin.
Jalostaminen Tallinnassa on ollut varsin kannattavaa. Asuntoja on myyty tasaiseen tahtiin nousevin hinnoin ja matalalla tuottovaateella, kun näitä katsotaan kokonaisuutena ostajan kannalta. Eli tuolla vähän vajaalla neljällä, kuten tässä nähdään kolmen tilikauden osalta. Mitä tämä sitten tarkoittaa?
Tässä on tällainen karkea yksinkertaistus ollut yhtälössä, että asunnot on arvostettu 5 %:n tuottovaateella ja sitten niitä myydään 4 %:n tuottovaateella.
Näin pyöreillä lukemilla se tarkoittaa, että suuruusluokkana hinta on noin 25 prosenttia enemmän silloin kun se tuottovaade on matalampi. Eli kun tuottovaade muuttuu viidestä neljään, niin hinta nousee 25 %. Ja tosiasiallisesti niin kuin tässä nähdään, niin ero on itse asiassa ollut pikkuisen suurempi. Tämä on ollut kannattavaa toimintaa, ja nyt käyn tässä näillä hiotuilla kuvilla läpi, mitä tämä tarkoittaa karkeasti yksinkertaistettuna.
Eli jos meillä on taseessa 200 000 euron asunto arvostettu 5 %:n tuottovaateella, jos se myydäänkin neljän prosentin tuottovaateella eli 25 % yli, niin silloin se hinta on 250 000 euroa. Nyt jos omaa pääomaa on puolet ja vierasta pääomaa puolet, niin silloinhan tämä voitto kohdistuu pelkästään tähän oman pääomaosuuteen, koska se lainamäärähän ei siitä muutu mihinkään, myytiin se asunto sitten tasearvoon, alle tai yli sen, jolloin se muutos tästä tasearvosta johonkin suuntaan kohdistuu omalle pääomalle.
Nyt kun myyntihinta on ollut 25 % yli tasearvon, niin silloin oma pääoma on kasvanut 50 %. Ja sitten kun vielä muistetaan, että todellinen luototusaste maaliskuun lopussa oli 54,5 prosenttia, niin tämä yhtälö on itse asiassa vieläkin parempi, koska oman pääoman osuus on myyntihetkellä pienempi ja kuitenkin myydään 25 prosenttia yli. Samanaikaisesti on ostettu omaa osaketta markkinoilta, ja tässä tämä yhtälö on sitten ollut niin, että kun katsotaan tätä ylöspäin, niin osakekohtainen oma pääoma Asuntosalkulle on noin 120 euroa. Ja sitten tässä esimerkissä osaketta on ostettu 80:llä eurolla eli ylöspäin 50 %.
Kun 80 kasvaa 120. Tässä SalkunRakentajan analyytikko. Henri Elo on yksinkertaistanut tämän asian selkeästi ja hyvin, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen osake ostettaessa sillä 80:llä, niille osakkeenomistajille, jotka ovat mukana, kertyy lisää osakekohtaista omaa pääomaa 41 euroa.
Tämä on siis havainnollistava esimerkki.
Nyt sitten kun yhdistetään nämä, eli ensivaiheessa myydään se esimerkkiasunto, joka on taseessa 200 000 euroa ja myydään 250 000 eurolla, niin huomioidaan vieras pääoma ja oma pääoma. Me saadaan sieltä 150 000 omaa pääomaa takaisin tämän myynnin puitteissa. Kun tällä samalla ostetaan 150 000 eurolla omaa osaketta yhtälöllä, jonka edellä kuvailin, eli ylöspäin niin että 80 eurolla ostetaan ja osakekohtainen oma pääoma on 120 euroa, niin tämä 150 000 euroa muuttuu 225 000 euroon osakekohtaisessa omassa pääomassa tai sen kautta laskien, mikä tarkoittaa silloin, että me ollaan taseesta vapautettu 100 000 euroa omaa pääomaa ja meillä se on muuntunut tämän prosessin myötä 225 000 euroksi, eli se on kasvanut 125 prosenttia.
Tämä on kuvattu myös aikaisemmissa katsauksissa ja mainittu pidemmässä raportissa. Eli tällä yhtälöllä saadaan karkealla tasolla oma pääoma tuplattua. Kuten tässä on kuvattu, niin itse asiassa pikkuisen enemmän. Ja sitten kun muistetaan vielä, että niitä on myyty vähän enemmän kuin 25 prosenttia yli sen tasearvon ja sitten vierasta pääomaa on itse asiassa ollut vähän enemmän, niin tämä yhtälö on pikkuisen parempi vielä tästäkin.
Mutta noin nyrkkisääntönä voi pitää, että tämä prosessi tuplaa oman pääoman.
Omia osakkeita on ostettu kauden aikana reilut 5 200 kappaletta ja pyöreästi tuolla 80 euron kappalehinnalla, pikkuisen päälle sen, maaliskuun 6. päivänä. Päivä. Tänä vuonna mitätöitiin 16 592 omaa osaketta ja osakkeita on jäljellä tällä hetkellä 970 000, ja kauden päättyessä eli maaliskuun lopussa yhtiön hallussa omia osakkeita oli reilu tuhat kappaletta. Yhtiöllä ja hallituksella on valtuutus hankkia näitä omia osakkeita myös jatkossa asuntosalkkusijoituskohteina. Lyhyesti vahva perusliiketoiminta. Vuokrausaste on ollut hyvä kaikissa korkotilanteissa, ja haastavissa markkinatilanteissa Tallinnassa on pystytty ja pystytään tekemään salkunjalostusta varsin tehokkaasti.
Niin kuin tässä edellä juuri kuvasin, mihin liittyy myös kohta 3, eli voitot ovat sitten sijoitettu tuottavasti.
Kilpailuetu on se, että tämä on vaikeasti kopioitava konsepti. Eli nyt nämä asunnot on arvotettu tuottoarvomenetelmällä, ja me pystymme myymään niitä kuitenkin markkinoille kuluttajille, eli niin sanotusti kauppa-arvomenetelmäperusteisesti. Ja tämä on selkeä etu myös vuokrauksen kannalta, että on yksittäisiä asuntoja. Mistä Asuntosalkun asunnot koostuvat sekä Suomessa että Tallinnassa? Näin ollen tämä on laadukas, kestävä ja resilientti liiketoimintamalli. Ja tässä olennainen osa on myös se, että osakkeilla on jatkuva kaupankäynti. Yksittäisiä asuntoja kertasin, ne ovat haluttuja. Vuokralaisille pystytään pitämään hyvää vuokrausastetta. Kaikista taloista niitä ei ole. Usein on yksi, välillä on kaksi ja joskus on jokunen enemmän. Näin pääsee asumaan omistusasujien joukossa.
Asuntosalkun vuokralainen. Mittareita.
Taloudellinen vuokrausaste tosiaan hyvällä tasolla. Ollaan pääkaupunkiseudulla Suomessa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, ja Tallinnassa kaikki siinä keskustassa tai keskustan tuntumassa. Lyhyt matka raideliikenneasemille. Kävelymatka alle 600 metriä on lyhyt kävelymatka, ja 1000 metriä eli kilometri on edelleen kävelymatka. Pienehköjä asuntoja omalla tontilla niin että kaikki Tallinnassa ovat omalla tontilla. Suomessa enemmän kuin 90 prosenttia ja nämä loputkin ovat sitten kaupungin vuokratontilla.
Keskineliökoko 38. Kaikki sisäkuvat, jotka tässä esityksessä ovat, ovat Asuntosalkun asunnoista.
Kerroin tästä lainoihin tehdyistä jatkosopimuksista, joissa on myös tällainen erittäin mielenkiintoinen porrasrakenne.
Eli lainoitusasteen laskiessa sekä lainamarginaali että lyhennyksen määrä pienenevät ja porrasrakenteen alimmalla portaalla laina on bullet muotoinen. Lainat erääntyvät 2030-luvulla. Tässä on lainamäärät maittain, eli Suomen tytäryhtiöiden lainamäärä oli per maaliskuun loppu, 85 miljoonaa euroa ja sitten Tallinnan 58 miljoonaa euroa.
Lisäksi on kahden miljoonan euron laina emoyhtiöllä, joka sitten aikataulun mukaan maksetaan takaisin viimeistään vuonna 2027.
Lyhyesti näitä alueita on käyty läpi aikaisemminkin. Tallinnan keskeisiä alueita. Ranta-alueita lähellä satamaa Kalamajassa, yhteensä lähemmäs 200 asuntoa, joka on erittäin suosittu ja kiinnostava alue Tallinnan keskustan tuntumassa. Mikä mahdollistaa tämän, että me pystymme näin tehokkaasti toimimaan, on se, että meillä on maakohtaisesti segmentoitu niin, että Suomessa ollaan edullisemmissa asunnoissa alueellisesti, joihin todella monella on varaa, kun taas Tallinnassa ollaan premium-segmentissä aivan Tallinnan, yhden EU-maan eurovaluuttaisen pääkaupungin, keskustassa ja keskustan tuntumassa, joille on sitten hyvä kysyntä. Asunnothan Tallinnassa ovat myös kalustettuja. Siis toisin kuin Suomessa. Maakohtaisesti vuokrataan sen mukaan, mikä on markkinatapa ja että rahoitusrakenne on tasapainoinen. Omavaraisuusaste on pyörinyt tuossa 45–50 huitteilla ja sitten vastaavasti luototusaste pääosin 50–55:n paikkeilla. Taloudellisia tietoja nämä lyhyesti kävinkin tuossa käytännössä läpi. Ja sitten jos katsotaan keskibruttovuokraa, se on vuosien varrella kehittynyt. Aiemmin viime vuosina on menty suurin piirtein tasaista tahtia. Aika näyttää, miten vuokrat kehittyvät sitten jatkossa. Me uskomme, että konseptimme asunnoille on kasvavaa kysyntää jatkossa. Taloudellinen vuokrausaste tosiaan pikkuisen heiluu koko ajan. Ollaan oltu hyvällä tasolla.
Osaketieto lyhyesti. Oikaistu osakekohtainen oma pääoma on yli 120 euroa, ja yhteenvetona voi todeta, että yksittäiset asunnot on valittu tarkasti kasvukeskuksista hyvien liikenneyhteyksien varrelta ja ne ovat kokonaisvuokraltaan edullisia.
Joissa on kysyntää vuokra-asunnoista. Omistusasuntotaloissa on haluttu asumismuoto.
Kiitos.