Hyvää kesäistä aamua ja tervetuloa seuraamaan Asuntosalkku Oyj:n liiketoimintakatsausta! Jakso on lokakuun alusta kesäkuun loppuun eli 9 kuukautta. Ja toki käymme erikseen läpi viimeisen neljänneksen luvut. Meillä oli jälleen vahvasti voitollisia Tallinnan asuntojen myyntejä. Ne jatkuivat kuten aikaisemmillakin kausilla, ja sen lisäksi koko konsernin ainoa tällä vuosikymmenellä erääntymässä ollut laina maksettiin pois, ja nyt sitten kaikki lainat jatkuvat 2030-luvulle.
Siitä lisää erikseen, samaten kuin kassatilanteesta.
Tässä tosiaan kausi pähkinänkuoressa. Eli me jatkoimme tuttuun tapaan voitollisia Tallinnan asuntojen myyntejä. Siitä tulee yhtälö myöhemmin. Miten se toimii? Samaten kerromme siitä, miten omien osakkeiden ostoa on toteutettu ja miten se liittyy tähän yhtälöön. Tosiaan rahoitustilanne yhtiön osalta on hyvä. Meidän liikevaihto kasvoi tällä jaksolla. Tässä on siis 9 kuukauden jakso. Meillä on kalenterivuodesta poikkeava tilikausi, joka alkaa lokakuun alusta ja päättyy syyskuun loppuun.
Liikevaihto kasvoi pääasiassa sen vuoksi, että me myimme Tallinnassa enemmän asuntoja voitollisesti. Nettovuokratuotto oli pikkuisen matalampi kuin vuoden takaisella jaksolla. Tämä johtuu siitä, että vastikkeet nousivat. Sen lisäksi olemme maksaneet rahoitusvastikkeita jonkin verran, ja tässä täytyy muistaa, että enemmistö näistä vastikkeista on taloyhtiölainan lyhennystä. Sen lisäksi pienkorjauksiin meni jonkin verran enemmän kuin aikaisemmalla kaudella, ja myös taloudellinen vuokrausaste oli pikkuisen matalampi kuin vertailukaudella, jolloin se oli erityisen vahva. Edelleen ollaan korkealla tasolla vuokrausasteessa, eli tuossa se näkyy 96,2 prosenttina kokonaisuutena, kun vuoden takaisessa oltiin yli 97 prosentissa ja me olemme kertoneet usein, että olemme vaihtoehto asuntorahastoille ja suoralle asuntosijoittamiselle. Tosiaan taloudellinen vuokrausaste oli 96,2 prosenttia, jakautuen niin, että Suomi oli 96,7 prosenttia. Meillähän tässä vertailuluku oli erinomainen, yli 98 prosenttia, eli 98,2 prosenttia oli se vertailuluku, joka on voinut sanoa jopa poikkeuksellisen korkeaksi näissä markkinaolosuhteissa. Ja nyt me ollaan edelleen vahvalla tasolla. Tallinnassa suurin piirtein samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Liikevaihtoa kävin läpi, samaten nettovuokratuottoa. Tasaisesti on menty myös viimeisellä neljänneksellä, ja realisoitunut voitto tilikauden alusta on 2,1 miljoonaa ja tällä viimeisellä neljänneksellä 0,7 miljoonaa. Eli siinäkin tasainen tahti.
Oikaistu osakekohtainen oma pääoma on reilu 120 euroa per osake ja valmiita asuntoja on reilu 2 000. Yhteensä rakenteilla 150 asuntoa. Meillä asuntoja ei enää ole. Tässä on myyntejä. Niitä on myyty, kuten kerroin, tasaisesti tilikaudesta toiseen. Hyvällä yhtälöllä, eli jos nämä muunnetaan kokonaisuudeksi ja ajatellaan kokonaisuutta ostajan näkökulmasta, niin se tuottovaade, millä asunnot on myyty, on tuolla. Olemme puhuneet yhtälöstä, että se on siinä neljän paikkeilla, eli olemme pikkuisen alle neljässä. Ja mitä alhaisempi tuottovaade. Niin, sitä korkeampi hinta. Eli se, että ollaan pikkuisen alle 4, on parempi kuin 4, mutta käytetään sitä tässä sellaisena nyrkkisääntönä. Tosiaan tämä kuvastaa sitä, miten näitä asuntoja on myyty reippaasti yli tasearvojen, eli tuottovaade taseessa on ollut korkeampi. Tallinnan asuntojen osalta tuottovaade on noin 5 prosenttia ja niitä on myyty noin 4 prosentin tuottovaateella. Ja tuota. Tässähän on kyse siitä, että nämä arvostetaan taseessa tuottoarvomenetelmällä eli kassavirran perusteella. Kun sitten taas mikä meidän konseptiin kuuluu, meillä on yksittäisiä asuntoja. Voimme myydä niitä paitsi kokonaisuutena, myös yksittäin, ja silloin kun niitä myydään yksittäin, ostaja on tyypillisesti kuluttaja, jolloin kassavirta ei merkitse vastaavalla tavalla ja menetelmä on tällöin kauppa-arvomenetelmä. Käytän tässä selkeitä termejä. Nykyinen markkinalähestymistapa mahdollistaa sen, että pystymme myymään niitä näin paljon yli tasearvojen. Miten me pystymme kasvattamaan omistaja-arvoa näillä asuntojen myynneillä? Tämä myyminen yksittäisinä asuntoina tarkoittaa sitä, että kun me myymme 25 % yli tasearvon tässä esimerkissä, mikä on suuruusluokkana se toteutunut taso – asunto, jonka arvo taseessa on 200 000 euroa, niin siitä saadaan 250 000 euroa, kun huomioidaan, että noin puolet on vierasta pääomaa. Viimeisin lukema maaliskuun lopusta oli 54,5 %, mikä entisestään parantaa yhtälöä. Mutta tässä esimerkissä se on puolet, eli silloin siellä on 100 000 euroa omaa pääomaa ja kun myydään 250 000 eurolla, niin se velan määrä joka oli myös 100 000 euroa, ei tässä esimerkissä muutu mihinkään, jolloin oman pääoman määrä kasvaa sadasta tuhannesta 150 000 euroon. Samaan aikaan me pystymme ostamaan omia osakkeita. Olemme pystyneet ostamaan markkinoilta, ja kerroin tuossa, että osakekohtainen oma pääoma on reilut 120 euroa, ja jos osakkeita ostetaan tämän esimerkin mukaisesti 80 eurolla, niitä on pikkuisen ostettu alle sen. Niin, tässähän on eroa ylöspäin 50 prosenttia, eli silloin kun noustaan 80 eurosta 120 euroon. Tämä on sinällään tuottava yhtälö. Kun nämä yhdistetään ja lasketaan kokonaisuutena, eli ensin myydään asunto Tallinnassa, saadaan siitä kasvatettua laskennallisesti omaa pääomaa 50 % ja sen jälkeen se realisoituu. Sen jälkeen, kun tällä vastaavalla euromäärällä ostetaan omia osakkeita. Niin, se jo kasvanut, ikään kuin 150 prosentin taso, kasvaa vielä 50 %, jolloin tullaan 225 %:iin. Tämän kokonaiskierron jälkeen omat pääomat on yli tuplattu. Tämä on varsin tehokas tapa ainakin laskennallisesti kasvattaa oman pääoman määrää. Omien osakkeiden ostoa on tosiaan tehty koko tilikauden ajan ja niin aikaisemmallakin tilikaudella. Tuossa on noita määriä, paljonko niitä on yhteensä ostettu. Tosiaan mitätöitiin maaliskuussa noin 1,7 % yhtiön silloisesta osakekannasta, ja sen jälkeen on jatkettu omien osakkeiden ostoa. Meillä on kassassa rahaa noin 5 miljoonaa euroa. Tai oli kesäkuun lopussa, eli kassa on myös vahva. Miksi me olemme pärjänneet näin. Meillä on yksittäisiä asuntoja tarkasti valikoituna, ja niistä koostuva kokonaisuus pärjää kilpailutilanteessa, oli kyse sitten vuokra- tai omistusasunnoista. Talossa on haluttu asumismuoto. Se on ollut jo pitkään sitä, mutta se on viime aikoina erityisesti korostunut. Ja kun katsomme useamman vuoden vuokrausastetta, näemme, että se on meillä ollut jatkuvasti korkealla tasolla erilaisissa suhdanteissa ja erilaisissa ympäristöissä. Erilaisissa tarjontatilanteissa ollaan saatu asunnot pidettyä hyvin vuokralla. Sen lisäksi korostaisin tässä sitä, että meillä on ollut jatkuvasti hyvät vuokralaiset siellä. Emme ole tinkineet vuokralaislaadusta. Toisaalta emme ole myöskään antaneet tällaisia lisäetuja vuokraukseen liittyen, vaan esimerkiksi vapaita vuokrattomia kuukausia ei ole tarjolla, vaikka markkinoilla on tällaisiakin ehtoja saatavilla. Mikä sitten korostaa meidän konseptin vahvuutta, että me olemme pystytty näin toimimaan? Tosiaan portfolion hallinta. Meillä on Suomessa edullinen segmentti. Me olemme valmiiksi rakennetuissa kaupunginosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Me totta kai jatkuvasti analysoidaan tilannetta täällä, niin kuin Tallinnassakin tehdään ja siellä ollaan. Premium-luokassa ollaan. Kävelymatka on käytännössä kaikista asunnoista vanhaan kaupunkiin, ja nämä asunnot ovat siellä haluttuja. Meillä on ollut vuokrakehitys hyvää, samaten kuin korostin tässä, että miten näille asunnoille on ollut likviditeettiä ja niitä on saatu myytyä hyvin markkinoille. Kaikki kuvat, jotka tässä näkyvät, ovat meidän asuntojemme sisäkuvia. Asuntosalkku lyhyesti. Sijoituskohteena meillä on vahva perusliiketoiminta ja jatkuvasti korkea taloudellinen vuokrausaste. Meillä on hyvä rahoitusmarkkinatilanne Tallinnassa. Me olemme jalostaneet salkkua väkevästi arvonmääritystä korkeammilla hinnoilla. Sen jälkeen olemme ostaneet omaa osaketta. Voittoja on sijoitettu tuottavasti. On myös velkoja maksettu takaisin. Konsepti on vaikeasti kopioitava. Tällaisen konseptin rakentaminen on hidasta. Tässä etuna on, kuten kerroin, se, että pystymme paitsi ostamaan, myös myymään suurempia kokonaisuuksia, kohtalaisen kokoisia kokonaisuuksia, eli pienempiä, ja sitten ihan yksittäisiä asuntoja myös. Joten tämä on laadukas, kestävä ja resilientti liiketoimintamallimme, ja tässä ollaan hyödynnetty toiminnassa myös sitä, että osakkeella on jatkuva julkinen kaupankäynti.
Yhteenveto.
Tosiaan, yksittäisiä asuntoja kasvukeskuksissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Pieniä, kohtuuhintaisia asuntoja. Asuntoja, joihin todella monella on varaa, ja omistusasuntotaloissa nämä ovat haluttuja vuokra-asuntoina. Asuntojen sijainti ja raideliikennepysäkit. Olemme lisänneet tähän uuden täpän viime julkaisun jälkeen, joka kertoo kuinka suuri osa asunnoista on kävelymatkan päässä raideliikenneasemasta, kun huomioidaan Vantaan tuleva ratikka, jolloin pääkaupunkiseudulla meillä enemmän kuin neljä viidestä. Näillä tämän hetken tietojen mukaisilla pysäkeillä laskettuna Vantaan asunnot ovat lähellä raideliikenneasemaa ja Tallinnassa lähes kaikki eli 96 % sijaitsevat siellä. Asuntojen keskikoko on 38 neliötä ja keskimääräinen bruttovuokra 651 euroa tarkalleen ottaen, mikä kertoo siitä, että todella monella on näihin asuntoihin varaa. Mikä sitten auttaa siinä, että meidän vuokrausaste on ollut vahva läpi vuosien? Kiitos.