Hyvää aamupäivää ja tervetuloa katsomaan Asuntosalkun tilinpäätöskatsausta! Tämä on tilinpäätöstiedote vuodelta 2024.
Käyn läpi ensiksi kauden ja avainluvut pähkinänkuoressa. Sen jälkeen käsitellään lyhyesti asuntosalkkua sijoituskohteena, kolmantena taloudellisia tietoja, ja sitä ennen kysymyksiä, osaketietoa sekä yhteenveto. Tilikausi pähkinänkuoressa: Liikevaihto kasvoi lähes kaksi prosenttia ja vertailukelpoinenkin reilu 12 prosenttia.
Tätä keskeisiltä osin selittää kaksi seikkaa.
Myimme asuntoja Tallinnassa salkun jalostustoiminnan yhteydessä, ja niistä kertyi hyvä määrä myyntivoittoja, joita edellisellä kaudella ei ollut niin paljon. Ja toinen tekijä oli se, että Linnakadun eli Asuntosalkun Viron tytäryhtiön tilikautta jatkettiin kaksi kuukautta, eli se oli neljäntoista kuukauden mittainen, jolloin se saatiin samaan rytmiin emoyhtiön eli Asuntosalkun ja Suomen tytäryhtiöiden tilikausien kanssa.
Nyt kaikkien yhtiöiden tilikausi on lokakuun alusta syyskuun loppuun.
Netto vuokratuotto kasvoi 9,3 prosenttia ja vertailukelpoisesti kolme prosenttia. Ja tässä sitten vastaavasti keskeistä oli tilikauden jatkaminen Linnakadun osalta.
Toisaalta myös se, että asuntomäärä kasvoi Tallinnassa, vaikutti osittain vuokrankorotuksiin. Vuokrausaste erinomaisella tasolla, 97,4 prosenttia. Tässä muistutamme samassa, että asuntosalkku on vaihtoehto suoralle asuntosijoittamiselle.
Asuntojen ostaminen epäsuorasti asuntosalkun kautta on helppoa ja yksinkertaista.
Tehokasta. Myös avainlukuja. Taloudellinen vuokrausaste tosiaan 97,4 prosenttia jakautuen niin, että sekä Suomessa että Tallinnassa oltiin erinomaisella tasolla 97 prosentissa tai sen yli, juokseva tuotto 4,9 prosenttia. Ja tässähän olennaista roolia näyttelee se, minkä arvon arvonmäärittely on näille asunnoille antanut. Eli käytännössä siinä on nettovuokratuotto suhteutettuna käyviin arvoihin, ja realisoitunut voitto on 0,8 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen on 0,4.
Eli tässä jälleen vaikuttaa se, että Tallinnassa oli kaksi kuukautta pidempi tilikausi, ja siellä tehtiin jalostustoimintaa, jolloin asuntojen myynnistä kertyi myyntivoittoja. Liikevaihto ylitti juuri 20 miljoonaa koko tilikaudella ja vertailukelpoisesti hieman alle 19 miljoonaa, nettovuokratuotto oli reilu 12 miljoonaa ja 11,6. Sitten vertailukelpoinen luku luototusaste noin 55 prosenttia.
Sitten näillä viimeisillä tuottoarvoperusteisilla arvoilla. Valmiita asuntoja tilikauden päättyessä oli 2 080 ja rakenteilla kolmekymmentäkuusi kappaletta. Valmiiden asuntojen käypä arvo yhteensä noin 260,4 miljoonaa euroa jakautuen niin, että reilu sata miljoonaa Suomessa ja sitten reilu sata miljoonaa Tallinnassa. Myynnin tunnuslukuja eli tosiaan asuntoja myyty jalostustoiminnan yhteydessä Tallinnassa ja tämä on ollut keskeinen osa toimintaa päättyneellä tilikaudella ja mahdollisesti myös alkaneella tilikaudella. Tässä on lukuja jo alkaneenkin tilikauden osalta. Tässä jos me katsotaan tätä kokonaisuutena, niin lähemmäs 60 asuntoa on yhteensä myyty tällä ajanjaksolla. Ja olennaista tässä on se, että niitä on myyty nousevin hinnoin ja sitten toisaalta. Ylittäen arvonmäärityksen arvot. Eli vaikka arvonmäärittäjä on nostanut arvonmääritysarvoa, nyt puhun niistä yksittäisistä asunnoista ja niiden kauppa-arvoista. Nythän tämä tuottoarvoperusteinen laski meillä Tallinnassa tässä viimeisimmässä arvonmäärityksessä.
Mutta joka tapauksessa, oli kumpi arvo tahansa kyseessä, johon halutaan verrata, niin ollaan päästy yli näiden arvonmäärittelyarvojen.
Jos katsotaan alinta riviä sitten tältä ajanjaksolta, jossa on ollut matalampia korkoja nousevampia tai korkeampia korkoja, on ollut nousevia korkoja ja on ollut laskevia korkoja, niin näitä asuntoja on myyty noin neljän prosentin tuotolla vaateella, kun katsotaan tätä ostajan näkökulmasta.
Tämä on selkeä etu meidän toiminnassa, että meillä on näitä yksittäisiä asuntoja, koska silloin näitä asuntoja pystytään myymään yksittäin.
Se tuo meille ikään kuin toisen markkinan, mihin asuntoja voidaan myydä. Jos ajatellaan ammattimaisia asuntosijoittajia. Useimmat niistä myyvät toisille ammattimaisille asuntosijoittajille sitten asuntokokonaisuuksia.
Meidän tapauksessa siellä on myös toisena markkinana kuluttajamarkkinaa, eli meillä on sekä ammattilaismarkkina että kuluttajamarkkina, johon asuntoja voidaan sitten jalostustoiminnan yhteydessä myydä.
Tässä on sitten verrattu näitä eri arvonmääritystapoja, eli vasemmalla on kauppa-arvo. Nykyisen terminologian mukaan markkinalähestymistapa, jossa on verrattu sitä, mitä arvo määrittää, on antanut näiden asuntojen arvoksi sen, miten me olemme niitä myyneet. Eli vaikka arvo määrittäjä on nostanut hintaa tuolla, niin me ollaan aina pystytty myymään korkeammilla hinnoilla näitä tilikaudesta toiseen ja ylittämään tämä arvonmääritys arvo. Kun siirrytään oikealle palstalle ja katsotaan, miten on myyty suhteessa tähän tuottoarvoperusteiseen arvonmääritystapaan, tuotto-lähestymistapaan viralliselta termiltään.
Niin, tämä tarkoittaa.
Eli silloin kun tuottovaade on matalampi, niin hinta on korkeampi ja tietenkin päinvastoin.
Ja nyt sitten tämä viimeisin arvonmääritys arvo sekä kassavirran että jäännösarvon osalta on suuruusluokkaa 5%. Ja kun me ollaan myyty näitä asuntoja suuruusluokkaa neljän prosentin tuottoprosentilla, niin siinä on merkittävä ero. Ja tämä oikeastaan korostaa tämän toiminnan kannattavuutta tällaisessa markkinassa ja sitten kun suhteutetaan sitä rahoituskuluihin ja toisaalta tähän käynnistettyyn omien osakkeiden osto-ohjelmaan.
Niin se osakkeen laskennallinen kirja-arvohan perustuu ja sitä kautta oma pääoma siitä laskettu, ja sitä kautta osakekohtainen arvo tähän tuottolähestymistavalla laskettuihin arvoihin. Tässä on merkittävä ero siihen. Seuraavaksi asuntosalkkuun. Sijoituskohteena lyhyesti. Eli tosiaan Tallinna on mielenkiintoinen kokonaisuus meille.
Ja niinkuin tuossa aiemmin kävin läpi, kaikki asunnot ovat keskustan läheisyydessä. Kävelymatkan päässä keskustasta ja vanhasta kaupungista.
Näistä meidän omistamista asunnoista, toiset ovat lyhyempiä ja toiset vähän pidempiä kokonaisuuksia, sekä Tallinnassa että Suomessa, on tarkkaan valikoituja yksittäisiä asuntoja omistusasuntotaloissa, ja toimintamalli on vakiintunut.
Olemme tehneet tätä pidempään, mikä osoittaa, että olemme pystyneet varautumaan näihin haastavampiin aikoihin siten, että asunnot olisivat kysyttyjä myös silloin, kun on erilaisia suhdannetilanteita.
Tää meidän vuokrausasteen hyvä taso näissä raporteissa kerrasta toiseen kertoo siitä, että nämä asunnot menee vuokralle kulloisellakin markkinavuokralla niihin. Niihin on tietysti hyvin kysyntää ja se antaa tasaista ja ennustettavaa vuokrakassavirtaa. Nää kaikki kuvat, jotka tässä esityksessä on, ovat sisäkuvia meidän asunnoista, ja tässä on hyvä esimerkki siitä, miten upeilta ne näyttävät. Tosiaan, jos mietitään tämänhetkistä tilannetta ja ylipäänsä markkinatilannetta asuntomarkkinoilla. Vuokralla asuminen on lisääntynyt sekä Suomessa että Tallinnassa, Virossa ja monessa muussakin paikassa. Vuokra-asunto erityisesti omistusasuntojen joukossa eli omistusasuntotalossa nähdään houkuttelevana asumismuotona, ja me olemme piirtäneet tässä tällaisen haluttavuuskuvan. Ja monen mielestä tällaisessa tilanteessa se on käytännössä sama asia kuin omistusasuminen.
Siinä on paljon joustavia elementtejä. Toisaalta ei pääomaa tarvitse laittaa kiinni. Vaikka ei olisi pääomaa, niin voi asua siellä omistusasuntoa vastaavassa vuokra-asunnossa omistusasuntotalossa. Ja kuten tuossa aiemmin korostin, niin se on näkynyt tässä meidän vuokrausasteessa, joka on ollut hyvällä tasolla. Tässä on vuodesta 2002 lähtien käynyt yksi. Sitten nämä vuokrausasteet oikealla kuvaavat sitä, eli niitä tarkkaan valitaan aika usein yksi, joistain kaksi, ja joistain vähän useampia asuntoja. Ja sitten on tietysti taloja mukana myös.
Missä kohteissa on alueita, joissa meillä ei ole yhtään asuntoa, mutta jotka ovat sopivia, niin sieltä valitaan taloudellinen vuokrausaste. Tosiaan, hyvällä tasolla ollaan pääkaupunkiseutu keskeisiä eli nyt meidän pääkaupunkiseutu tarkoittaa vain Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. Tallinnassa tai Viron puolella kaikki asunnot ovat Tallinnassa. Olennainen on, kuinka pitkä matka on raideliikenneasemalle myös sijainnin kannalta
Ja jos sitten mietitään tätä kilometrin sädettä, eli että millä pystytään kävelemään sinne raideliikenneasemalle, niin 73 % pääkaupunkiseudulla on tällä etäisyydellä. Tallinnassa ollaan 96 prosentissa pieniä asuntoja omalla tontilla, ja kaikki Tallinnassa ovat omalla tontilla. Suomessa osa on kaupungin vuokratonteilla, mutta meillä on myös muita. Muita vuokratontteja tai vuokranantajia jää näissä tonteissa, kun kyseinen kaupunki tai kunta. Millä sitten? Missä tämä asunto sijaitsee? Keskineliökoko on tehokas kolmio.
Muutama esimerkki asunnoista Tallinnassa: alueista NobleCiner, hieno alue, reilu 500 asuntoa siellä, meillä noin 10 prosenttia tästä alueesta. Tosi upea ranta-alue Tallinnan keskustan tuntumassa.
Vastaavasti Kalarand on samanlainen alue, vielä lähempänä satamaa, ja siellä on vajaa 400 asuntoa. Siitäkin meillä noin 10 prosenttia asunnoista. Uusia upeita asuinalueita Tallinnassa.
Kalamaja on trendikäs alue, johon kaksi edellistä aluetta lasketaan mukaan myös. Siellä meillä on lähemmäs 200 asuntoa, kun huomioidaan nämä yhdeksänkymmentä asuntoa, jotka olivat mainitusti kahdella edellisellä sivulla. Näillä alueilla edelleen tosiaan meillä on konsepti. Meillä on edullisia, keskeisillä sijainneilla sijaitsevia pieniä asuntoja hyvien kulkuyhteyksien päässä Suomessa, joihin todella monella on varaa, ja se korostuu tällaisina aikoina, kun rahasta on tiukempaa itse kullakin, joten sinne kohdistuu kysyntää siitä syystä. Tallinnassa meillä on erilainen segmentointi.
Meillä on premium-asuntoja aivan keskustassa ja keskustan tuntumassa, ja niihin on myös erittäin hyvä kysyntä kehittyvällä Tallinnan markkinalla. Omavaraisuusaste on pysynyt samalla tasolla kuin luototusaste, ja se on ollut noin 50 prosentin ympärillä. Nyt viimeisin lukema on omavaraisuuden osalta 45 prosenttia ja luototusasteen osalta 55 prosenttia. Taloudellisia tietoja vielä. Lyhyesti tosiaan kerroin tästä tilikaudesta eli Tallinnassa sitä on jatkettu 14 kuukauteen ja tilikausi on lokakuun alusta syyskuun loppuun asti.
Näitä käytiin keskeisesti läpi, reilu 2 000 asuntoa, 36 rakenteilla Tallinnassa. Bruttovuokra on 6007, kun huomioidaan molemmat maat. Se on lähellä tätä molemmissa maissa eli Suomessa ja sitten Tallinnan osalta.
Ja tämä korostaa sitä, että todella monilla on näihin varaa.
Hyvä taloudellinen vuokrausaste. Erinomaiseksikin sitä voi sanoa.
Käyvät arvot käytiin tosiaan läpi, yhteensä reilut 206 miljoonaa, jakaantuen Suomessa hieman yli 160 ja Tallinnassa hieman yli 100. Lainoitusaste. Alussa kävin liikevaihdon vertailukelpoisesti läpi, samaten nettovuokratuoton. Oikaistu käyttökate myös vertailukelpoisena tässä eli 8,6 miljoonasta 8,1 miljoonaan ja sitten juokseva tuotto koko portfoliolle, jota kävin myös läpi, 4,9. Kokonaisuutena sekä Suomen että Tallinnan osalta.
Keski bruttovuokra on tosiaan ollut nousussa, ja sitten taloudellinen vuokrausaste on hyvällä erinomaisella tasolla, yhdeksänkymmenen seitsemän prosentin tasolla tosiaan näillä parametreillä. Asuntosalkun oikaistu osakekohtainen oma pääoma tilikauden päätöshetkellä eli syyskuun lopussa. Reilu pari kuukautta sitten oli tuo reilu 120 euroa. Yhteenvetona, yksittäisiä asuntoja on tarkasti valittu kasvukeskuksissa hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Fokus näissä pienissä kohtuuhintaisissa asunnoissa, joihin on kysyntää erilaisissa suhdannetilanteissa ja yksittäisiä asuntoja omistusasuntotaloissa, jotka ovat haluttuja asumismuotoja.
Taloudellinen vuokrausaste tulee näin hyväksi ja tunnusluvut ovat toimivat. Tämä on tärkeää myös sen kannalta, kun mietitään SG:n näkökulmasta ja kuinka hyvin pääsee kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla.
Tämä hyvä.