Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen Oyj:n puolivuosikatsaukseen. Nimeni on Jukka Pahta, Koskisen toimitusjohtaja. Tänään lähdetään otsikolla: Koskisen liikevaihto kasvoi. Korkeat raaka-ainekustannukset ja alentuneet sivutuotteiden hinnat rasittivat kannattavuutta. Normaaliin tapaan katsotaan tuosta muutama kalvo toimintaympäristöstä. Sen jälkeen käymme läpi muutamia kalvoja yhtiön taloudellisesta ja toiminnallisesta kehityksestä. Lopuksi vielä tuo raaka-ainehankinnan tilanne.
Esityksen lopussa tai esityksen aikanakin voi esittää kysymyksiä webcastin kysymystoiminnon kautta, ja näihin vastataan presentaation jälkeen.
Siirrytään toimintaympäristöön. Toimintaympäristön epävarmuus on jatkunut, niin kuin varmasti jokainen, joka mediaa seuraa, on siitä tietoinen. Eli ympäristö on hyvin epävakaa. Geopoliittiset ja talouspoliittiset epävarmuudet jatkuvat, ja niistä on hyvinkin vaikea saavuttaa ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu. Tilanne vaihtelee lähes päivittäin, ja erityisesti öljy- ja kaasujohdannaisten energian hinta, joka on ollut trendiltään nouseva, vaikuttaa tietysti laajasti kustannuksiin ja aiheuttaa niissä kustannuspaineita. Korkoympäristön osalta vuoden alkua kohden tultaessa ajatuksena oli, että korot lähtisivät laskuun ja talous yleisemmin ja laaja-alaisemmin lähtisi kehittymään positiiviseen suuntaan. Mutta tilanne on edelleen haastava. Tämä erityisesti öljy- ja energiashokki on aiheuttanut sen, että on painetta korkojen nostamiseen, ja se tietysti saattaa aiheuttaa inflaation nousun energian ja kaasujen kautta, minkä jälkeen korkoympäristö saattaa lähteä nousemaan ja se hidastaa mahdollista kasvua. Eli näiden makrotekijöiden vaikutus on negatiivinen niin yritysten investointihalukkuuteen kuin meille tärkeään rakentamiseen ja sen elpymiseen sekä kuluttajien luottamukseen. Toimialan kannalta ehkä yksi keskeisimpiä ongelmia tällä hetkellä on tässä. Ja tämä ongelma on tietysti jatkunut jo jonkun aikaa. Eli puun raaka-aineen hinta, erityisesti tukkipuu. Raaka-aineen hinta on edelleen hyvin korkealla, ja sehän tietysti mekaanisen metsäteollisuuden, erityisesti sahateollisuuden toimijoiden kustannusrakenteessa näkyy suoraan, kun tukin hinta nousee. Varsinkin kun noususuhde maailmanmarkkinahintoihin on epäedullinen, se näkyy suoraan kannattavuudessa. Sen lisäksi tuossa oikealla puolella on kuitupuun hinnan kehitys Suomessa, ja siinä näkyy erittäin voimakas pudotus kuitupuun hinnassa viime syksystä lähtien ja nopeasti viimeisen neljän kuukauden aikana viime vuonna, jolloin hinta putosi todella dramaattisesti. Tämä tietysti aiheuttaa sahateollisuusyrityksille ongelmia useitakin kautta. Ensimmäinen on se, että varannossa olevat kuitupuut, jotka on ostettu nousevaan hintaan, joudutaan myymään rajusti laskevaan hintaan. Se vaikuttaa tietysti kannattavuuteen, ja sen lisäksi sahateollisuuden jalostusprosessissa syntyy sivutuotteena haketta. Sen hakkeen hinta noudattelee enemmänkin kuitupuun hinnankehitystä kuin tukin hinnan kehitystä. Tässä on oikeastaan hyvinkin ikävä yhtälö käynnissä: nousevaan tukin hintaan tehdään haketta, joka sitten kuitenkin myydään alenevaan hintaan, ja siinä hakekompensaatio sille tukille pienenee samaan aikaan, kun tukin absoluuttinen hinta nousee, jolloin se on erittäin raskas kulutaakan lisäys sahateollisuusyrityksille. Tämän lisäksi tässä korostuu nimenomaan logistiikka. Tässä markkinassa logistiikalla on suuri rooli, ja niin korjuu- kuin kuljetuskustannukset ovat polttoaineiden kustannusten nousun takia kasvaneet merkittävästi, jolloin tässä kalvolla tiivistyy tällä hetkellä toimialan tilanteen hankaluus. Katsotaan meidän tilannettamme. Meillä kasvustrategian implementointi jatkuu. Liikevaihto nousi edelleen toisella vuosineljänneksellä viime vuoteen verrattuna, ja myöskin kumulatiivisesti ensimmäinen vuosipuolikas on selkeästi viime vuotta edellä. Puolivuotiskaudella olemme selkeästi viime vuotta edellä, ja oikaistu käyttökate aleni viime vuodesta ja oli 7,4 miljoonaa euroa. Suhteellisesti tuo 7,1 prosenttia, ja kumulatiivisesti ollaan 14 miljoonan euron käyttökatetasolla, ja se on silloin 6,7 prosenttia tuosta kasvaneesta liikevaihdosta. Sanoin, että kasvustrategian implementointi jatkuu. Nyt meillä oli kymmenes perättäinen kasvuneljännes, kun verrataan edellisen vuoden vastaavaan vertailuajankohtaan. Kun katsomme viimeisen 12 kuukauden liikevaihtoa, olemme nyt lähellä 390 miljoonaa euroa, mikä on sen strategian mukaista, jonka julkaisimme vuoden 2024 loppukeväästä, kun täsmensimme strategiaamme. Silloin totesimme, että haluamme kasvaa. Tuosta vuoden 2023 vertailukaudesta kohti 500 miljoonan euron yhtiötä vuoden 2027 loppuun mennessä. Nyt olemme pystyneet toteuttamaan tämän kasvun, olemme kasvaneet reilut 40 prosenttia siitä ajanhetkestä. Kyllä se kasvupolku tästä vielä etenee. Numeroina toinen vuosineljännes oli noin 104 miljoonaa euroa. Liikevaihto, josta tuli tuo 7,4 miljoonaa euroa oikaistua käyttökatetta, johti 3,3 miljoonan euron operatiiviseen tulokseen, ja kauden tulos oli positiivinen 2,1 miljoonaa euroa, mikä on 9 eurosenttiä per osake. Bruttoinvestoinnit olivat 4,2 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaavaan ajankohtaan vertailee. On hyvä muistaa, että viime vuoden toisen neljänneksen aikana toteutui Iisveden Metsän liiketoimintakauppa, joka näkyy tuossa vertailuluvussa. Kun katsotaan kumulatiivisesti, niin tämän vuoden kertynyt käyttökate on, kuten tuossa äsken todettiin, 14 miljoonaa euroa, liikevaihto vajaa 60 miljoonaa euroa, kauden tulos 3 miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 12 senttiä. Bruttoinvestoinnit olivat 15 miljoonaa euroa. Siinä lähinnä keskeisimpinä tietysti sahateollisuuden orgaaniseen kasvuun liittyvät investoinnit Järvelässä, joista kerron kohta vähän lisää. Oma pääoma per osake on 6,8 euroa. Sijoitetun pääoman tuotto on alhainen, 2,9 prosenttia, johtuen tietysti kannattavuustasosta. Käyttöpääoma on kasvanut 50 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan nettorahavirta oli positiivinen 4,2 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 50,7 prosenttia, joka vahvistui hieman ensimmäisen vuosineljänneksen lopusta, mutta viime vuoteen verrattuna taso laski investointien ja niihin liittyvien rahoitusten vuoksi, ja nettovelkaantumisaste oli kesäkuun lopussa 35 prosenttia. Sahateollisuuden osalta kasvu jatkuu kohtalaisen voimakkaana. Tuosta kasvusta toisen vuosineljänneksen aikana noin 33 % on orgaanista ja loppu liittyy siihen, että Iisveden Metsän liiketoimintakauppa toteutui kesäkuussa 2025. Kesäkuun alussa, jolloin ensimmäiset kaksi kuukautta puuttuivat vielä viime vuoden vertailuluvuista. Iisveden Metsä ei ole ollut mukana. Liikevaihtoa kasvatti selvästi vertailukaudelta lisääntyneet sahatavaran toimitusmäärät. Jos vertaa toimialan katsaukseen, joka tuli julki hetki sitten, siellä näytti sahatavaran volyymien laskeneen 6 prosenttia Suomessa ensimmäisen viiden kuukauden aikana. Samaan aikaan me olemme voimakkaasti kasvaneet. Niin niin. Tästä näkökulmasta sahateollisuuden performanssia voi pitää hyvänä, että olemme pystyneet kyseistä kasvua saavuttamaan. Se, mikä ei tietenkään ole tyydyttävää, on käyttökatteen taso, ja me olemme nyt 1,6 miljoonan euron käyttökatteella. Suhteellinen kannattavuus putosi 2,6 prosenttiin, joka tietysti on heikolla tasolla, ja siihen vaikuttivat erityisesti nämä äsken mainitut kohonneet raaka-aine- ja logistiikkakustannukset. Siihen vaikuttavat puunhankinnan kuituihin liittyvät hinnanmuutokset, kuten äsken mainitsin. Plus sitten tietysti näistä sivujakeista saatavat myyntihinnat. Sitten tarkastellaan jalostusta. Meillä oli siinä erityisesti toisen vuosineljänneksen ensimmäisinä kuukausina vielä alhainen työkuorma. Se rasittaa tulosta. Kuten raportissa mainittiinkin, toisen vuosineljänneksen loppua kohden jalostuksen tilauskanta vahvistui. Ja loppua kohden siellä oli ihan hyvä työkuorma.
Kasvustrategia jatkuu. Eli nyt tuossa näkyy kuvassa meidän uudet kanavakuivaamot, jotka on asennettu sinne Järvelän laitokselle. Projekti eteni täysin aikataulussa ja budjetissa, ja ne valmistuivat kesäkuun loppupuolella, ja nyt niiden ylösajo jatkuu. Tämän ajatuksena oli, että yhdessä lämpöputken kanssa, jolla saamme hyödynnettyä lämpövoimalan ylikapasiteettia toisella tontilla, saamme tuotua sen mukaan kuivaukseen. Ja nyt pystymme avaamaan kuivauksessa olleen pullonkaulan niin, että meillä on mahdollisuus nostaa tämän Järvelän uuden tuotantolaitoksen kapasiteettia kohti 450 000 kuutiota. Tämän tavoitteen saavuttaminen tietysti edellyttää sitä, että emme ole ainoastaan avanneet näitä pullonkauloja. Mutta nyt meidän pitää pystyä edelleen kehittämään vuorokohtaista tuotantotasoa siellä Järvelän laitoksessa niin, että me saamme pysyvästi keskimääräisen tuotannon nostettua sille tasolle, että tuo 450 000 kuutiota sieltä syntyy. Se on täysin mahdollista, mutta se tarkoittaa sitä, että tietty volatiliteetti, joka siinä tuotannossa tällä hetkellä on, meidän pitää saada sitä vaihtelevuutta kavennettua ja nostettua sitä tasoa sitä kautta. Tässä on se meidän laitos. Kuten olen monta kertaa todennut, tästä voimme olla erittäin ylpeitä. Uskon, että jo tällaisenaan se on yksi Suomen kilpailukykyisimmistä laitoksista. Ja nyt kun me saadaan se lisävolyymi siihen päälle vielä, niin tilanne tietysti siitä vahvistuu. Olemme toteuttaneet kohtalaisen johdonmukaista investointiohjelmaa aina koronavuodesta 2020 eteenpäin, mukaan lukien sahalinjan uudistus vuonna 2023. Tehty tuonne tukkien lajittelulinja vuonna 2025, aloitettu brikettien tuotanto vuonna 2025 ja nyt sitten uusi lämpöputki ja kanavakuivaamo tänä vuonna 2026. Ja ihan viimeisenä meillä on tuolla kaksi kuivalajittelulaitosta, joista toinen on jo modernissa kunnossa. Mutta toista modernisoidaan vielä niin, että viime joulukuussa tehtiin ensimmäinen vaihe. Tänä joulukuussa teemme toisen vaiheen, ja sen jälkeen jatkamme vielä vaiheittain. Pari vaihetta tehdään myöhemmin, ja sen jälkeen tämä laitos on teknisesti erittäin hyvässä iskussa. Levyteollisuuden puolelta koivuvanerin lisääntyneet toimitusvolyymit kasvattivat liikevaihtoa, eli liikevaihto oli noin 43 miljoonaa euroa. Core-liiketoiminnasta, joka on meidän yksikkömme Puolassa tai tarkemmin ottaen kaksi tuotantolaitosta Puolassa, saatiin myös jonkin verran volyymikasvua, ja Hirvensalmella sijaitseva ohutviiluvanerin tuotantolaitos on kohtalaisen pieni liiketoimintayksikkö, mutta myös sieltä volyymit kasvoivat hieman. Lastulevyn osalta tilanne jatkuu edelleen erittäin haastavana. Siinä keskeisimpänä ajurina on se, että lastulevyn päämarkkina-alue on kotimaa ja siellä nimenomaisesti rakentamisen ja remontoinnin sektorit. Ja tällä hetkellä, kuten tiedetään, näiden sektoreiden kysyntä ei ole vielä elpynyt, jolloin joudumme sopeuttamaan lastulevyn tuotantoa kysyntätilanteen mukaisesti. Käyttökate heikkeni ja oli 5,6 miljoonaa euroa levyteollisuudessa, ja siihen liittyy muun muassa koivuvanerin tuotemixin painottuminen peruslevytuotteisiin. Tässä taustalla on kaksi tekijää. Yksi on se, että markkinaolosuhteista johtuen korkeamman hintalaadun tai hintapisteen markkina ei vetänyt yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Toisaalta erityisesti Etelä-Euroopassa, Espanjassa rakentamisen sektori vetää erittäin kovaa, ja sinne menee sellaisia tuotteita, joiden hintapiste on jonkin verran alhaisempi, mutta tietysti volyymit siellä ovat suurempia. Raaka-ainekustannukset ovat erityisesti kohonneet. Tietysti, kuten on puhuttu puusta, mutta myös levyteollisuuden öljyjohdannaiset raaka-aineet, jotka liittyvät liimoihin ja pinnoitteisiin, niiden hinnat ovat olleet noususuuntaisia, ja kuten totesin, lastulevyn alhaisempi toimitusvolyymi on rasittanut kannattavuutta suhteessa viime vuoteen. Tuossa on edelleen mainittu haasteet uuden teknologian käyttöönotossa, jotka vaikuttivat negatiivisesti tuotantotehokkuuteen ja kustannuksiin. Mitä tässä käytännössä tarkoitetaan on se, että meillä on viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa käyttöön otettu automaattinen levyjenkorjaus- ja kittauslinja siellä Järvelässä, joka on hyvin pitkälti robotisoitu ja automatisoitu. Sen teknologian käyttöönottoon on liittynyt haasteita, emmekä ole päässeet niihin tehokkuustavoitteisiin, joita on haettu, ja olemme joutuneet hakemaan tuotannon läpimenoa myös ylimääräisillä työvuoroilla. Nyt tällä hetkellä kehitys on ollut positiivista. Tietysti kun kovasti on töitä tehty ja alkaa näyttämään siltä, että pikkuhiljaa päästään tilanteeseen, jossa tämän alkuperäisesti tälle linjalle ajatellut tuotantomäärät ja automaatiotaso lähestyvät tavoitetasoja, ja aletaan pääsemään tilanteeseen, jossa kustannuspaine itsessään alkaa hellittämään. No, levyteollisuuden osalta pari vuotta sitten julkaistiin strategian yhteydessä kasvuinvestointipolku, jossa sanottiin, että toinen vaihe alkaa tämän vuoden alussa ja tämän toisen vaiheen investointien kokonaismäärä on noin seitsemän miljoonaa euroa. Ja pääosa näistä investoinneista itse asiassa on tehty tämän toisen kvartaalin päättymisen jälkeen. Toteutusvaihe on nyt sitten kesäseisokin aikana tässä heinä-elokuussa, lähinnä heinäkuussa. Pääosa näistä on toteutettu, ja nyt elokuussa ne otetaan käyttöön. Käyntiinlähdön yhteydessä niitä ajetaan ylös, ja investoinnit kohdistuvat lähinnä viilujen jatkojalostamiseen, ja ne parantavat tuotantotehokkuuttamme, laatua ja saantoa viilun saumauksessa, jatkamisessa ja kuumapuristuksessa. Ja myös erittäin tärkeä asia on kehittää työturvallisuuttamme, poistaa vanhoihin koneisiin ja laitteisiin liittyviä riskejä sekä parantaa työntekijöidemme työskentelyolosuhteita merkittävästi.
Viimeisenä kalvona sananen raaka-ainehankinnasta.
Meillä puuraaka-aineen hankinta on sujunut suunnitellusti. Ostomäärät ovat vertailukauden tasolla. Raaka-aineen ostohinnat nousivat ensimmäisen neljänneksen tasosta. Kuten tuossa graafissa alussa näytettiin. Markkinagraafi. Puuraaka-aineen varannot olivat toisen neljänneksen lopussa suunnitellulla tasolla, ja se tarkoittaa silloin tietysti pääosin näitä pystyvarantoja, joista meillä on kauppoja tehty. Ja puuraaka-aineen varastot olivat toisen neljänneksen lopussa matalalla tasolla johtuen heinäkuun kesäseisokista. Siellä tuotantokatkoissa eli käytännössä katsoen me ajamme silloin nämä varastot kesää kohti lähes tyhjiksi. Niin että aloitetaan sitten puhtaalta kentältä aina syksyllä. Koivutukkien osalta meidän lumivarasto Järvelässä säilyi avaamattomana, mikä on erinomainen asia. Meillä on mahdollisuus ottaa sieltä hyvää tuoretta puuta kuivumaan ja sulamaan kentälle, kun sellainen tarve tässä syksyn aikana tulee. Kuitupuun toimitusmäärät olivat normaalilla tasolla, ja niin kuin tuossa näytettiin, toimitushinnat ovat laskeneet merkittävästi ja energiapuun toimitusmäärät olivat alhaisia kausiluontoisuudesta johtuen, ja vaikka toimitushinnat ovat laskeneet, ne ovat kuitenkin edelleen pidemmän aikajakson tarkastelussa kohtuullisella tasolla. Tässä oli esitys, ja nyt on mahdollisuus katsoa tulleita kysymyksiä.
Pyydän, että talousjohtajamme tulee tähän mukaan ja aletaan käydä kysymyksiä läpi, ole hyvä. Sanna. Tervehdys.