Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän Koskisen Oyj:n tilinpäätöstiedotetilaisuuteen. Nimeni on Jukka Pahta. Olen Koskisen toimitusjohtaja, ja lähdetään otsikolla Koskisen liikevaihto kasvoi ja levyteollisuuden kannattavuus vahvistui vertailukaudesta. Normaali agenda: puhutaan taloudellisesta toiminnasta ja kehityksestä. Muutama sana raaka-ainehankinnasta. Puhutaan myös meidän strategian toimeenpanon tilanteesta.
Ja sitten on mahdollisuus esittää kysymyksiä tämän webcastin kysymystoiminnon kautta ja kysymyksiin vastataan sitten tämän esityksen jälkeen. Tuossa on meidän pääavainluvut eli liikevaihto ja käyttökate. Neljäs vuosineljännes liikevaihtonäkökulmasta oli meille hyvä vuosineljännes eli kasvua reilu 30 % vertailukauteen ja 95 miljoonaa vuosineljänneksen liikevaihtona on meille kaikkien aikojen korkein liikevaihto. Ja tämä samainen näkyy kehityksenä myös meidän koko vuoden liikevaihdossa eli noin 355 miljoonaa liikevaihtoa. Kasvua vertailukaudesta lähes 26 prosenttia. Ja myös tässä me saavutettiin yhtiön historiassa korkein liikevaihtotaso.
Tämä tietysti heijastelee sitä meidän kasvustrategian toimeenpanoa, mitä me tässä järjestelmällisesti ollaan viime aikoina tehty. Käyttökatteen osalta käyttökate euroissa kasvoi hieman 6,2 miljoonaan euroon, kun vertailukautena se oli 5,7 miljoonaa euroa.
Mutta suhteellinen kannattavuus putosi tuonne 6,5 %:iin ja käydään siitä sitten kohta vähän tarkemmin yksityiskohtia läpi. Kumulatiivisesti hieman vajaa 29 miljoonaa euroa käyttökatetta ja käyttökateprosentti 8,1 koko vuodelle. Ja olosuhteet huomioiden voidaan ajatella niin, että tämä on vähintäänkin tyydyttävä taso.
No tässä on sitten tarkemmalla tasolla, eli kvartaaliluvut näkyvät tuossa keskellä kalvoa, sillä oikaistulla käyttökatteella 6,2 miljoonaa euroa päästiin 2,1 miljoonan euron liikevoittoon. Kauden tulos oli miljoona euroa, joka on 4 senttiä per osake, ja bruttoinvestoinnit edelleen kohtalaisen korkealla tasolla 9,1 miljoonassa.
Koko vuoden luvuissa tosiaan 28,9 miljoonaa oli oikaistu käyttökate. Liikevoitto 14,3 miljoonaa. Kauden tulos 8,6 miljoonaa. Tuossa nyt näkyy itse asiassa käyttökatteen ja liikevoiton välissä tietysti meidän kasvaneet poistot, jotka liittyvät meidän kasvustrategian toimeenpanoon.
Kauden tulos 8,6 miljoonaa, joka on 37 senttiä per osake. Bruttoinvestoinnit 42 miljoonaa. Erittäin korkealla tasolla. Tuosta noin puolet liittyy siihen Iisveden Metsän liiketoimintakauppaan, joka toteutui kesäkuun alussa 2025.
Omaa pääomaa 6,8 milj. euroa, 6,8 euroa per osake ja sijoitetun pääoman tuotto 6,2 prosenttia. Käyttöpääoma on kasvanut tuonne noin 58 miljoonaan ja siinä erityisesti tietysti näkyy liiketoiminnan volyymin kasvu, mutta myöskin vuoden lopussa hieman kasvaneet varastot, sekä valmis tuotevarastot että puuvarannot.
Liiketoiminnan nettorahavirta vahvistui lähes 20 miljoonaa ja omavaraisuusaste säilyi edelleen erittäin hyvällä yli 50 %:n tasolla ja nettovelkaantumisaste 26. Noin 26 %. Ja siinä luonnollisesti näkyy se, että tästä Iisveden metsäliiketoimintakaupasta maksettiin reilu osuus, noin 15 miljoonaa euroa kassasta.
Me uudistimme neljännen kvartaalin rahoitusrakennetta.
Myös hieman sitä rakennetta muutettiin.
Eli tämä on tietysti erittäin tärkeää meille rahoituksen riittävyyden näkökulmasta. Varsinkin kun olemme olleet toteuttamassa tätä kasvustrategiaa ja jatkamme edelleen sen toimeenpanoa. Rahoituksen riittävyys ja varmuus on tietysti tällaisessa tilanteessa erittäin tärkeää.
Saatiin hyvät pitkäaikaiset rahoitussopimukset ja ehdoiltaan myöskin niitä aikaisempia rahoitussopimuksia edullisempia. Saimme 12 miljoonaa euroa, joka tietysti on erinomainen asia ja tukee meitä tämän investointi- ja kasvuprojektin eteenpäin viemisessä.
Ohjeistamme liikevaihdon kasvua vuoden 2025 ennätyksellisestä tasosta ja myös myöhemmin.
Hieno rajapyykki ylitettiin koko vuoden tasolla. Sahateollisuuden liikevaihto oli, kuten viitattu. Käyttökate kuitenkin heikkeni viime vuodesta neljänneksellä ja oli 2 miljoonaa euroa, ja siihen erityisenä syynä on edelleen, vaikkakin hieman laskussa ollut, mutta edelleen erittäin korkea puuraaka-aineen hinta verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.
Ja tämän lisäksi niin tässä on nyt.
Olisiko se sitten neljäs kerta, kun on sellainen profiili tuossa hinnoittelussa ollut? Sesonkiluontoisesti, että vuoden loppua kohden on jonkin verran tullut kausiluonteisesti sahatavaran hinnat alaspäin. Meillä myöskin siellä muutamia eriä oli sellaisia, joita me ihan tieten tahtoen sitten haettiin sellaisia markkinoita, joissa vähän laskettiin hintoja ja saatiin tyhjennettyä tiettyjä tuotteita pois varastosta.
Tähän kannattavuuteen vaikutti myöskin kohtalaisen merkittävästi metsäenergia.
Eli metsäenergiamäärä. Toimitusmääräthän olivat hyvinkin pienet tuon neljännen vuosineljänneksen aikana johtuen siitä, että kelit olivat mitä olivat ja erityisesti sieltä hintapuolelta, niin metsäenergian toimitushinnat jäivät selkeästi vertailukautta alhaisemmalle tasolle. Ja myöskin sitten nämä sivutuotteet, kuitupuut, niin myös niissä oli jonkin verran alemmat hinnat. Käyttökatemarginaali 3,5 %, ja tätä tietystikään kannattavuusnäkökulmasta kvartaalia ei voi pitää meille tyydyttävänä.
Tästä näkökulmasta sahatavaran kysyntätilanteessa ei sinänsä ole tapahtunut muutosta vertailukauteen nähden. Meillä on hyvä ja solidi tilauskanta. Kun lähdetään tähän vuoteen ja siinä mielessä niin kuin näkymä on ihan positiivinen, rakentamisen matalasuhdanne tietysti on edelleen siellä ja antaa odottaa itseensä, että koska tämä laaja-alainen matalasuhdanne lähtee piristymään. Käyttökate oli vuositasolla hyvä.
Hyvä kuitenkin sanoa se, että vaikka neljännellä neljänneksellä ei päästy ihan sinne mihin haluttiin, niin sahateollisuuden käyttökate kasvoi 14,3 miljoonaan eli 7 %:iin liikevaihdosta, kun se edellisenä vuonna oli 7,2 miljoonaa. Eli siinä mielessä tämä on erittäin hyvä kehitys, ja se kuvastaa sitä, mitä olemme tässä tietysti tehneet, että olemme tehostaneet erityisesti Järvelän tuotantolaitoksen volyymeja ja tuotantotehokkuuksia, ja ne näkyvät sitten näissä vertailuluvuissa. Sahateollisuuden kasvusta sehän on erittäin voimakkaasti kasvanut. Meillä on kaksi. Liikevaihto kasvoi 46 prosenttia viime vuodesta. Kannattavuus parani. Kuten tuossa äsken kerroin, käyttökatetasolla se lähes tuplaantui.
Sahatavaran toimitukset lisääntyivät noin 50 prosenttia, ja oltiin jo 445 000 kuution tasolla. Ja tässä on tietysti nähtävissä, niin kuin sanoin, Iisveden Metsän liiketoimintakaupan vaikutus, mutta on siinä myös hyvin merkittävä osuus orgaanista kasvua.
Eli sahateollisuuden liikevaihto kasvoi orgaanisesti 27 prosenttia. Koko konsernissa orgaanisen kasvun osuus vuositasolla oli noin 16 %.
Kasvustrategian toimeenpano näkyy tässä kehityksessä vuodesta 22 eli meillä tuotantokapasiteetin määrä on lisääntynyt noin 70 % tässä viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuvassa näkyy meidän uusi tukkien lajittelulinja, joka lähti käyntiin vuoden 2025 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Levyteollisuuden osalta. Koivuvanerin lisääntyneet toimitusmäärät paransivat kannattavuutta. Liikevaihto kasvoi hieman eli reiluun 37 miljoonaan euroon, ja se johtui lähinnä koivuvanerin lisääntyneistä toimitusmääristä sekä siellä Puolassa olevan yksikön kasvun ansiosta. Siitä on aikaisemmin kerrottu. Tuplasimme sen yksikön koon vuoden 2025 alussa, ja sieltä on tietysti syntynyt myös liikevaihtoa, minkä seurauksena koko vuoden liikevaihto oli reilut 150 miljoonaa euroa tai vajaa 151 miljoonaa euroa. Eli siellä myös kasvua vertailukauteen. Jonkin verran käyttökate neljännellä kvartaalilla parani, oli 4,3 miljoonaa euroa ja kannattavuudeltaan siis suhteellinen kannattavuus 11,4 prosenttia. Ja tämä kannatti. Paraneminen johtuu pääosin tästä koivuvanerin kasvaneista toimitusmääristä, ja erityisesti lastulevyn tilanne tällä hetkellä on edelleen sellainen, että se on niin rakentamis- ja remontointivetoinen tuote ja varsinkin kotimaapainotteinen, että niin kauan kuin Suomessa ollaan sillä sektorilla näinkin heikossa tilanteessa, tämä tulee meitä nyt tässä kannattavuusnäkökulmasta rasittamaan, tämä lastulevyn tilanne.
Koko vuoden käyttökate Levyteollisuudessa oli vajaa 16 miljoonaa euroa. Jäi pikkuisen viime vuoden tasosta sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Ja siinä erityisesti tämä äsken mainittu lastulevy on se takana oleva päätekijä.
Levyteollisuuden investointiohjelmasta.
Mehän jaettiin se kahteen vaiheeseen sillä tavalla tuonne vuoden 2007 loppuun, että ensimmäinen vaihe tehtiin vuoden 2005 aikana ja nyt sitten toista vaihetta valmistellaan ja tehdään vuoden 2006 aikana. Nämä vuoden 2025 aikana tehdyt investoinnit. Kolmannen kvartaalin raportoinnin yhteydessä kerrottiinkin siitä, että meillä oli jonkun verran haasteita niissä teknisissä käyttöönotoissa, mutta nyt voidaan sanoa näin, että kaikki suunnitellut investoinnit on otettu onnistuneesti käyttöön ja viety onnistuneesti läpi.
Ja nyt niiden ylösajo jatkuu luonnollisesti, jotta niistä saadaan se ennakoitu ja haettu hyöty niiltä osin kuin sitä on odotettu saatavan.
Toinen vaihe käynnistyi nyt sitten vuoden 2006 alussa ja se keskittyy erityisesti viilun jatkojalostamisen kehittämiseen ja laadun ja tuottavuuden parantamiseen.
Tämä laatu tässä tietysti tarkoittaa sitä, että me voimme tuottaa korkeampaa raaka-ainelaatua siellä prosessissa ja sitten kohdentaa ne oikeat laadut oikeisiin tuotteisiin ja sitä kautta laatusaannon määrä ja kannattavuus tulevat vahvistumaan. Noin 7 miljoonaa euroa on varattu tämän vuoden investoinneille levyteollisuudessa, jotka kohdistuvat pääosin vanerituotantoon.
Raaka-ainehankinta. Kuten tuossa äsken sanoin, niin raaka-aineen hinta on edelleen erittäin korkealla tasolla suhteessa lopputuotteiden markkinahintoihin. Ja se kyllä näkyy kaikessa tuossa meidän kannattavuudessa muun muassa. Hankinta sinänsä on sujunut suunnitellusti neljännen kvartaalin aikana ja ostomäärät ovat olleet vertailukauden tasolla. Hinnat laskivat hieman ja raaka-ainevarannot olivat vuodenvaihteessa suunnitellulla tasolla. Että meillä sinänsä raaka-ainehuolto ja varannot ovat hyvällä tasolla.
Raaka-ainevarastot laskivat sitten taas vuoden loppua kohden sen takia, että neljännen kvartaalin korjuuolosuhteet olivat sellaisia, että me emme päässeet sieltä korjuutoimenpiteitä tekemään ihan siinä tahdissa kuin ajoitus oli. Mutta kuitenkin meillä varannot ja raaka-ainehuolto oli sellainen, että tuotanto pyöri aivan normaalisti. Kuitupuun toimitusmäärät säilyivät suunnitellulla tasolla ja toimitushinnoissa oli jonkin verran laskua. Ja kuten tuossa äsken mainitsinkin, energiapuun toimitusmäärät pysyivät maltillisina loppuvuoden lämpimästä säästä johtuen, ja toimitushinnat laskivat sinne edellisen vuoden vertailukauteen nähden.
Nyt tietysti tilanne on aika lailla toinen. Vuosi on alkanut erittäin kylmissä merkeissä, ja ne ylimääräiset ja liian suuret varastot sieltä niin meillä kuin varmasti monella muullakin toimijalla.
Sieltä sulaa pois ja se tulee tietysti tarkoittamaan sitä, että markkina näiltä osin voi sitten jonkin verran kiristyä.
Viimeisenä kalvona strategiasta.
Me olemme tässä vuosineljännesraportoinnin yhteydessä kertoneet erilaisista investoinneista, mutta ajattelin, että tuodaan tällaista taloudellistakin lukua ja muistutetaan mihin olemme matkalla.
Alhaalla tuossa on nämä meidän taloudelliset tavoitteet. Vuoden 27 loppuun mennessä. Liikevaihto 500 miljoonaa, orgaanisen ja epäorgaanisen kasvun kautta 500 miljoonaa. Tässä kontekstissa haluan muistuttaa, että tämä tarkoittaa sitä, että meillä on kyky tuottaa vuotuista liikevaihtoa 500 miljoonaa vuoden 2027 loppuun mennessä.
Ei niin, että odotamme vuoden 2027 liikevaihdon olevan 500 miljoonaa liikevaihdon osalta.
Kuten tuossa vasemmalla näkyy nuo tolpat, niin olemme erittäin hyvällä matkalla siihen.
Ja olemmehan tietysti kertoneet, että myös 2026 vuoden aikana ohjeistuksessamme odotetaan edelleen kasvua, ja ne toimenpiteet mitä olemme tehneet. Se, että Iisveden Metsän liiketoimintakaupan vaikutus liikevaihtoon alkoi viime vuonna vasta kesäkuun ensimmäinen päivä, tarkoittaa tietysti sitä, että tätä kautta me saadaan epäorgaanisen kasvun elementtiä tähän alkuvuoteen. Ja sitten meillä on siellä sahateollisuudessa käynnissä ne kuivaamoinvestoinnit, jotka sitten käynnistyy kesäkuussa tai kesällä 2026, ja sieltä saadaan sitten sahateollisuuden Järvelän yksikön volyymeja ylöspäin, jolloin me saadaan sieltä myöskin sitä kasvua tulemaan läpi, ja levyteollisuuden osalta nämä investoinnit ja mitä ollaan tehty, niin niiden pitäisi myöskin tuoda kontribuutiota sekä volyymi että kannattavuusmielessä.
Kannattavuustavoitteena on 15 %:n käyttökate yli syklin. Tällä hetkellä on hyvä muistaa, että meidän teollisuus ja me siinä mukana olemme. Voidaan sanoa, että ollaan historiallisen alhaisessa syklivaiheessa monessa maassa, muun muassa. Rakentaminen on hiljaisempaa kuin yli 60 vuoteen ja se on pysynyt tällaisena jo pitkään myös siinäkin tilanteessa.
Me pystytään tekemään kuitenkin suhteellista kannattavuutta noin 8–9 %.
Jos muistelee tästä muutamia vuosia taaksepäin, niin meidän käyttökateprosentit huitelivat siellä yli 20 %:n paikkeilla, jolloin jos katsotaan sitä pitempiaikaista sykliä, tämmöinen keskimääräinen 15 %:n kannattavuus on täysin tehtävissä ja me uskomme, että me siihen pääsemme.
Vahvan taseen säilyttäminen. Omavaraisuusaste on pysynyt erittäin hyvällä tasolla siitä huolimatta, että olemme kasvaneet voimakkaasti ja myöskin tase on kasvanut ja ollaan investoitu paljon. Ollaan edelleen yli 50 %:n omavaraisuusasteessa, ja nettovelkaisuus suhteessa käyttökatteeseen on tuolta negatiivisesta tasosta vuodelta 23 kasvanut maltillisesti. Ja siinä tietysti näkyy ennen kaikkea se, että vaikka operatiivinen kassavirta on ollut hyvä ja positiivinen, niin tällä hetkellä nämä tehdyt investoinnit ovat vaikuttaneet. Ne ovat syöneet kassavirtaa, ja siinä nettovelkaisuus on. On maltillisesti kasvanut, mutta ei millään tavalla hälyttävissä määrin.
Kasvuun liittyvä implementointi jatkuu, kuten äsken sanoin, ja luottavaisin mielin. Katsotaan tulevaisuuteen ja nähdään sitten, miltä se näyttää kun aika etenee.
Kiitos. Tässä oli esitys ja nyt on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Pyydän, että CFO Kari Lauri tulee mukaan ja otetaan kysymyksiä vastaan.