Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Lue webcast- ja audiocast-lähetysten transkriptejä
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tervehdys kaikille ja tervetuloa seuraamaan Tekovan vuoden 2025 tilinpäätösinfoa! Minä olen Jaakko Heikkilä, Tekovan toimitusjohtaja ja minun kanssani totutusti lauteilla on meidän talousjohtaja Juho Marjanen.
Hyvää aamupäivää.
Mistähän aloittaisin? Aikamoinen vuosi mentiin kerralla seuraavalle levelille. Tai voisiko sanoa jopa, että hypättiin jonkin levelin yli ja mentiin seuraavalle levelille. Ja tämmöisen vuoden jälkeen on toppuuteltava ainakin minua itseäni, ettei jatkossa laita rimaa liian korkealle, vaan pitää jalat maassa ja tekemiseen nöyränä. Niin, ja jatkaa sillä tavalla, ettei aseteta liian isoja paineita itsellemme tulevaisuuteen, mutta lähdetään käymään tällaisilla ajatuksilla tämä meidän tilinpäätösinfoa läpi. Meillä on varmaan jonkun verran sellaisia uusia seuraajia siellä. Niin ihan lyhyesti Tekova han on siis 2018 perustettu yritys, jonka juuret ovat huomattavasti pidemmät. Ne ovat tuolla 1990-luvulla operoineessa Rakennusliike Koivukoskessa, ja me olemme hyvin vahvasti erikoistunut toimitilarakentaja, jolla on pitkään hiotut konseptit ja prosessit siihen toimintaan. Ja olemme valtakunnallinen toimija ja listauduimme First Northiin tuossa reilu vuosi sitten. Olemme siis valtakunnallinen toimija. Meillä on tällainen yritysrakenne, joka on rakennettu ylläpitämään yrittäjähenkistä toimintaa, ja se on yksi tärkeä juttu meidän yrityskulttuurissamme. Ja siksi meillä on näitä tytäryhtiöitä ja niitä on tällä hetkellä viisi rakentavaa yhtiötä. Ja sitten meillä on yksi kiinteistökehitykseen erikoistunut yhtiö, joka kattaa aika hyvin koko Suomen. Voi olla, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa noita yhtiöitä voi tulla lisääkin, mutta se ei ole vielä kiveen hakattu. Nythän me perustimme tässä hiljattain yhden uuden yhtiön tuonne Turun alueelle, Tekova Lounais-Suomi, joka aloitti toimintansa tässä vuodenvaihteessa. Mutta tällaisella rakenteella mennään, ja konserni tarjoaa palvelut sitten näille tytäryhtiöille. Tämä on, kuten olemme kuvanneet, tietyntyyppinen franchising-alusta. Tämä meidän toimintamalli, jossa emo tarjoaa valmiit konseptit ja palvelut näille meidän tytäryhtiöille ja sillä tavalla pystytään kopioimaan tehokkaasti sitä toimintaa sitten joka puolelle Suomea. Se ehkä tuosta meidän organisaatiomallista ja sitten meidän strategiassa. Me haluamme siis jättää hyvän jäljen meidän asiakkaille. Ja me uskotaan, että kun meidän asiakas menestyy, niin se mahdollistaa myöskin meidän menestymisemme. Ja se tapa, miten lähdemme rakentamaan hanketta, niin rakennamme aina lompakon ensin. Eli ensin mietitään, paljonko se tuote saa maksaa, ja sitten siihen lompakkoon tuotteistetaan mahdollisimman optimaalinen ja laadukas tuote. Sillä rahalla mitä on käytettävissä. Tärkeää meillä on myöskin se, että kyetään pysymään pois sellaisilta retkiltä mitä ei hallita. Keskitymme siihen, mikä on ydinosaamistamme, ja uskomme siihen, että yrityksen on menestyäkseen oltava erikoistunut, ja meille on tärkeää, ettemme ole mikään prototyyppien rakentaja, vaan nimenomaan haluamme tehdä vain sellaisia hankkeita, joissa voimme hyödyntää kehittämiämme konsepteja ja prosesseja. Ja myöskin ollaan siitä tarkkoja, että se bisneksen ydinosaaminen on meillä itsellämme talon sisällä, eikä olla siinä riippuvaisia ulkopuolisista toimijoista. Tuo ehkä tuosta strategiasta. Sitten mennään varsinaiseen päivän asiaan eli vuoteen 2025. Mitä keskeisiä tapahtumia siellä oli? Kyllähän se oli niin, että olihan se erinomaisen vahva vuosi. Liikevaihto kasvoi liki 70 prosenttia, ja EBIT kasvoi vielä sitä hieman enemmänkin prosenteissa. Kaupallisesti vuosi oli tosi vahva. Kyllä se kokonaisuutena oli erittäin hyvää tekemistä ja kiitos siitä koko meidän joukkueelle ja myös yhteistyökumppaneille. Tämä on sillä tavalla toki, että alustaahan olemme rakentaneet jo useita vuosia ja ja tämmöinen toimiva strategia ja ja vakaa alusta mahdollisti tämän kovan kasvun kannattavasti. Viime vuonnahan lanseerattiin myöskin tuo alasta poikkeava pitempi takuu. Kun emme ole prototyyppirakentaja ja käytämme näitä vakioituja ratkaisuja, niin uskallamme myöntää myöskin hankkeillemme. Tämä on alan normaalia käytäntöä pidempi takuu, mutta pureudutaan vähän tarkemmin nyt noihin yksityiskohtiin ja aloitetaan tuosta liikevaihdosta, joka kasvoi siis liki 70 %, ja se oli koko vuoden erittäin vahvaa se kasvu, ja tämä kasvuhan yllätti meidät. Se oli huomattavasti suurempi mitä me lähdettiin hakemaan ja mitä me osattiin odottaa. Ja jouduttiin siinä antamaan muutama tulosvaroituskin, kun se kasvu oli niin kova ja ylitti pitkän aikavälin omat tavoitteemme. Hyppäsimme näin ollen viime vuonna ehkä vuoden tai kaksi jopa yli sitä mitä lähdettiin tavoittelemaan. Mehän lähdettiin tavoittelemaan viime vuonna semmoista noin 90 miljoonan euron liikevaihtoa ja ehkä uneksittiin, että voitaisiin päästä sataan. Mutta. Sitten meillä oli yksi iso hanke, jonka johdosta sen merkitys oli viime vuodelle varsin iso. Kun me teimme tuolla Mäntsälässä datakeskuksen rakennusurakkaa, niin sen urakan koko kasvoi valtavasti. Lähes tuplaantui siinä, kun tilaaja halusi tilata meiltä vähän enemmän töitä. Ja sitten myös se aika. Hankkeen aikataulua tilaajan toiveesta kiristettiin varsin merkittävästi. Ja tuon hankkeen vaikutus sitten tuohon viime vuoden volyymiin on tosi merkittävä. Mutta toki sitten muutenkin oli aktiivista tuona vuonna. Meillähän uusia työmaita käynnistyi viime vuoden aikana peräti 21 kappaletta ja valmistuneita hankkeitakin oli 18 kappaletta, joista muuten 16 luovutettiin niin sanottuna nolla virheluovutuksena. Mutta ehkä liikevaihdon osalta tällainen kova kasvu, ja kuitenkin meidän alusta kesti sen ja meillä oli hyvä strategia. Niin se kasvu. Kasvu tapahtui sitten kannattavasti ja ilahduttavaa se, että liikevoiton suhteellinen kasvu oli jopa liikevaihdon kasvua hieman isompi. Toki tämä iso kasvu ei ollut täysin kivuton. Kyllä meillä resurssit oli ajoittain aika tiukalla viime vuonna. Mutta hyvin selvittiin, kun meillä tekeminen pohjautuu siihen. Meidän tekemisemme pohjautuessa vahvasti strategiaan siten, että teemme meille sopivia hankkeita ja pysymme konsepteissamme sekä sellaisissa hankkeissa, joissa prosessimme käyvät, mahdollisti se kasvun olevan hallittua, ja uskomme myös tulevaisuudessakin pystyvämme säilyttämään hyvän kannattavuuden samoilla eväillä: aktiivisella kaupallisella toiminnalla, omalla hankekehityksellä, konseptoidulla rakentamisella ja kurinalaisella riskienhallinnalla. Tämä on vähän sellainen ala. Tämä projektiliiketoiminta, että jokainen projekti täytyy hallita. Että yksikin todella pahasti pieleen mennyt projekti voi aiheuttaa suurta haittaa. Sitten sillä voi olla tosi suuri vaikutus koko vuoden tulokseen. Siksi on tärkeää pysyä niissä hankkeissa, joita pystyy hallitsemaan. Tuosta kaupallisesta puolesta. Niin tosiaan, niin kuin sanoin, erittäin aktiivinen kaupallinen vuosi oli meillä viime vuosi. Tehtiin uusia KVR-urakkasopimuksia 21 kappaletta ja vähän yli 90 miljoonalla eurolla, mikä on tässä markkinatilanteessa tosi hieno saavutus. Markkinahan ei ole tosiaankaan helppo ja siellä on paljon haasteita. Hankkeiden määrä on viime vuosina vähentynyt ja varsinkin kilpailtujen urakoiden määrä on merkittävästi vähentynyt, ja me ollaan tuossa markkinassa kyetty kasvattamaan omalla toiminnallamme sitä omaa markkinaosuuttamme. Se mikä merkittävästi tässä näkyy, on se, että meidän hankekehityskyky kehittää itse hankkeita on kehittynyt, ja sen vaikutus on erittäin hyvin nähtävissä viime vuonna. Sitten tuolla hankekehityspuolella viime vuonna myytiin tosiaan yksi omistuksessamme ollut kiinteistöyhtiö viime kesänä, ja sitten tehtiin kolmesta hankkeesta sopimus viime vuoden aikana, joista kaksi käynnistettiin viime syksynä ja kolmas käynnistyy tässä vuodenvaihteessa. Ne ovat liikerakennushankkeita. Hankkeita, joista tuossa myöhemmin vähän tarkemmin. Me uskomme kyllä, että me pysymme tällaisella pitkäaikaisella kasvu-uralla. Meillä on hyvä mahdollisuus pysyä siinä. Toki siinä voi olla sellaista lyhyellä aikavälillä jonkin verran vaihtelua. Miten yksittäisen hankkeen tuloutuminen ajoittuu, niin se voi ratkaista sitten, että volyymiin voi tulla jonkin verran vaihtelua lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä haetaan edelleen kasvua. No sitten jos katsotaan muutamia hankkeita mitä viime vuodelta muutamia nostoja, niin tuolla Keravalla rakennettiin Kerava-Sipoo Energia-areena, joka valmistui joulukuussa hieman etuajassa. Kerava. Sipoon kuntien omistama Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy rakennuttajana. Tämä on kyllä osoitus siitä meidän liikuntatilojen rakentamisen erityisosaamisesta. Meillä on hiljattain valmistunut myös Tuusulassa vähän samantyyppinen areena ja parasta aikaa rakennamme liikuntatiloja Pornaisissa, Vantaalla ja Hausjärvellä. Ja näihin kaikkiin ollaan pääsääntöisesti. Näihin kaikkiin ollaan tehty oma vaihtoehtoinen ratkaisuesitys ja voi sanoa, että näissä hankkeissa ollaan kyetty säästämään veronmaksajien rahoja. Jopa niin kuin puhutaan miljoonaluokasta. Asiakas- ja käyttäjäpalaute noista valmistuneista hankkeista on ollut tosi hyvää. Tässä onkin hyvä vinkki niille, jotka rakennuttaa tämäntyyppisiä hankkeita, että kannattaa kilpailuttaa ne viisaasti niin, että urakoitsija pystyy antamaan hyvän oman ratkaisuesityksensä, niin saadaan siihen laatua ja kustannustehokkuutta. Siihen voidaan saada parannuksia. Sellainen palaute näistä kaikista meidän ratkaisuista, joita tässä viime aikoina on tehty, on tullut, että se lopputulos on parempi kuin mitä on lähdetty hakemaan. Ja on samalla pystytty myös säästämään kustannuksia ihan merkittävästi. Ja pienenä tietona myöskin, että tuossa Keravalla samalle alueelle mihin nyt rakentui tuo, niin ollaan aikaisemmin rakennettu jo siihen tämmöinen XO Training Center ja siinä on nyt tämmöinen hieno liikuntakokonaisuus sitten Keravalla. Ei muuta kuin sinne urheilemaan. No sitten tuosta Mäntsälästä. Jonkun sanan sanoinkin. Siis siellä me rakennamme. Meillä on siis rakennetekniset työt, jotka kuuluvat siihen meidän urakkaan, ja tilaaja on erikseen ostanut sinne nämä talotekniikka- ja laiteasennukset. Ne ovat tilaajan erillisiä hankintoja. Mutta tuo hankkeen koko on merkittävästi kasvanut, kun tilaaja on halunnut teettää meillä siellä sellaisiakin töitä, jotka eivät alun perin sisältyneet meidän urakkaan. Ja sitten tosiaan. On ymmärrettävää, että tämmöisen hankkeen mahdollisimman nopea käyttöönotto on tilaajalle tärkeää, koska se tietää sitten toiminnan kautta kassavirtaa sisään, ja tilaaja asetti ja halusi kiriä sitä aikataulua vähän. Ja me otimme haasteen vastaan. Toki siinä muutkin urakoitsijat samalla tavalla toimivat ja saatiin ihan merkittävästi sitä aikataulua kiristettyä niin, että ensimmäinen ja toinen vaihe on molemmat nyt saatu käyttöön otettua viime vuoden puolella ja kokonaisuudessaan tuo hanke meidän osalta valmistunee nyt H1. H1:n aikana, mutta tämän hankkeen merkitys viime vuodelle oli erittäin merkittävä kokonaisvolyymissa. Sitten muutama sana tuosta omakehitteisistä hankkeista. Tehtiin siis nuo kolme kiinteistöyhtiön myyntiä koskevat kauppakirjat, jotka astuvat voimaan, kun ne hankkeet valmistuvat tai pannaan käytäntöön. Ja syksyllä käynnistettiin työmaat tuolla Iisalmessa ja Kuopiossa ja sitten Raaseporissa. Työt käynnistyivät tässä vuodenvaihteessa. Ne ovatkin tuolla Iisalmessa ja Kuopiossa ihan mukavasti edenneet talvesta huolimatta. Niin siellä taidetaan laittaa kovaa vauhtia vaippaa umpeen. Ja Raaseporissa tosiaan maatyöt käynnistyivät. Nyt nämä kaikki kolme liiketilahanketta valmistuvat näillä näkymin tässä vuoden 2026 aikana. Sen lisäksi meillä putkessa on merkittävä hanke tuolla Riihimäellä. Siitä tehtiin tuommoinen noin 17 miljoonan euron sopimus sinne toteutettavasta tuotanto- ja varastorakennushankkeesta, jonka työt käynnistyvät tässä kevään aikana. Ja se hanke valmistuu sitten vuonna 2027. Noiden lisäksi joitakin muitakin aihioita on työstössä. Tätä omakehitteisten hankkeiden kehitystyötä. Osaamista ja kyvykkyyttä on vahvistettu sillä puolella. Ja se on kyllä näkynyt jo vuonna 2025 ja tulee myöskin tänä vuonna olemaan varsin merkittävä osa meidän liiketoiminnasta. Näitä tällaisia omakehitteisiä hankkeita. Tällä hetkellä meillä on käynnissä 17 työmaata ja tosiaan siellä on neljä. On noita liikuntatilahankkeita ja sitten on 5 liikerakennushanketta ja sitten tuotantohankkeita. Logistiikkahankkeita on 7 kappaletta ja niitä on eri puolilla Suomea. Tämän vuoden puolella meillä on valmistunut 6 hanketta. Vuosi alkoi erittäin hienosti, sillä tammikuun aikana luovutettiin 6 hanketta, ja kaikki näistä hankkeista luovutettiin niin sanottuna 0-virheluovutuksena. Tämä nolla virheluovutus on iso osa meidän identiteettiä ja se tarkoittaa siis sitä, että se hanke on siinä määrin valmis, että siellä ei ole sellaisia puutteita ja virheitä luovutushetkellä, jotka vaatisivat sitten erillistä jälkitarkastusta, vaan ne tarkastukset ja vikalistat on ehditty tehdä kuntoon ennen vastaanottoa. Ja tämähän tarkoittaa ihan merkittävää hyötyä sitten sille kiinteistönomistajalle kautta loppukäyttäjälle, kun he pystyvät heti aloittamaan oman toimintansa ilman häiriöitä uusissa tiloissa, eikä niin, että siellä kuukausikaupalla tehtäisiin jotain korjaustöitä tai viimeistelytöitä. Ja putkessa meillä on useampi uusi hanke käynnistymässä tässä kevään aikana. Sinällään ihan mukava näkymä tällekin vuodelle. Sitten vastuullisuuspuolesta. Mehän käynnistimme systemaattisen vastuullisuustyön vuonna 2023, ja vastuullisuustyönkin ytimessä on asiakaslisäarvon tuottaminen ja kannattava liiketoiminta. Sen lisäksi panostetaan toki näihin ympäristöystävällisiin arvoihin. Olemme muuten käsittääkseni vuositasolla Suomen suurimpia, ellei jopa suurin, kotimaisen liimapuun käyttäjä. Käytetään todella paljon ylipäätään suomalaista puuta meidän runkorakenteissa ja sitten yläpohjarakenteissa. Sitten tämä meidän toiminta konseptointitoiminta tuo materiaalitehokkuuden, joka vähentää hukkaa ja sitä kautta myöskin. Tehokkaan toiminnan kautta kierrätysaste on erittäin korkealla tasolla, ja olemme tehneet useita ympäristösertifioituja hankkeita. Siihen meillä on hyvä osaaminen. Ja vahvasti pidetään. Halutaan pitää kiinni meidän henkilöstön ja kumppanien hyvinvoinnista. Tuossa varmaan noita nostoja, ja tullaan tosiaan julkaisemaan meidän vastuullisuuskatsaus tuossa maaliskuussa. Se löytyy sitten nettisivuiltamme. Asiakastyytyväisyys. Nöyrästi nyt hattu päästä on säilynyt hyvällä tasolla. Siihen on panostettu paljon, ja vaikka kovassa kasvussa resurssit olivat ajoittain kovilla, koko porukkamme on siitä huolimatta sitoutunut siihen, että haluamme jättää hyvän tunnejäljen asiakkaisiimme. Ja erityistä kiitosta tosiaan saadaan sieltä asiakasrajapinnasta, sujuvasta yhteistyöstä, siitä, että meidän aikataulut pitävät ja viestintämme on avointa ja systemaattista. Läpi linjan. Halutaan ymmärtää meidän talossa se, että asiakas on meidän palkanmaksajamme ja sitä kautta. Sitä kautta suhtautua asiakkaisiin sillä kunnioituksella ja pieteetillä. Ja hienoa tekemistä meidän porukalta. Kiitos vaan sinne eteenkin sinne projekteille. Tästä. Sitten muutama nosto tuosta toimintaympäristöstä ja tulevaisuudennäkymistä. Ennen kuin päästetään Juho analysoimaan lukuja tarkemmin. Toimintaympäristö. Ei ole olennaisesti muuttunut tässä viime aikoina, eikä nähdä, että se nyt tulisi lyhyellä aikataululla kovin merkittävästi muuttumaankaan. Tuossa on muutamia käyriä noista segmenteistä, joissa me toimitaan. Nuo valtiovarainministeriön julkaisemia Tilastokeskuksen käyriä ja kaikissa käyrissähän näkyy laskua. Toki siellä jotain orastavaa pientä nousua voi olla havaittavissa jossain segmenteissä, mutta isossa kuvassa kuitenkin hankkeiden liidien määrä on jonkun verran vähentynyt. Kuitenkin jos rakennusalaa ylipäätään ajattelee isossa kuvassa, niin kyllä tässä erottuu asioita. Toimitilarakentaminen on kuitenkin säilynyt kohtuullisella tasolla verrattuna sitten miten asuntorakentamisessa on käynyt. Ja siellä on tällaista orastavaa kasvunäkymää, mutta sitä jarruttaa talouskasvun hitaus ja geopoliittinen ja kauppapoliittinen epävarmuus. Investointipäätöksiä siellä. Siellä sitten aika monet yritykset odottavat ja haluavat nähdä, että mitä tässä on tapahtumassa. Se mikä on ollut positiivista viime vuonna ja missä on tapahtunut selkeää piristymistä, on investorikauppapuoli eli kiinteistökauppoja on syntynyt. Viime vuonna syntyi merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna. Mutta todettakoon siitä kuitenkin, että tuottotasot ovat edelleen varsin maltillisia. Siellä rahastoissa on rahaa, ja niillä on ostohalukkuutta. Tuottotasot eivät ole vielä kovin merkittävästi siitä muuttuneet ajatellen uudisrakennushankkeita. Sitten tuo datakeskusmarkkina on sellainen, jossa on potentiaalia, ja me uskotaan, että nyt meillä on hieno referenssi siellä. Meillähän osalla henkilöstöstä oli kyllä referenssejä jo aikaisemminkin datakeskushankkeesta, ja nyt ollaan saatu tehdä hieno hanke tuolla Mäntsälässä, niin sen pohjalta meillä on hyvät mahdollisuudet tulevaisuudessakin olla mukana rakentamassa joitain datakeskuksia. Ja ollaan joitakin neuvotteluja käytykin, mutta tällä hetkellä ei ole aktiivisia hankkeita. Ei ole siellä hanketta putkessa, mutta uskotaan kyllä, että sieltä lähivuosina joku tai joitain hankkeita tullaan tekemään. Sitten tuo hankintaympäristö. Tulee varmasti tämän vuoden säilymään sellaisena suotuisana. Eli materiaaleja ja alihankintapalveluita on hyvin saatavissa. Sillä puolella tuskin muuttuu. Niin pitkään kuin tuo asuntorakentaminen on alhaalla, niin ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Kyllä me uskomme, että tunnettuutemme on koko ajan lisääntynyt ja alueellinen organisaatiomme on vahvistunut. Niin meillä on. Meillä on hyvät mahdollisuudet pysyä tämmöisen pitkän aikavälin kasvun tiellä. Se on kyllä huomionarvoista, että lyhyellä aikavälillä siinä voi tapahtua pientä vaihtelua. Esimerkiksi tällaisen ison datakeskushankkeen tuloutumisesta tai jonkun yksittäisen hankekehityshankkeen tuloutumisesta johtuen. Tällä hetkellä myyntiputkessa. Ihan mukavasti tavaraa, ja uskotaan, että saadaan useampi urakkasopimus allekirjoitettua tässä Q1:n aikana. Kaiken kaikkiaan ihan hyvä näkymä. Juho kertoo sitten tarkemmin tuosta, mitä me ohjeistetaan tälle kuluvalle vuodelle, mutta halutaan olla maltillisia, pitää jalat maassa eikä asettaa rimaa liian korkealle. Näillä ajatuksilla siirrytään varmaan Juhon osuuteen.
Kiitos. Otetaan tosiaan katsaus ja osittain kertaus vielä lukuihin ja tulevaisuuden näkymiin ja sitten vähän raportointiasiaa myös lopuksi. Eli kuten jo. Kuten jo aluksi todettiin, niin aloitetaan liikevaihdosta. Liikevaihto tilikaudelta hieman päälle 110 miljoonaa ja kasvoimme noin 69%, ja kasvu olikin vauhdikkaampaa kuin itse ennakoimme. Itse odotimme ja Jaakko kävikin jo hanketasolla, etenkin yhden merkittävän hankkeen osalta tätä läpi. Eli tämä meidän datakeskushanke. Sillä oli merkittävä rooli meidän kovassa kasvussa viime vuonna ja sen lisäksi muutama muu hanke meillä eteni nopeammin kuin ennakoimme. Näistä esimerkkinä oli tämä Kerava-Sipoon liikuntahanke, jota Jaakko tuossa myös kävi läpi. Eli luovutimme sen viime vuonna vuoden lopussa ja olimme ennakoineet, että se jatkuu osittain tämän vuoden puolelle. Liikevoitto koko vuoden mitassa meillä kuitenkin tästä erittäin kovan kasvun vuodesta huolimatta voisi sanoa niin kasvoi nopeammin kuin liikevaihto. Mikä on meille ehkä viime vuoden tärkein onnistuminen? Jos ajattelee, niin se yksittäinen tärkein onnistuminen eli liikevoitto vuodelta oli hieman päälle 10 miljoonaa euroa, ja suhteellinen kannattavuus vahvistui edellisen vuoden 9,1 prosentista 9,3 prosenttiin. Eli oikeastaan tässä yhteydessä toistan samaa viestiä, mitä annoin viimeksi tuossa Q3:n. Q3 kohdalla eli. Kertoo siitä, että meidän strategia on isossa kuvassa. Strategiamme on viime vuonna toiminut. Meidän organisaatio on kyennyt hallitsemaan kovan kasvun pääsääntöisesti hyvin. Työmaatoiminnot ovat menneet hyvin, koko orkesteri on toiminut ja kyennyt hallitsemaan kovan kasvun. Osittain myös tietysti mukanaan tuomat haasteet, ja se on meille se yksittäinen tärkein onnistuminen viime vuodelta. Jos lukuja ajattelee. Sitten jos katsotaan lyhyesti vielä Q4:ää. Siellä meidän liikevaihto oli hieman yli 30 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden tuli merkittävästi yli 40 prosenttia, mutta se oli oikeastaan odotetulla tasolla, mitä olimme kertoneet tuossa tilikauden aikana. Eli hieman laski tuosta kolmoskvartaalista. Ennakoimme syksyn aikana, että se tulee hieman laskemaan kolmannesta kvartaalista. Siellä neljännellä kvartaalilla liikevoitto oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Oli hyvinkin lähellä samaa tasoa kuin kolmoskvartaali, ja euromääräisesti vuosi oli erittäin tasainen, eli kaikki neljä neljännestä tuotti noin kahden ja puolen miljoonan euron liikevoiton hieman sen päälle. Sitten jos katsotaan tilauskantaa hieman, vuoden lopun tilauskanta oli 68 miljoonaa euroa. Siinä oli pientä laskua edellisen vuoden lopusta, ja oikeastaan siinä näkyy se, että edellisen vuoden Q4 oli meillä kaupallisesti erittäin vahva, ja nyt päättyneen vuoden viimeinen kvartaali ei ollut aivan yhtä vilkas. Eli teimme uusia sopimuksia viimeisen kvartaalin aikana. Uusia urakkasopimuksia on neljä kappaletta, yhteensä noin 19 miljoonan euron arvosta. Näistä, joista yksi oli oma hankekehityksen hanke. Mutta ollaan ihan tyytyväisiä neloskvartaalinkin kauppatasoon ja siinä on myös tietenkin osittain tällaista normaalia vaihtelua kvartaalien välillä. Miten sopimukset syntyvät? Ja Jaakko tuossa kuvasikin tämän hetken myyntiputkea ja näyttää ihan hyvältä. Ja nyt sitten katsauskauden päättymisen jälkeen olemme ilmoittaneet uutta. Meillä on ollut ilo kertoa, että käynnistämme tai olemme tehneet kaupat myös yhdestä uudesta hankekehityshankkeesta, jonka kauppasumma on noin 17 miljoonaa euroa. Ja sitä pääsemme tässä näillä näkymin rakentamaan kesän aikana. Lyhyesti muista tunnusluvuista ja taseen osalta. Edelleen konsernin maksuvalmius on erittäin hyvä. Likvidiä kassaa oli vuoden lopussa hieman vajaa 18 miljoonaa euroa ja samoin vuoden lopussa tase oli edelleen vahva. Meillä ei ollut korollista velkaa taseessa. Eli nyt alkaneena vuonna, kun meillä oman hankekehityksen osuus korostuu entisestään, niin meillä on erittäin hyvät lähtökohdat. Tase kestää omien hankkeiden rahoittamisen osittain ja nyt alkaneista hankkeista. Tässä kevään aikana tulemme myös käyttämään vierasta pääomaa niiden rahoittamiseen. Kassavirta viimeisellä kvartaalilla positiivinen. Operatiivinen kassavirta oli positiivinen noin miljoonan verran ja koko vuodelta noin 2,4 miljoonaa euroa, joka koko vuoden osalta tulee sieltä operatiivisesta tuloksesta. Käyttöpääomassa oli sellaista luontaista vaihtelua, ja Tekova on viime vuodet operoinut pääsääntöisesti negatiivisella nettokäyttöpääomalla, ja se oli sitä myös tilikauden vaihteessa, mutta selkeästi vähemmän kuin edellisen tilikauden lopussa, ja kokonaiskassavirta meillä tilikaudelta yhteensä oli positiivinen 2,9 miljoonaa euroa siellä. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi vaikutti yhden hankekehityshankkeen myyminen tuossa kesällä, josta meille vapautui kassaan. Hyvä lyhyesti katsaus tämän tilikauden näkymiin. Eli ennakoimme tilikauden liikevaihdon olevan välillä 90 ja 115 miljoonaa euroa ja liikevoiton 6,5 miljoonaa ja 11 miljoonaa euroa. Ja näkemys perustuu tietysti olemassa olevaan tilauskantaan ja neuvottelussa olevaan myyntiputkeen ja Jaakon tuossa edellä kuvaamaan arvioon toimintaympäristöstä. Tiedotimme myös eilen päivitystä Tekovan keskipitkän aikavälin taloudellisiin tavoitteisiin, ja ne näkyvät tuossa. Tuossa vielä kertauksena, eli meillä on kaksi keskipitkän aikavälin taloudellista tavoitetta. Toinen on, että tavoittelemme keskipitkällä aikavälillä kasvavaa liikevoittoa ja että siitä merkittävä osa tehdään omalla hankekehityksellä. Toinen tavoite on, että tavoittelemme liikevaihdon kasvua, mutta priorisoimme kannattavuuden kasvun edellä. Sen lisäksi Tekovan hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkona jaetaan 9 senttiä eli 0,09 euroa per osake. Ja hallitus ehdottaa, että osinko tullaan maksamaan kahdessa erässä, keväällä toinen osa ja syksyllä toinen osa. Tässä yhteydessä vielä kerrataan myös eilen tiedotettua asiaa, eli yhtiön hallitus on myös päivittänyt Tekovan osingonjakopolitiikkaa ja pyrimme jatkossa maksamaan 40–60 % tilikauden tuloksesta osinkoa. Ja tässä tietysti liiketoiminnan pääomatarpeet huomioiden, ja siellä tietysti merkittävä asia meillä on hankekehityshankkeiden ajoittuminen ja niiden rahoittaminen. Alkaneena vuonna Q1:n osalta näemme 23.4. Julkaisemme silloin ensimmäisen kvartaalin liiketoimintakatsauksen, ja muut päivämäärät näkyvät ruudulla. Sen lisäksi haluan mainita, että julkaisemme tuon meidän vastuullisuuskatsauksen vielä Q1:n aikana. Tiedotamme tarkemmin päivistä. Ja kolmas tärkeä päivämäärä on tietysti yhtiön yhtiökokous, joka on suunniteltu pidettäväksi 8. huhtikuuta. Ja siihen kutsu tulee myöhemmin. Minun puolestani kiitos tässä vaiheessa ja nyt on aika siirtyä kysymyksiin. Tehdään niin, että meillä on täällä jonkin verran kysymyksiä. Luen kysymykset ja vastaamme sitten jompikumpi kysymyksen luonteen mukaan, miten sattuu osumaan. Kysymys. Aloitetaan täältä. Liittyen tuohon meidän tämän tilikauden ohjeistukseen. Eli kysymys kuuluu näin: miten tulokseen on ennustettu noin suuri vaihteluväli? Liittyykö tämän vuoden tilikauteen merkittäviä epävarmuuksia?
Sen verranhan siihen voisi todeta, että totta kai liittyy vielä epävarmuuksia. Tämä on projektiliiketoimintaa, joka muodostuu projekteista, ja tässä vaiheessa vuotta meillä on tietty määrä kiinni olevia projekteja, tietty määrä neuvottelussa olevia projekteja ja sitten on tietty määrä tavoiteltavia projekteja. Halutaan olla sillä tavalla inhorealisteja, että jos markkina sattuisi menemään täysin kiinni. Tai esimerkiksi tuo vasta kerrottu iso konkurssiuutinen vaikuttaa merkittävästi tuohon liiketoimintaan tai liikerakennusten rakentamiseen tai jotain muuta, niin että siellä tapahtuu iso sakkaaminen, niin pidetään jalat maassa ja ollaan realisteja. Ei aseteta rimaa liian korkealle, ettei petyttäisi itse eikä markkina pettyisi. Ehkä näin voi täydentää Juho siitä.
Ei ihan samoilla linjoilla. Sitten toinen kysymys. Tai oikeastaan kaksiosainen kysymys. Ensimmäinen osa kuuluu, että miten omakehitteiset hankkeet tuloutuvat liikevaihdoksi, kun kauppa on sovittu jo ennen rakentamisen aloitusta.
No vastaa sehän siihen.
Mä voin vastata tähän. Se riippuu hieman kauppamekanismista. Mutta näissä kaupoissa, joita olemme päässeet syksyn aikana kommunikoimaan, niin se tuloutuu oikeastaan kahdessa osassa eli sen rakentamisen urakka tuloutuu valmistumisen suhteessa. Mutta sitten varsinainen kiinteistökauppa eli osakekauppa, niin siitä tuleva tuotto tuloutuu sitten kaupan toimeenpanohetkellä eli tyypillisesti rakentamisen valmistuttua ja kun kohde on luovutettu käyttäjille. Ja toinen osa tästä kysymyksestä liittyi myös hankekehitykseen, josta olette indikoineet. Olette indikoineet, että itsekehitettyjen hankkeiden kannattavuuspotentiaali olisi jopa kaksinkertainen urakointiin nähden. Voitteko kommentoida, miten toteutuneet kaupat vertautuvat tähän?
Sen verran siihen ehkä uskaltaa kommentoida, että tässä yield-markkinassa ja investorimarkkinassa niin tuon tyyppisiin kannattavuustasoihin tuskin päästään. Tässä markkinassa ei ole sellaista potentiaalia, mutta markkinatilanteen stabiloiduttua siellä varmaan on tuollaistakin potentiaalia.
Sitten täällä on. Anteeksi, täällä on kysymys englanniksi. So, this is actually also a three-part question. So I will tackle it in parts. First part is: Are there any plans on publishing reports in English? There are plans. I can promise that we will communicate something during Q1, in short. And then the second part of the question is also with the shift to own project development. What will be the expected project lead times and at what stage in the development cycle will the project be fully divested. The expected lead time for the construction phase in our case is typically between nine and twelve months, depending a bit on the scale of the project. Obviously. The projects that we have communicated throughout the year fall into that category more or less. And the second part of that question, at what point will it be fully divested? Typically, in our case, it's at the end of the construction period, after it has been handed over to the then owner of the building. Ja sitten kysymyksen kolmas osa on. Now, actually, all that was more of a statement. That's all, thank you for the question. Summeeraan suomeksi tuon lyhyesti. Eli ensimmäinen osa kysymyksestä oli, että onko Tekovan aikomuksia ruveta raportoimaan myös englanniksi. Ja vastasin siihen, että ei ole vielä päätetty, mutta infoamme Q1:n aikana asiasta. Toinen kysymys liittyy hankekehitykseen. Hankkeen odotettuun kestoon. Ja sitten siihen, että miten tyypillisesti hankkeet divestoidaan eli poistuvat meidän taseesta hankkeen elinkaaren aikana. Ja näihin kahteen kysymykseen. Ensimmäiseen vastaus on, että meidän tyypillinen rakentamisaika on noin 8-10 kuukautta, ja nyt näissä käynnissä olevissa hankekehityshankkeissa ne ovat tuossa haitarissa aika lailla. Mutta tämä tietysti riippuu aina vähän hankkeen koosta, mutta se on se meidän tyypillinen rakentamisen aika. Ja siihen toiseen osioon eli missä vaiheessa tyypillisesti divestoidaan, niin sekin riippuu vähän kauppamekaniikasta, mutta tyypillisesti meillä niin, että hankkeen valmistuttua ja kun se on luovutettu sen käyttäjille. Sitten on kysymys edelleen liittyen hankekehitykseen. Onko tarkoituksena kehittää useampia hankkeita ja muodostaa isompaa portfoliota, jota voidaan myydä isona kokonaisuutena.
Voin vastata tuohon, että kyllä on, mikäli sillä on vaikutusta siihen kannattavuuteen. Jos sellaista potentiaalia on, niin totta kai kannattaa harkita sitä. Mutta se toki siinä pitää punnita hankekohtaisesti ja portfoliokohtaisesti sitten riskit ja mahdollisuudet ja toimia sen mukaisesti.
Hyvä, kiitos. Siinä näyttäisi tällä kertaa olevan kaikki kysymykset. Kiitos kaikille kysyjille. Kiitos kaikille webcastin seuraajille. Me lopettelemme tältä erää tähän ja palaamme sitten huhtikuussa Q1:n liiketoimintakatsauksen tiimoilta linjoille. Kiitos kaikille!
Kiitoksia.



















