Kiitos Roosa! Käydäänpäs läpi tuo meidän H1. Niin pitkälti nyt tämän ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, niin me ollaan keskitytty siihen uuden strategian jalkauttamiseen toimeenpanoon.
Olen äärimmäisen tyytyväinen.
Olemme saaneet tehtyä tietyt strategiset rekrytoinnit, jotka ovat tukeneet ja auttaneet paljon johtamisessa, kartoittamisessa ja toimintamallien kehittämisessä.
Meidän myyntihän on ollut kyllä hyvin vaisua ensimmäisen puolen vuoden aikana, enkä ole missään tapauksessa siihen tyytyväinen. Kyllä mä uskon vahvasti, että meidän organisaatio pystyy paljon parempaan jatkossa, mutta osittain se johtuu siitä, että eletään tämmöisessä muutos- tai välivaiheessa nyt ja puhutaan siitä vähän lisää sitten myöhemmin.
Pitkälti tämä strategian toimeenpano on ollut hyvänä merkkinä tästä. Osoitus tästä on tuo Titanium Private Equityn rahaston lanseeraus, joka saatiin tehtyä ennen kesää, ja varsinkin tuo I-sarja, mitä nyt lähdettiin kesäkuussa myymään, on kuitenkin Titaniumin historian ensimmäinen tuote, joka kohdistuu puhtaasti institutionaalisiin sijoittajiin.
Ja sitten se A-sarja lanseerattiin tässä elokuussa myöskin ja molemmat sarjat ovat saaneet hyvän vastaanoton sijoittajilta.
Sitten tuo meidän uusi varainhoitovalmiit varainhoitomalli. Me olemme edenneet siinä jo huomattavasti ja olemme edelleen aikataulussa sen lanseerauksen kanssa nyt tämän loppuvuoden aikana. Ja kuten äsken mainitsin, me elämme tällaisessa muutoskauden välivaiheessa, joten onhan meidän palkkiot tulleet alas vertailukaudesta. Siitä huolimatta jatkuvat palkkiomme ovat pysyneet suhteellisen vahvoina, ja tätä myötä myös liikevoittomarginaalimme on suhteellisen vahva. Kyllä, se ei ole vielä tavoitetasolla, mutta suhteellisen vahva. Ja bisneksen luonne on sellainen, että mikään ei muutu yön yli. Lisäksi liikkeet ovat hitaita, mikä on antanut meille runsaasti aikaa ja liikkumavaraa uuden strategian jalkauttamiseen, implementointiin ja toteutukseen. Ja mielestäni on hyvä, että saamme aikaa tehdä se kunnolla oikein. Katsotaan, mietitään tai puhutaan noista kiinteistörahastoista, niin ensinnäkin täsmennys siitä, että uutisvirrassa on ollut aika paljon erilaista terminologiaa mitä on heitetty. Kiinteistökauppa ylipäätänsä Suomessa näyttää hieman valoisemmalta.
Me olemme nähneet hieman vilkastumisen merkkejä keväällä. Toki korot ovat tulleet alas, mutta myös aktiivisuus on hieman parantumassa. Katsotaan. Vilkaistaanpa tuohon Suomen kiinteistömarkkinoita vähän, niin tässä tällä kalvolla näkee hyvin ensinnäkin nämä tuottovaatimukset ajan myötä tai melkein kahdenkymmenen vuoden ajalta, mutta myös nämä transaktiovolyymit, että missä ollaan nyt. Se ennuste tälle vuodelle on, että kiinteistöjen transaktiovolyymit nousevat hieman edellisvuodesta, ja mennään jopa yli 2 miljardia tänä vuonna.
Mutta toki verrattuna historialliseen keskiarvoon, joka on noin kuusi miljardia euroa, olemme edelleen aika kaukana noista huippuvuosista.
Mutta hyviä merkkejä on siinä myös, että jos katsoo näitä eri omaisuusluokkia eri kiinteistöluokissa, niin melkein kaikissa luokissa tuottovaatimukset ovat tulleet hieman alas viimeisen vuoden aikana, mikä tarkoittaa, että hinnat ovat pikkuisen ehkä nousussa. Milloin tämä lähtee parantumaan kunnolla?
No ehkä paras vertailukohta on sitten finanssikriisin jälkeen, kun katsotaan miten ne transaktiovolyymit olivat 3–4 vuotta todella alhaisella tasolla ennen kuin ne lähtivät liikkeelle. Mutta nyt olemme jo kolmannessa vuodessa.
Mutta aktiivisuuden merkkejä on nähty. Meillä kuitenkin suurin altistuminen on yhteiskuntakiinteistösektori. Meillä on hoivakiinteistörahaston kautta ja siinä ainakin ollaan nähty nyt ensimmäisen vuoden tai puolen vuoden aikana, että on ollut paljon enemmän aktiviteettia. Ollaan nähty, että on ollut suomalaisia kotimaisia instituutioita ostolaidalla, myöskin ulkomaalaisia, pääsääntöisesti pohjoismaalaisia, mutta myös manner-Eurooppalaisia ostajia markkinoilla. Aktiviteetti lisääntyy, niin pikkuhiljaa hinnathan sieltä myös tulevat. Tulee sitten perässä.
Jos verrataan myös eurooppalaisia listattuja verrokkeja kiinteistöpuolella, niin pohjoismaisia listattuja verrokkeja tarkasteltaessa, aika moni heistä jo treidaa nykyhinnalla. Tai nykyinen hinta on yli heidän NAVin hinta, että se on hyvä merkki. Sitten toinen alue, missä meillä on iso altistuminen, on Baltian kiinteistömarkkinoilla.
Siinä markkina on pysynyt ehkä enemmän vakaana.
On pysynyt aika normaalina.
Siellä meidän Balttiarahasto on merkittävä sijoittaja Baltiassa. Siellä kokonaismarkkina on huomattavasti pienempi kuin se on Suomessa.
Mutta olemme edelleen sitä mieltä, että tässäkin näkee, että nuo tuottovaatimukset ovat sellaiset, että voidaan saada parempia tuottoja, melkein puolentoista prosenttiyksikön parempaa tuottoa tuolla Baltiassa ihan tyydyttävällä tai hyvällä riskitasollakin, mikä tekee meidät äärimmäisen tyytyväisiksi näihin Baltian rahastoihin ja niiden kehitykseen.
Annan tässä vaiheessa puheenvuoron meidän talousjohtajalle, joka käy läpi lukumme tarkemmin.
Ole hyvä, Joni!