Aktia julkaisi tänään kolmannen kvartaalin luvut, ja mulla on täällä haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Anssi Huhta. Tervetuloa! Kiitos. Lähdetään liikkeelle. Kolmannen kvartaalin kuulumiset. Mitä nostaisit sieltä esiin?

No ehkä sellaisen, jos lähtee siitä, mihin on tosi tyytyväinen. Ne on tietysti se meidän hoidettavien varojen kokonaismäärä, 18,2 miljardia. 124 miljoonaa nettomerkintöjä noin kolmen kvartaalin aikana private bankingiin. Mä voisin itse käyttää termiä jo tässä, että siinä toiminnassa on selkeä käänne. Sitä tukee moni komponentti ja NPS:t ja muut vastaavat. Ja sitten tietysti ajatellaan henkiyhtiön unit-linkedejä. Nekin. Menivät hyvin. Asiakastyytyväisyys on tosi korkealla tasolla. Itse asiassa henkilöstötyytyväisyys ei julkaistu nyt tuossa äsken, mutta henkilöstötyytyväisyys nousi edelleen entisestään. Eli porukkaa on todella komittoitunut, että ollaan taas uudella ennätystasolla, ja se näkyy asiakastyytyväisyydessä, ja siitä se näkyy meidän asiakasaktiviteeteissa tällä hetkellä, että ollaan matkalla oikeaan suuntaan, ja siellä oli paljon positiivisia pohjatekemisiä.

Ja sitten tietysti moni katsoi sitä korkokatetta ja sen muutosta, niin siellä oli ajoituksellisia komponentteja. Q2:n ja Q3:n välillä, että miten se jaksottui, eli pitkässä juoksussa korkojen nousu on Aktialle ja meidän tyyppiselle konsernille erittäin hyvä asia. Ja henkiyhtiön tulos teki vähän samantyyppisen liikkeen kuin Q1:llä johtuen nopeasta korkoliikkeestä, ja se vaikuttaa negatiivisesti. Mutta siitä me ei olla huolissaan, että se palautui Q2:lla, liikkui taas negatiiviseen suuntaan. Q3:lla, niin katsotaan mihin se menee Q4:llä, ja se on yksittäisen päivän leikkaushetken tilanne aina, joka ratkaisee sen, ja siihen ollaan kuitenkin luottavaisia.

Sanoit, että tuossa korkokatteessa oli nyt tämmöisiä ajoituksellisia tekijöitä Q3:lla. Minkä takia se laski? Avaatko vielä pikkasen niitä tarkemmin?

Ei oikeastaan. Siinä oli. Ehkä voisi ajatella niin päin, että Q2:lla oli tavallaan ajoituksellisia komponentteja, jotka nosti sitä Q2:ta, ja näin, niin se vaikutti, että sen takia se oli heikompi, että yksittäisiä suojauskokonaisuuksia, jotka vaikutti siihen. Sitten niiden ajoitus käytännössä siihen, miltä se Q3 näytti, mutta yli ajan Q4:n suuntaan ja siitä eteenpäin korkojen nousu on Aktialle hyväksi.

Joo, korot on tosiaan noussut aika paljon. Nyt ollaan Euribor 12 kk:ssa jossain 3,5:ssa suurin piirtein. Niin näetkö sä, että on kuitenkin hyvä taso, kun ruvetaan miettimään sitä lainakannan kasvunäkymää? Totta kai sillä on vaikutuksia kuluttajille, sillä on vaikutuksia yrityksille ja niiden lainanottohalukkuudelle, mikäli korot nousee liian korkeiksi teillekin esimerkiksi. Kolmannen kvartaalin yritysmyynti oli vähän pehmeämpi kuin edellisinä kvartaaleina. Niin mitä sä itse näet, että ollaanko vielä semmoisessa korkotasossa, joka kuitenkin mahdollistaa talouskasvun piristymisen?

Kyllä me, totta kai se vaikuttaa, se on päivänselvää. Ja erityisesti henkilöasiakasliiketoiminnassa vaikuttaa tuo, ja tietysti asuntomarkkinaan. Uskon, että sillä on aika isokin merkitys. Toki siellä on paljon muitakin tekijöitä kuin kuluttajaluottamukseen vaikuttavia komponentteja, muitakin kuin korko, että onhan sillä hidastava vaikutus. Erityisesti siinä asuntokauppaan, ja yrityspankin osalta meillä siihen vaikutti muutamia yksittäisiä isoja luottoja, että se bisnes, mitä me siellä pääsääntöisesti ja mihin me halutaan fokusoida, eli se pk-yritysten kenttä ja siellä vielä tietyt tuotealueet ja kokonaisuudet, niin se kehittyi tosi hyvin. En mä siitä ole huolissani tai meidän yrityspankin kyvystä generoida kasvua. Siitä, mistä olen huolissani, on tietysti tämä Suomen asuntomarkkinatilanne. Jos katson vaikka syyskuuta verrattuna viime vuoden syyskuuhun, niin muistaakseni asuntokauppojen määrä taisi laskea 17 %. Ei ole hirveän vahvaa käännettä näkyvissä edes siinä perusasiakasjoukossa.

Se mikä meillä vetää, niin on private banking. Asiakkaiden asuntolainat menee erittäin hyvin ja siellä lainaaminen on hyvällä tasolla, mutta sitten premium. Ja sanotaan näin, että siitä alaspäin volyymimääräisissä asiakasluokissa lainaaminen on heikohkoa tällä hetkellä.

Ihan kuin reilun 3 % korkotaso. Historiallista katsottuna kuitenkin kohtuullisen maltillinen. Ehkä se on se epävarmuus ja heilunta, mikä sitä lyhyellä aikavälillä ennen kaikkea jarruttaa.

Ja sitten tämä. Onhan tämä meidän ympäristö aika epävakaa monella tapaa. Vaikuttaa varmaan ihmisten mentaalitilanteeseen, että mitä kaikkea tässä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu ja kuinka nopealla syklillä. Esimerkiksi nyt tämä korkoliike, mikä on, on poikkeuksellista.

Kyllä varainhoidossa kuitenkin nettomyynti jälleen plussalla kuusi kvartaalia peräjälkeen. Siellä private banking -asiakkaat nyt piristyi ennen kaikkea, niin mikä näet tässä taustalla? Nostitkin esiin tuossa jo asiakastyytyväisyyttä ja muuta, mutta näkyykö se nyt jo yhdellä kvartaalilla näin voimakkaasti vai miten tätä katsoo?

Ei, siis kyllähän se asiakastyytyväisyys, se oli nyt vuotinen mittaus, että kyllähän olen sen tiennyt ja ollut aika luottavainen siitä, että se kääntyy, jos katson sen henkilöstötyytyväisyyden heijastuksen asiakastyytyväisyyteen, mitä on päästy kääntämään, niin olin aika luottavainen, että kyllähän tämä kääntyy. Ja nyt se kääntyi, ja se näkyy siellä asiakkaiden haluna sijoittaa meille enemmän, haluna pitää rahaa meillä. Eli se halukkuus myydä meidän tuotteita on puolittunut ja halukkuus investoida meille on tuplaantunut. Väistämättä se näkyy. Sillä on selkeä korrelaatio. Puhutaanko trendistä, se jää nähtäväksi. Mutta perustoiminta näyttää hyvältä, ja sama premium-asiakkaiden osalta näytti tosi hyvältä, että siihen olen tyytyväinen.

Ja täytyy myöntää, että myös se ulkomailla tapahtuva aktiviteetti, mistä ollaan paljon puhuttu, niin tosiaan se on nyt meillä uusien rekrytointien myötä tälle meidän kohdealueelle, niin meidän asiakastapaamisten määrä on tuplaantunut viime vuoden syyskuun vastaavasta, niin uskon, että silläkin tulee olemaan vaikutus meidän toimintaamme. Toki näissä on sitten liikkeitä molempiin suuntiin, mutta nyt ne komponentit, mitä minä seuraan, millä katsotaan, että tuleeko jotain tulevaisuudessa, ne näyttää positiiviselta.

Eli kotimaisia asiakkaita ei asuntomarkkinat niin innosta, mutta muut markkinat kylläkin.

Joo, se on näin. Näin se on, että asuntomarkkina on vaikea. Erittäin vaikea Suomessa tällä hetkellä.

Mitäs ootte? Kansainvälinen myynti? Totta tosiaan sinne tehnyt panostuksia tänä vuonna, avannut uusia jakelukumppanuuksia, myös rekrytoinut omaa myyntihenkilöstöä sinne. Niin kerrotko Q3:n kuulumiset? Viime kvartaalilla kuitenkin kerroit, että myynti on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle.

Joo, siis se näkyy nyt noissa tapaamismäärissä. Instituutiotapaamisten määrä on tuplaantunut Keski-Euroopassa verrattuna viime vuoden syyskuuhun. Se on ensimmäinen indikaattori. Eli tavataan asiakkaita. No sitten se on myös johtanut nyt varsin laadukkaisiin tarjouksiin. Katsotaan, paljonko niistä realisoituu. Tietysti, kuten tiedetään, instituutiomyyntiprosessit on pidempiä kuin yksityisasiakkaiden, mutta erittäin lupaavia signaaleja.

Ja mistä mä olen todella tyytyväinen. Jos katsotaan numeraalisesti tätä asiaa, niin meidän asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi, eli ne ei ole menneet samoille asiakkaille pelkästään, vaan sinne on tullut lisää uusia, ja meidän Euroopassa olevien asiakkaiden määrä on prosentuaalisesti kasvanut kymmenillä prosenteilla. Joka tietysti hajauttaa sitä salkkua meidän osalta ja toisaalta pienentää sitä tietysti riskiä yhden asiakkaan keskittymästä. Toki niitäkin meillä edelleen on, mutta. Tämä on positiivinen suunta.

Joo, no jos on rytissyt täällä Euroopan korkomarkkinoilla, sitä nyt tietysti varsinkin tuolla kehittyvien markkinoiden korkomarkkinoilla. Jos katsoo vaikka tässä Q4:n alkua, niin taas korkojen nousu ja myös poliittinen epävarmuus on siellä aika paljon. Aika paljon vaikuttanut ja painanut omaisuusarvoja. Niin näetkö sä, että tämmöinen kasvanut epävarmuus voi negatiivisesti heijastua teidän kansainväliseen myyntiin lyhyellä aikavälillä? Vai voiko jopa käydä niin, että tämä nähdään ostopaikkana?

Niin, tämä on aina tämä. Tuo on erittäin hyvä kysymys, että jotenkin aina näen, että kuitenkin tällaiset liikkeet on negatiivinen vaikutus. Ne on myös mahdollisuus, ja meillä on erittäin laadukas, erittäin laadukkaat korkotiimit. Erittäin laadukas organisaatio asiaa tekemässä. Ja sitten asiakasvastapuoli on kuitenkin ammattimaisia instituutioita, niin heidän reagointinsa antaa nämä. Totta kai hekin reagoivat, mutta tämmöinen. Lyhytjänteinen reagointi on ehkä vähän eri tyyppistä kuin henkilöasiakkaalla. Olen sillä tavalla aika luottavainen siihen.

Joo, no sitten jos katsotaan teidän kulupuolta. Tuossa Q3:lla se kasvaa aika reippaasti, erityisesti muissa kuluissa. Ja lisäksi kirjasitte semmoiset 4,4 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyyn liittyviä kertakuluja, niin avaatko nyt vähän tarkemmin, että mistä ne kertakulut tuli ja toisaalta mikä sitä muuta kulua siellä sitten kasvatti.

Joo, siellä on nyt, ja oikeastaan termi on hyvä tuo kertakulu. Eli siellä on yksittäisiä projektiluontoisia kustannuksia uudelleenjärjestelyistä. Siihen liittyy moneen yksittäiseen komponenttiin. Meillä on muun muassa. Esimerkiksi siellä henkiyhtiön osalta päätettiin yksi liiketoimintalinja aikaa sitten, ja siitä aiheutui ns. alasajokustannuksia ja niin edelleen, että nämä ovat kertaluonteisia kuluja, projektiluonteisia kuluja. Ei ole toistuvaa kulunousua. Se kulutaso, missä me ollaan, on se sitten henkilöstökulujen tai IT-kulujen osalta, niin olen siihen luottavainen, että ei meillä ole mitään kuluhyppyä tullut, vaan nämä on yksittäisiä kustannuksia, yksittäisiä projekteja, jotka on nyt ajettu.

Siellä muiden kulujen puolella. Onko siellä mitään semmoista jatkuvampaa kulutason nousua?

Ei ole kyllä sellaista jatkuvampaa kulutason nousua. Nämä ovat yksittäisiä nyt. Nyt tähän kertyi tai tuli niin sanotusti ihan pakostakin. Hankkeet kun loppuu, ne kulut täytyy kirjata, siellä on niitä kirjata.

Joo, otetaan loppuun vielä aina ajankohtainen tekoälykysymys. Kun pohjoismaisia pankkeja uutisissa on seurattu, niin siellä on puhuttanut totta kai paljon tehostamistoimet ja näiden pankkien tavoitteet. Tavoite laskea henkilöstömääräänsä muun muassa tekoälyn tuomien tehokkuushyötyjen myötä. Niin miten itse näet teidän tilanteen? Onko teillä mahdollista parantaa tulevina vuosina kulutehokkuutta esimerkiksi tekoälyn avulla?

Joo, meillä on. Itse asiassa tätä tilaisuutta ennen meillä oli henkilöstön tulosinfo, ja tätä asiaa vähän siinäkin sivuttiin. Ja itse näen asian sillä tavalla, että mehän ollaan kasvuyhtiö. Me halutaan kasvaa nyt varainhoidossa ja tietyissä asiakasryhmissä, ja ollaan investoitu tekoälyyn. Tullaan investoimaan ensi vuonna enemmän tekoälyyn. Sitten joku kysyi, että mitä se tarkoittaa meille. Niin meillä on muutama sellainen osa-alue, missä me halutaan ehdottomasti sitä hyödyntää paremmin. Niin me halutaan kasvattaa meidän toplineä.

Eli se kulutehokkuus on yksi asia, että meidän kokoisella pankilla ei ole tuhansien henkien asiakaspalvelufunktioita, ja me halutaan käyttää sitä liidien generointiin, uusasiakashankintaan, siellä tapahtuvaan asiakkaalle tehtävään tarjoamaan, tarkempaan asiakkaalle kohdistuviin tuotetarjouksiin ja tämän tyyppiseen kokonaisuuteen. Me tullaan panostamaan paljon siihen, että me saadaan lisää toplineä, ja se on se meidän suunta, mitä me tehdään. Tämä on ihan luonnollista siitä, että meidän koko, niin tällaiset valtavat taustafunktiot isommissa konserneissa, niin meidän kokoluokka on varsin hallittu, ja sitten niiden aiheuttama kulumassa itse asiassa kokonaiskustannuksissa on suhteellisesti aika pieni, että meillä muodostuu kustannukset muista. Tai totta kai ne aiheuttavat kustannuksia, mutta sanotaan, että sieltä saavutettava säästö on hyvinkin marginaalinen.

Eli sijoittajan ei kannata tulevina vuosina odottaa mitään merkittävää henkilöstömäärän laskua, vaikka.

Ei henkilöstömäärän laskua. Mutta sitten tietysti pitäisi olettaa sitä, että samalla porukalla pitäisi pystyä tekemään enemmän. Sitä pitää pystyä odottamaan. Jos me katsotaan meidän henkilöstökuluja ja sitä, mitä me ajatellaan sitä asiaa, niin samalla kokonaisuudella meidän pitäisi pystyä tekemään enemmän ja tuottaa enemmän. Sillä tavalla tätä asiaa voi ajatella, että yhtiön kasvaessa henkilöstömäärän ei pitäisi. Meidän pitäisi pysyä siinä, että me ei tehdä mitään pomppuja, vaan automatisoidaan siellä niin, että samalla porukalla pystytään tekemään isompi määrä.

Tämä on selvä. Kiitos paljon Anssi haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitos.