Yksityisyysasetukset
Inderes käyttää evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun. Hyväksymällä evästeiden käytön voimme kehittää palvelua entistä paremmin ja pystymme tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä.
  • Foorumi
  • Premium
  • Osakemarkkinat
    • PörssiReaaliaikaiset kurssit, indeksit ja markkinakehitys
    • AamukatsausPäivittäinen markkinakatsaus ja yön tärkeimmät tapahtumat
    • PörssikalenteriTulevat tulokset, listautumiset ja yritystapahtumat
    • OsinkokalenteriTulevat ja menneet osingot
  • Yhtiöt
    • YhtiötSelaa ja suodata listattujen yhtiöiden listaa
    • Löydä osakkeitaInspiraatiota seuraavaan sijoitukseesi
    • ListautumisetUudet listautumiset ja tulevat pörssiannit
    • YhtiökokouskutsutYhtiökokousten päivämäärät ja osakkeenomistajatiedot
  • Osaketutkimus
    • AnalyysiAsiantuntijoiden osakeanalyysi ja suositukset
    • ArtikkelitUutiset, näkemykset ja markkinakommentit
    • MallisalkkuInderesin mallisalkku
    • FemmeRohkeutta ja itseluottamusta sijoittamiseen
  • Opi sijoittamisesta
    • AnalyysikouluOpi lukemaan ja ymmärtämään osakeanalyysiä
    • SijoituskouluOppaita ja oppitunteja sijoitusosaamisen kasvattamiseen
    • SalkunhaltijatSijoitustietoa jokaiselle tasolle, ensiaskeleista edistyneisiin salkkustrategioihin.
    • inderesTVVideokeskus osaketutkimukselle, analyysille ja asiantuntijakommenteille
    • TranskriptitTulosjulkistusten ja sijoittajatapaamisten tekstimuotoiset tallenteet
    • OsakevertailuVertaa tunnuslukuja ja kehitystä useiden osakkeiden välillä
    • TuloskausiVertaile EPS-ennusteita toteutuneisiin tuloksiin
    • Sisäpiirin kaupatSeuraa yhtiöiden sisäpiiriläisten osto- ja myyntitoimintaa
    • LyhyeksimyyntiKatso, millä pörssiyhtiöillä on ilmoitettuja lyhyitä positioita
    • Virtuaalinen analyytikkochatEsitä kysymyksiä ja saa tekoälypohjaisia sijoitusnäkemyksiä
    • Korkoa korolle -laskuriLaske, miten säästösi kasvavat korkoa korolle -ilmiön ansiosta.
Sosiaalinen media
  • Inderes Foorumi
  • Youtube
  • Facebook
  • Instagram
  • X (Twitter)
  • Tiktok
  • Linkedin
Yhteystiedot
  • info@inderes.fi
  • +358 10 219 4690
  • Porkkalankatu 5
    00180 Helsinki
Inderes
  • Meistä
  • Tiimi
  • Avoimet työpaikat
  • Inderes sijoituskohteena
  • Palvelut pörssiyhtiöille
Sivusto
  • UKK
  • Q&A
  • Käyttöehdot
  • Tietosuojaseloste
  • Vastuuvapauslauseke

Inderesin vastuuvapauslauseke löytyy täältä. Kunkin Inderesin aktiivisessa seurannassa olevan osakkeen tarkemmat tiedot löytyvät kunkin osakkeen omilta yhtiösivuilta Inderes-sivustolla. © Inderes Oyj. Kaikki oikeudet pidätetään.

Tiivistelmä
Transkripti
  • Boreo tavoittelee vuoteen 2030 mennessä yli 15 %:n EBITA-tasoa kolmen vuoden keskiarvona ja 15 %:n pääoman tuottoa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhtiön mukaan sekä orgaanista että epäorgaanista kasvua.
  • Yhtiön pitkän aikavälin velkaantumistavoite on 2–3-kertainen nettovelka suhteessa käyttökatteeseen hybridilaina mukaan lukien. Boreo on hieman tavoitehaarukan yläpuolella, mutta odottaa vahvan kassavirran ja tuloksen laskevan velkaantuneisuutta.
  • Boreo painottaa etenkin olemassa olevia yhtiöitä ja klustereita täydentäviä yritysostoja. Yhtiö arvioi tekevänsä 2–5 yrityskauppaa vuodessa, mutta pitää kauppojen laatua ja omien kriteerien täyttymistä lukumäärää tärkeämpänä.
  • Yhtiö aikoo lisätä tuotteisiin liittyvien palveluiden, kuten huollon ja varaosien, osuutta. Sen mukaan palvelut ovat kannattavaa liiketoimintaa ja vahvistavat asiakassuhteita.

Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.

Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.

RP
Roni Peuranheimo
00:00 - 00:09

Tervetuloa Inderes-TV:n pariin. Boreo järjesti eilen pääomamarkkinapäivän, ja käydään sen antia yhtiön toimitusjohtajan Tuomas Kahrin kanssa. Morjesta, Tuomas!

TK
Tuomas Kahri
00:10 - 00:14

Kiitoksia. Kiitoksia. Kiva taas tulla juttelemaan lisää Boreosta.

RP
Roni Peuranheimo
00:14 - 00:22

Ehdottomasti. Jos pääomamarkkinapäivän viestin pitäisi tiivistää muutamaan lauseeseen tai lyhyesti, niin miten tiivistäisit sen?

TK
Tuomas Kahri
00:22 - 01:09

Oikeastaan tietysti uutismielessä varmaan suurin asia oli se, että me julkaistiin meidän uudet strategiset taloudelliset tavoitteet, ja sinänsä ne pysyivät kohtuullisen lähellä niitä. Niitä vanhoja, mitä meillä on ollut. Mutta. Nyt laitettiin niihin myöskin aikatavoitteita ja aikajänne paikalleen, että mihin mennessä ne pitäisi saavuttaa. Eli tässä mielessä se oli tietysti varmaan uutismielessä suuri juttu.

Muuten puhuttiin tosi paljon siitä, että mikä on ollut Boreon historia, mikä tämä meidän liiketoimintamalli ja sarjayhdistely on, ja sitten toisaalta siitä, miten meidän track record vahvistaa tai mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa me pystytään jatkamaan tätä. Menestyä tässä liiketoimintamallissa entistä paremmin.

RP
Roni Peuranheimo
01:09 - 01:24

Mennään tuohon itse liiketoimintamalliin myöhemmin vähän tarkemmin. Käydään vaikka noita taloudellisia tavoitteita nyt alkuun läpi. Tosiaan niin kuin mainitsit, niin otitte siihen aikajänteen, eli tavoite on vuoteen 2030 mennessä saavuttaa nämä. Miten se sun mielestä viestii sijoittajille?

TK
Tuomas Kahri
01:25 - 01:55

Mehän vaihdettiin niin, että meillä on ollut tämä operationaalinen EBIT tavallaan tavoitteena. Ensinnäkin haluttiin vaihtaa se EBITA:ksi, jotta se on linjassa meidän, erityisesti kansainvälisten verrokkiyhtiöiden kanssa enemmänkin. Ja sitten todettiin se, että siinä halutaan kolmen vuoden keskimääräinen tavoite, tai saavuttaa kolmen vuoden keskimääräinen tavoite, joka on yli 15 % EBITA:ta.

RP
Roni Peuranheimo
01:56 - 02:09

Tosiaan 15 %:n EBITA-kasvu sekä sitten tämä 15 prosentin pääoman tuottotavoite, niin miten pitäisi ajatella sen suhteen, että mikä merkitys orgaanisella parannuksella tai sitten yrityskaupoilla näiden saavuttamisessa on, että miten sitä kontribuutiota?

TK
Tuomas Kahri
02:09 - 02:39

Joo, varmasti me tarvitaan molempia, sekä orgaanista että epäorgaanista kasvua, jotta tavoitteet saavutetaan. Ja tämän liiketoimintamallin kannaltahan olennainen kysymys on se, että kuinka allokoit sun pääomaa erilaisten asioiden välillä. Eli välillä kannattaa allokoida sisäisiin orgaanisiin hankkeisiin ja välillä kannattaa allokoida yrityskauppoihin. Eli sitä kautta molempia varmasti tullaan tekemään ja molempia tarvitaan.

RP
Roni Peuranheimo
02:40 - 02:58

Juuri näin. Velkaantuneisuuden osalta päivititte teidän tavoitehaarukan niin, että siihen lasketaan hybridilaina mukaan, mikä on analyytikon mielestä ainakin perusteltua. Niin mitä tämä viestii? Ja te olette nyt tällä hetkellä hieman yli sen tavoitteen, niin miten te jatkossa tasapainottelette sitten taseen vahvistamista vielä ja kauppoja?

TK
Tuomas Kahri
02:59 - 04:04

Nähdään se sillä tavalla, että juuri niin kuin mainitsit, niin on aika selkeää, että hybridilaina lasketaan tähän tavoitteeseen mukaan, ja silloin tavoitteeksi asetetaan haarukka, joka on kahden ja kolmen välillä. Net debt/EBITDA -mittarilla, ja sinne pääseminen. Niin, mä olen pikkaisen nyt yli tässä vaiheessa tuota tavoitetasoa, mutta uskon kyllä, että vahva kassavirta ja hyvä tulos hyvin nopeasti laskee sitä. Sitä tunnuslukua.

Ja sitten taas toisaalta. Niin. Pyrkimyshän on olla tässä haarukassa pitkällä aikavälillä tai pidemmällä aikavälillä. Tavoite ei ole, että siellä ollaan ihan joka päivä, ihan koko ajan, vaan. Esimerkiksi jos tulee kiinnostava yritysostotilanne, niin me saatetaan hetkellisesti mennä sen haarukan yläpuolelle. Niin että siinä mielessä se ei ole ihan semmoinen kiveen hakattu raja.

RP
Roni Peuranheimo
04:05 - 04:19

Tämä on selkeä. Mennään vähän tarkemmin teidän johtamismalliin sekä yhtiöiden rooliin. Boreon alla. Te korostitte, että johdatte yhtiöitä niin sanotuissa klustereissa. Niin. Avaatko vähän, että mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä tulee?

TK
Tuomas Kahri
04:20 - 05:51

Konkreettisestihan se tarkoittaa sitä, että klusterissa meidän tapauksessamme on pyritty niin sanotusti panemaan samaan klusteriin tai klusteroimaan yhtiöitä, joilla on samanlainen liiketoimintamalli tai sama tuote tai samat markkinat, niin että tavallaan sieltä saadaan hyötyä. Ehkä johtamisessa nimenomaan siitä, että ne yhtiöt toimivat aika samalla tavalla. Me käytettiin eilen esimerkkinä meidän niin sanottua Heavy Machines -klusteria, jossa on Putzmeisterin betonirekat, betonipumppurekat. Erityisesti keskiössä.

Ja sehän on syntynyt sillä tavalla, että. Me ostettiin ensimmäiseksi Ruotsista PM Nordic -niminen yhtiö, joka on edustanut Putzmeisteria Ruotsissa. Sitten ostettiin Tornokone Suomesta, joka tekee samaa asiaa Suomessa, ja sitten on vielä perustettu HM Nordic -niminen yhtiö Viroon, joka sitten taas tekee sitä samaa Baltian näkökulmasta. Eli tässä mielessä tietysti, kun siellä on samanlaisia asiakkaita, samoja tuotteita, sama liiketoimintamalli, niin se oppi, mikä sieltä syntyy ja jota voidaan vaihtaa eri maiden välillä, on tosi suuri. Ja meillä on yksi henkilö, joka vastaa siitä koko klusterista, eli Richard Karlsson, joka on PM Nordicin vanha yrittäjä. Eli siinä mielessä sitä parasta osaamista ja parasta käytäntöä pystytään jakamaan näiden yhtiöiden välillä.

RP
Roni Peuranheimo
05:52 - 05:57

Tavoitteletteko te minkäänlaisia kustannussynergioita käytännössä Boreon sisällä sitten?

TK
Tuomas Kahri
05:58 - 07:17

No siis totta kai sellaiset asiat, mitkä voidaan tehdä tehokkaasti ja kustannuksia säästäen klusterissa tai jopa laajemmin Boreon sisällä yhdessä. Niin semmoiset kannattaa tehdä. Mutta se perusperiaate siitä, että meidän yhtiöt toimivat tämmöisellä hajautetulla johtamismallilla, niin siitä ei ole tarkoitus luopua, ja se pidetään edelleenkin olemassa.

Mutta aika paljon on sellaisia asioita, joissa voidaan löytää tapa, jolla voidaan tarjota kaikille yhtiöille jotain palvelua tai jotain tuotetta. Niin otetaan esimerkiksi: me käytetään tämmöistä hankintajärjestelmää. Tai ollaan nyt mukana tämmöisessä hankintarenkaassa, jossa tavallaan neuvotellaan paljon hyviä hankintasopimuksia meidän käyttöön, ja niiden avulla meidän yhtiöt voi saada keskitetystä tekemisestä kustannushyötyä. Mutta toisaalta se on vapaaehtoista heille, eli he voivat joko valita olla mukana tai jäädä pois siitä. Siitä.

Se mikä meitä tietysti Boreon johtona kiinnostaa on se, että he saavuttavat heille esitetyt tavoitteet ja tulostavoitteet ja pääoman- tai kassavirtatavoitteet. Eli tässä mielessä. Vapaus on edelleenkin yhtiöllä.

RP
Roni Peuranheimo
07:17 - 07:31

Hieman noihin tavoitteisiin liittyen, niin luokittelette yhtiöitä. Teillä oli erilaisia kategorioita. Siellä oli kypsät ja hyvin tuottavat. Sitten oli kasvupotentiaalin yhtiöitä sekä sitten heikommin suoriutuvia. Niin miten tämä roolitus ohjaa pääoman allokointia näihin yhtiöihin?

TK
Tuomas Kahri
07:31 - 08:38

Joo, kyllähän sen täytyy ohjata selkeästi pääoman allokointia. Siinä mielessä yhtiöitä, jotka ovat riittävän kehittyneitä ja jotka saavuttavat taloudelliset tavoitteet, niin heillähän on mahdollisuus silloin katsoa paitsi yritysostoja, niin myös orgaanisia kehityshankkeita ja niihin hakea investointeja, koska todennäköisyys sille, että jos nyt caset ovat hyviä, eli niillä on hyvä pääoman tuotto, niin ne myös saadaan vietyä läpi ja toteutettua hyvällä tavalla. Tai sitten sellaiset yhtiöt, joissa on vielä vähän kehittämisen varaa. Niin. Heidän osaltaan varmaan ensisijainen fokus on siinä, että saadaan tehtyä toimenpiteitä, jotka parantavat sitä osa-aluetta, mikä kussakin yksittäisessä yhtiössä on vielä vähän kehittymättä, ja sitä kautta taas sitä myös arvioidaan sen pääoman tuoton kautta.

Sitten ne yhtiöt, jotka ovat vielä kaikkein vähiten kehittyneitä. Sanotaanko näin, niin siellä varmasti kaikkein tärkein asia on oikeasti parantaa sitä liiketoimintaa, parantaa bisnestä, kunnes yhtiö on siinä kunnossa, että se voi ruveta kasvamaan.

RP
Roni Peuranheimo
08:39 - 08:52

Vähän puhuit aiemmin tuossa tästä itsenäisyydestä, mutta jos vaihdetaan johtamismalliin sen osalta vielä, että missä määrin Boreo käytännössä sitten puuttuu yhtiöiden toimintaan, jos yrittäjä myy Boreolle, eli myös vähän tätä Boreo Clock -mallia, mistä puhuitte?

TK
Tuomas Kahri
08:53 - 10:23

Tätä. Tämän hajautetun johtamismallin ideana on se, että puhutaan tällaisesta numerosta kuin 95 prosenttia. Se on varmaan. Se on tietysti numero, joka on ohjeellinen, mutta 90 prosenttia päätöksistä tehdään siellä yrityksessä, yrityksen sisällä. Eli kunkin meidän yhtiön toimitusjohtajalla on hyvin suuri vapaus johtaa omaa liiketoimintaansa kohti yhdessä asetettuja tavoitteita.

Ja ne tavoitteiden asetantahan syntyy tavallaan sitä kautta, että meillä on tämmöinen johtamisen malli, jota me kutsutaan Boreo Basicsiksi, ja siihen kuuluu tämmöinen työkalu kuin Boreo Clock eli Boreon kello, joka tarkoittaa sitä, että me joka vuosi käydään tietyt yhteiset asiat jokaisen yhtiön kanssa lävitse. Siellä on tietty määrä hallituksen kokouksia, joissa vähän niin kuin virallisemmin istutaan asioiden tiimoilta. Ne hallitukset ovat sisäisiä, mutta. Siitä huolimatta siellä on tietysti pieni sellainen. Virallinen leima tulee sitä kautta, että se on virallinen hallituksen kokous, ja sitten niiden välillä. Joka kuukausi meillä on tämmöinen business review -keskustelu, jossa seurataan sitä, että ollaanko tavoitteita saavutettu ja näin edespäin.

Sitten siihen Boreo Clockiin kuuluu myös se ajatus, että pari kertaa vuodessa meidän koko porukka kokoontuu yhteen, ja siinä voidaan sitten vaihtaa parhaita käytäntöjä. Voidaan oppia toisiltamme. Voidaan myöskin vähän jakaa tuskaa ja huolia, jos semmoisia on, niin yhdessä kollegojen kanssa.

RP
Roni Peuranheimo
10:24 - 10:36

Jos yrittäjä on nyt myynyt yrityksensä Boreolle ja Boreo omistaa sen sataprosenttisesti, niin miten käytännön tasolla te kannustatte yrittäjiä vielä paiskimaan kovasti töitä ja kasvattamaan bisnestä? Miten se kannustin toimii?

TK
Tuomas Kahri
10:36 - 11:28

Kyllä mä itse näen sen, että tässä kannustamisessa ja työn motivoinnissa hyvin tärkeätä on nimenomaan se, että ihminen oppii, ihminen pääsee oppimaan. Ihminen pääsee tekemään sellaisia asioita, jotka häntä itseään motivoi. Ja siihen me tietysti satsataan ensisijaisesti, mutta kyllä me sitten tietysti myös taloudellinen palkinto on sellainen, että se on sidottu yhteisiin tavoitteisiin. Se on sidottu yhtiökohtaisiin tavoitteisiin, ja meidän filosofia on sellainen, että saavuttamalla tavoitteet saa tietyn palkinnon. Mutta sitten kun sä ylität sun tavoitteet, niin sitten se voi olla vielä reilummin siitä. Siitä itsellesi myöskin. Eli usko haetaan kyllä sitä, että tavoitteenasetanta on samansuuntainen kuin Boreon. Tavoitteena, joka pitäisi olla samansuuntainen kuin osakkeenomistajien etu.

RP
Roni Peuranheimo
11:28 - 11:45

Se kuulostaa hyvältä. Mennään siitä yritysostoihin hieman tarkemmin, niin kerroitte, että lähiajan fokus on hieman pienemmissä klustereita täydentävissä kaupoissa. Niin onko tämä ikään kuin taseasemasta johtuva pakko vai mikä ajatus tässä on taustalla? Vai näettekö ne muutenkin houkuttelevimpana?

TK
Tuomas Kahri
11:45 - 12:24

Mä luulen, että jopa pitkällä tähtäyksellä. Niin se on kyllä se. Se, että suurin osa yrityskaupoista tullaan aina tekemään niin, että ne ovat. Ne ovat lisäyksiä meidän olemassa oleviin yhtiöihin tai olemassa oleviin klustereihin. Eli tavallaan se, että kun tuodaan isompi kokonaisuus lisää, niin silloinhan me tietyllä tavalla avaamme uuden kokonaisuuden, jota pitää sitten rakentaa kuitenkin niiden pienempien yhtiöiden kautta ja tukea lisäostoilla ja niin edespäin, että varmaan siellä tulee olemaan paljolti se fokus ihan jatkossakin. Mutta mikään ei estä meitä katsomasta myöskin isompaa kokonaisuutta, jos semmoinen sopivasti tulee eteen.

RP
Roni Peuranheimo
12:25 - 12:30

Ilmeisesti historiassa pienemmät kaupat ovat olleet myös hieman tuottavampia Boreolle, ja ne ovat.

TK
Tuomas Kahri
12:30 - 12:52

Ne ovat pikkusen olleet tuottavampia. Kyllä me uskotaan siihen, että siinä on silloin iso arvo, että jos me ymmärrämme sen liiketoiminnan tosi hyvin, josta me ostamme yrityksen, niin sillä on iso arvo. Myös sen, että me maksamme siitä oikean hinnan ja me pystymme myöskin pyörittämään sitä firmaa tai tukemaan sitä johtoa sillä tavalla, että se firma pyörii tosi hyvin.

RP
Roni Peuranheimo
12:52 - 13:01

Boreon liiketoiminnassa on ollut tiettyä syklisyyttä, niin onko? Pyritäänkö yrityskaupalla jatkossa jotenkin tasaamaan tätä millään tavalla tuomalla tiettyä vakautta?

TK
Tuomas Kahri
13:02 - 13:57

Me nähdään se, että kai se syklisyys on asia, jota me mielellään korjaamme. Mutta me ei myöskään nähdä kyllä, että se on iso ongelma tässä kohtaa. Mutta että selkeä semmoinen. Niin kuin lisäalue, johon me haluamme kiinnittää tulevina vuosina huomiota, on palveluiden osuuden lisääminen. Ja palveluilla meidän tapauksessa lähinnä tarkoitetaan sitä, että ne liittyvät niihin tuotteisiin. Niin niihin tuotteisiin ja palveluihin, joita me tähänkin asti myymme.

Eli otetaan nyt sitten esimerkiksi, kun me maahantuomme jonkun tuotteen, niin siihen liittyvät huolto- ja varaosapalvelut ja takuutoiminnot ja tämän tyyppiset samankaltaiset asiat, jotka kuitenkin ovat hyvää bisnestä ja ne toisaalta sitovat asiakkaita vielä lisää. Meidän kanssa toimimaan.

RP
Roni Peuranheimo
13:57 - 14:05

Minkälaista tahtia meidän pitäisi odottaa jatkossa yrityskauppojen osalta Boreossa? Onko teillä jotain tiettyä kappalemäärää yrityskauppoihin liittyen?

TK
Tuomas Kahri
14:05 - 14:36

No sanotaan näin, että meillä eilen käytettiin sellaista numeroa kuin kahdesta viiteen yrityskauppaan vuodessa. Ja nythän se tietysti riippuu hyvin paljon siitä, minkä kokoisia yrityskaupat ovat, ja toisaalta sitten mihin osiin organisaatiota ne milloinkin tulevat. Tärkeämpää kuin sen määrä on se, että me tehdään ne yrityskaupat huolellisesti, että yhtiöt, jotka me ostetaan, täyttävät meidän kriteerit. Me ei olla valmiita luopumaan niistä kriteereistä saadaksemme tietyn määrän yrityskauppaa, sanotaan.

RP
Roni Peuranheimo
14:36 - 14:45

Näin. Otetaan yrityskauppateemaan vielä lopuksi kysymys, että jos yrittäjä myy sen Boreolle, niin miksi yrittäjä valitsee myydä Boreolle? Tai mikä on se?

TK
Tuomas Kahri
14:46 - 15:25

No kyllähän Suomessa on tosi paljon yrittäjiä, jotka harkitsevat tällä hetkellä esimerkiksi omasta yrityksestään luopumista tai siirtämistä nuoremmalle sukupolvelle tai eteenpäin. Ja kyllähän se tapa, millä me Boreolla toimitaan, on hyvin suomalainen. Puhumme suomea, olemme hyvin suoraviivaisia, olemme hyvin nopeita. Haluamme viedä asiat maaliin niin, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä siihen lopputulokseen. Tässä mielessä näen kyllä semmoisen perussuomalaisuuden, perinteisen suomalaisen mallin, toimivan meidän eduksi.

RP
Roni Peuranheimo
15:25 - 15:44

Pääomamarkkinapäivällä myös pääomistaja kertoi, että heidän pitkän aikavälin tavoitteensa on supistaa omistustaan. Noin 70 prosentista taidettiin antaa noin 30–40 prosentin haitari. Niin, mitä tämä laajempi omistuspohja sitten? Mitä se voisi tuoda, merkitsisi? Boreolle.

TK
Tuomas Kahri
15:44 - 16:39

No totta kai se, että yhtiöllä on laaja omistajapohja, niin lisää sitä tietysti, että osakkeilla esimerkiksi saattaisi olla enemmän vaihtoa. Sitä kautta tietysti se tuo sellaisen pienemmän volatiliteetin meidän osakekurssille. Jos nyt lähtee ihan yksinkertaisesta asiasta.

Meillä on. On mukavaa, että meidän yhtiöllä on vahva pääomistaja, ja se tekee tavallaan toiminnasta toimivan johdon kannalta hyvin helppoa. Mutta sitten saman puntarin toisella puolella on juuri se, että jos meillä olisi vähän laajempi osakasporukka, myöskin isoja esimerkiksi institutionaalisia osakkaita, niin se saattaisi sitten tavallaan lisätä sitä osakkeen. Tai olla osakkeen kannalta hyvä asia. Että sitä se varmaan meidän omistajakin ajattelee varmasti näin.

RP
Roni Peuranheimo
16:39 - 16:42

Kiitos Tuomas haastattelusta ja tsemppiä strategiakauteen.

TK
Tuomas Kahri
16:42 - 16:43

Kiva, kiitoksia. Paljon.

Boreo CMD: Painopiste täydentävissä yritysostoissa

BOREO20.11.2026 klo 15.20
Roni PeuranheimoAnalyytikko
Keskustele

Boreo järjesti pääomamarkkinapäivän, jossa se avasi tarkemmin uutta strategiaansa sekä taloudellisia tavoitteita. Boreon toimitusjohtaja Tuomas Kahri kertoo lisää analyytikko Roni Peuranheimon haastattelussa.

Aiheet:
(00:00) Aloitus
(00:16) Pääomamarkkinapäivän keskeinen viesti
(01:13) Taloudellisten tavoitteiden aikataulu
(01:56) Orgaaninen- ja epäorgaaninen kasvu
(02:41) Hybridilaina mukaan velkaantuneisuustavoitteeseen
(04:06) Yhtiöitä johdetaan klustereina
(07:17) Pääoman allokointi
(08:39) Hajautettu johtamismalli
(11:30) Fokus pienissä täydennysostoissa
(12:52) Syklisyys ja palveluiden osuuden lisääminen
(13:58) Tulevien yrityskauppojen tahti
(14:36) Miksi yrittäjä valitsee Boreon?
(15:25) Laaja omistajapohja

Pysy ajan tasalla
Yhtiöhaastattelut

Tulevia webcasteja

Viimeisimmät videot

Hyvä yhtiö, mutta mihin hintaan? | Femme x Nordea Salkunhaltijat 09
LIVE
20.11.2026 klo 16.11 Nordea
Boreo CMD: Painopiste täydentävissä yritysostoissa
20.11.2026 klo 15.20 Boreo
Vierailulla Kempowerin tehtaalla Yhdysvalloissa | Osa 2
20.11.2026 klo 14.00 Kempower
ARENIT Industrie SE, Q3'26
20.11.2026 klo 11.00 Arenit Industrie
Onko Nvidian huippu nähty?
20.11.2026 klo 08.00 Nvidia
Näytä kaikki videot