Elisa julkisti kolmannen kvartaalin tuloksensa tänään, ja siksipä seurassani on yhtiön toimitusjohtaja Topi Manner. Tervehdys, Topi. Terve, terve. Jos aloitetaan ihan perinteisesti, niin kerrotko ihan lyhyesti, mikä oli kvartaalin kohokohdat ja missä olisi ollut ehkä parantamisen varaa?

No joo, siis meidän mobiilimarkkinatilanne parani maltillisesti edelleen tällä kvartaalilla. Se oli myönteinen asia. Kuituliiketoiminnassa me nähtiin selkeää vahvistumista kvartaalin aikana. Yli 20 000 uutta kuituliittymää. Datakeskukset on meille merkittävä uusi kasvualue, ja myöskin kansainvälisessä ohjelmistoliiketoiminnassa palattiin kasvu-uralle. Kvartaalin orgaaninen liikevaihdon kasvu oli 11 %, ja uusia hienoja asiakasvoittoja siellä. Eli siinä oli ne vahvat kohdat.

Sitten se, missä jäi parannettavaa, niin meillä yrityspuolella oli vähän vaikea kvartaali, ja siellä jäi joitakin sellaisia isompia diilejä tulematta, mitä viime vuonna samaan aikaan oltiin saatu. Ja sitten toki kilpailutilanne kausiluontoisesti myöskin. Kvartaalikohtaisessa vertailussa mobiilimarkkinalla aavistuksen tiivistyi.

Joo, mainitsitkin nuo datakeskusyhteydet, ja tilauskertymähän siellä on lähes sata miljoonaa. Nyt meinaa taas mennä luvut mulla päässä sekaisin, mikä toki on tosi vahva luku, mutta liikevaihtovaikutuksethan rupeavat näkymään vasta sitten vuoden 2028 puolella. Minkälaisia investointeja tämä vaatii? Näiden yhteyksien rakentaminen teiltä lähivuosina, ja miten sen liiketoiminnan kannattavuus vertautuu esimerkiksi, jos puhutaan teleliiketoiminnasta?

Liiketoiminnan kannattavuus vertautuu oikeastaan täysin teleliiketoimintaan. Ja todellakin tämä 100 miljoonan tilauskirja, minkä me nyt ollaan kasvatettu, niin se on käytännössä tapahtunut muutamassa kuukaudessa. Suuri valtaosa noista tilauksista saatiin kolmannen kvartaalin aikana, eli se kertoo myös siitä, kuinka nopeasti tämä datakeskusbuumi on ruvennut näkymään näissä palveluissa, ja me ollaan vahvassa asemassa. Google muun muassa valitsi meidät pääkumppanikseen tällä osa-alueella.

Niin kuin totesit, niin liikevaihto alkaa sitten kertymään oikeastaan vasta, kun rakennusvaihe näiden yhteyksien osalta on saatu loppuun. Eli pääosin liikevaihto alkaa kertymään vuodesta 2028 eteenpäin. Investointeja tehdään jo nyt. Niitä tehtiin kolmannella kvartaalilla, mutta kassavirta tulee olemaan hyvin positiivinen tästä, koska nettokassavirtaa me odotetaan tämän vuoden osalta. Näiden datakeskusyhteyksien suhteen olevan positiivinen, koska asiakkaat maksavat rakentamista ennakkomaksuina.

Eli sieltä kuitenkin kassavirtaa saadaan sitten jo tämän vuodenkin puolella.

Juuri näin.

No sitten jos puhutaan vähän noista kansainvälisistä ohjelmistopalveluista, niin siellä oli tosiaan hyvää kasvua 11 prosenttia. Mutta toki te uudistitte myös Elisa IndustrIQin toimintamallia ja tehostatte siellä toimintaa, niin onko periaatteessa niin, että IndustrIQin aiemmat kannattavuustasot ovat olleet vähän pettymys teille? Ja mitä tältä uudelta kahden liiketoiminta-alueen rakenteelta nyt sitten odotetaan vastaisuudessa?

Kyllä siis IndustrIQin kannattavuustaso on matala, ja se ei ole meille riittävää, että siellä on käyttökatetta tullut joitakin miljoonia euroja, ja se on ollut luontevaa tähän kasvuvaiheeseen, kun me ollaan käytännössä kasvatettu se business yritysostoilla ja yhdistämällä meidän orgaanisiin kyvykkyyksiin. Mutta nyt me siirrytään siellä uuteen vaiheeseen, ja me halutaan parantaa kannattavuutta. Me halutaan nämä ostetut ohjelmistoyritykset integroida täysin yhdeksi. Elisa IndustrIQ -liiketoiminnaksi ja samalla tehostaa toimintaa sekä luoda alusta tulevalle nopeammalle kasvulle.

Ja sitä me ollaan tällä toimintamallin muutoksella lähdetty hakemaan, ja se prosessi on nyt lähtenyt liikenteeseen. Etenee suunnitelmien mukaisesti, ja siihen suunnitelmaan kuuluu se, että ohjelmistobisneksessä meillä on kaksi liiketoiminta-aluetta. Toinen on Manufacturing-liiketoiminta-alue eli valmistavan teollisuuden ohjelmistot, ja toinen on kriittisen infrastruktuurin ohjelmistot, johon sitten sisältyy myöskin teleoperaattoreille tarjottavat ohjelmistot.

Raportissa todettiin, että uusmyynnin hinnat ovat olleet edellisvuotta korkeammalla, mutta vaikutukset näkyvät viiveellä mobiilipalveluissa.

Kyllä, kyllä.

Koska nämä hinnankorotukset alkavat kantaa hedelmää siellä telecom-liikevaihdossa ja kääntää kenties trendin positiiviseksi? Onko?

Kyllä me nähdään sillä lailla, että jos puhutaan telecom-liikevaihdosta, joka koostuu mobiilipalveluiden liikevaihdosta ja kiinteän verkon liikevaihdosta, niin me ollaan menossa kohti tilannetta, jossa meidän lähtökohta vuodelle 2027 tulee olemaan parempi kuin se oli vuodelle 2026. Eli mobiilipalveluiden hinta kuitenkin maltillisesti menee oikeaan suuntaan. Kiinteän verkon puolella me nähdään koko ajan kysyntää. Omakotitaloista me ollaan voitettu paljon taloyhtiöitä, ja sieltä saadaan paljon uusia kuituliittymiä. Ja sitten siihen päälle tulee vielä tämä datakeskusten yhteyksiin liittyvä mahdollisuus. Eli sieltä tulee tavallaan pohjaa paremmalle lähtökohdalle, kun katsotaan vuotta 2027.

Aivan. No, olette olleet myös taas aktiivisia innovointirintamalla, ja syyskuussa uutisoitte, että te rakennatte Kempowerille tulevaisuuden IT-palveluja eli tekoälyyn nojaavaa tiketitöntä IT-tukea, mikä kuulostaa aika kovalta lupaukselta. Toki. Kuinkas skaalautuva tämä konsepti on teille kansainvälisessä kasvussa?

Joo, tiketitön IT-palvelu on todellakin kova lupaus, koska kaikki me tiedetään, kuinka turhauttavaa on aika ajoin soittaa IT-palveluihin. Mutta se kertoo myös siitä, että me uskotaan, että meillä on paljon tarjottavaa meidän asiakkaille meidän tekoälykyvykkyyksien suhteen. Ja Kempower on hyvä esimerkki suomalaisesta nopeasti kansainvälistyvästä yrityksestä, ja tämän tyyppisiä yrityksiä me voidaan tällä palvelulla palvella.

Se kansainvälinen skaalautuvuus on sitten kysymys tulevaisuutta varten. Eli tässä vaiheessa me ollaan nyt aloitettu Kempowerin kanssa, ja meillä on paljon skaalattavaa vielä suomalaisten yritysten kanssa, ja fokusoidaan nyt siihen.

Sitten te esittelitte myös yhdessä Nokian ja Scailarcin kanssa puhelun, johon ei tarvitse vastata. Kyllä kuulostaa aika hauskalta. Millaisella ansaintamallilla ja aikataululla tätä ryhdytään kaupallistamaan uudeksi B2B-liikevaihdoksi? Varsinkin kun mietitään, että skaalautuu osittain. Riippuu tietysti laitevalmistajista ja muista operaattoreista myös.

Se on sinänsä mielenkiintoinen tuotekonsepti Scailarc-startupin kanssa ja Nokian kanssa, joka osoittaa sen, että niinkin vakiintunut asia kuin puhelu voidaan ajatella kokonaan uudella tavalla. Ja meillä kaikilla on sellaisia tilanteita, missä tulee puheluita, joihin ei voi vastata. Hammaslääkäri soittaa ja haluaa varata ajan, mutta sä et pysty vastaamaan, tai posti toimittaa postipakettia tai joku muu kuljetuspalvelu toimittaa postipakettia, pitäisi vastata, että jätetäänkö se kotiovelle vai jonnekin muualle.

Ja. Tämä palvelu tavallaan tarjoaa vaihtoehdon siihen, että puhelimen näytöltä voi valita, että jätä se paketti ovelle, vastaamatta itse asiassa siihen puheluun. Eli. Mielenkiintoinen tuotekonsepti, jota voidaan lähteä kaupallistamaan, mutta tällä hetkellä se on vielä tavallaan konseptitasolla eikä olemassa oleva tuote. Mutta ollaan ihan kaupallistamisen alkumetreillä.

Kuulostaa kyllä todella mielenkiintoiselta. No sitten tässä oli ihan hiljattain, Financial Times uutisoi, että Euroopan suurimmat teleoperaattorit Deutsche Telekom, Orange, Telefónica ja Vodafone yhdistävät voimansa haastaakseen Starlinkin hakemalla satelliittitaajuuksia ja rakentamalla omaa infrastruktuuria. Mikä teidän strategia tässä on? Pyrittekö mukaan tähän konsortioon? Eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamiseksi vai aiotteko toteuttaa suorat satelliittiyhteydet puhelimiin puhtaasti kaupallisten kumppanuuksien kautta?

No. Ensinnäkin näen, että tämä eurooppalainen konsortio satelliittitaajuuksien hakemisille on positiivinen asia. Eli Eurooppa tarvitsee omavaraisuutta satelliittien suhteen. Se me ollaan nähty Ukrainassa rintamalla, että mikä on satelliittien merkitys puolustuksen kannalta, turvallisuuden kannalta, ja tätä Euroopan pitää miettiä.

Se on ehdottomasti hyvä asia. Meidän näkökulmasta me seurataan tarkasti, mitä tässä satelliittikentässä tapahtuu, ja arvioidaan meidän vaihtoehtoja. Me nähdään yleisesti ottaen sillä lailla, että satelliitit ovat maanpäällisiä verkkoja eli mobiiliverkkoja ja kiinteitä verkkoja täydentävä ratkaisu. Satelliitteja tullaan tarvitsemaan esimerkiksi varayhteyksinä tai haja-asutusalueilla ja myös puolustuksen ja turvallisuuden käyttötarkoituksissa. Mutta mobiiliverkoilla esimerkiksi on valtavasti vahvuuksia verrattuna satelliittiyhteyksiin silloin, kun mietitään kapasiteettia ja sisätilakattavuutta ja suuren asukastiheyden alueilla tapahtuvaa toimintaa, kuten vaikkapa kaupungeissa. Eli satelliitit eivät tule korvaamaan maanpäällisiä yhteyksiä ja mobiiliverkkoja, vaan satelliiteista tulee täydentävä ratkaisu maanpäällisille verkoille. Ja yksi luonteva etenemistapa meille on yksinkertaisesti kumppanien hakeminen ja sillä lailla myöskin suurten investointien välttäminen.

Aivan. Ja sitten lopuksi tietysti perinteisesti kysytään vielä ohjeistuksesta, joka pysyi ennallaan. Mutta mitkä tekijät teille tuovat luottamusta siihen, että liikevaihto yltää vähintään viime vuoden tasoon tai saattaa jopa hieman ylittää sen?

No, jos me katsotaan viimeistä vuosineljännestä, viime vuoden viimeistä vuosineljännestä, niin se oli hyvin kovan kilpailun vuosineljännes, että toisin kuin viime vuoden kolmas vuosineljännes, joka oli erittäin vahva ja sillä lailla vaikea vertailukohta meillä tällä vuosineljänneksellä, niin sitten meillä on ensi vuoden viime vuoden Q4:ltä vähän. Maltillisemmat vertailuluvut vastassa, ja me uskotaan, että mobiilipalveluiden telecom-palveluiden liikevaihto vähitellen rupeaa heijastamaan tätä. Meillä on Elisa IndustrIQissa nyt selkeästi hyvä momentum päällä, ja meillä on joitakin muita liiketoimintamahdollisuuksia, joiden kanssa me aktiivisesti työskennellään tällä hetkellä, ja näillä perusteilla ohjeistus pysyy ennallaan.

Hyvä! Kiitos paljon, Topi, ja onnea loppuvuoteen!

Kiitoksia.