Enersense julkisti tänään Q3-raporttinsa, ja tämän tiimoilta mulla on haastattelussa yhtiön toimitusjohtaja Kari Sundbäck. Terve, Kari. Terve. Lähdetään käymään mennyttä kvartaalia läpi, niin mitkä nostaisit sen pääkohdiksi?

Meillä oli vahvaa kasvua, 14 % vertailukauteen nähden. Meidän oikaistu käyttökate laski hieman. Siinä oli muutama syy. Siellä tämä suuri Aqua Tech -projekti käynnistyi hitaammin kuin odotettiin. Ja sitten meillä. Virossa edelleen markkina-aktiviteetti on varsin alhainen, ja meillä on kuitenkin erittäin hyvää etenemistä meidän strategian toteutuksessa. Useita sopimuksia datakeskusalueella. Kunnossapidossa pitkiä asiakassuhteita kehitetään.

Siinä olikin monta teemaa, mitä ehkä tullaan vielä käymään tarkemmin läpi. Mutta jos lähdetään tuosta liikevaihdosta alkuun, niin tosiaan Powerissa voimakasta kasvua, vaikka Virossa olikin hiljaisempi markkina. Mutta samaan aikaan sitten Energy Transitionin ja Connectivityn puolella liikevaihdot laski, niin pystytkö vaan vähän tarkemmin vielä noita ajureita, mitkä siellä taustalla on?

Se on tärkeä pilkkoa nyt ja katsoa sitten business uniteittain, liiketoiminnoittain. Powerissa 68 % kasvua. Meillä on vahva tilauskertymä ollut siellä etenkin viime vuoden toisella vuosipuoliskolla. Nyt hankkeet alkaa lähteä liikkeelle, ja se volyymi on merkittävästi noussut huolimatta siitä, niin kuin sanoit, että Virossa. Virossa markkina-aktiviteetti on merkittävästi hidastunut, mutta sitten vastaavasti Suomessa meillä on sekä voimalinjoissa että sähköasemissa ja akkuvarastoissa volyymi merkittävästi kasvanut.

Se on Power. Ja sitten taas Energy Transition, jossa meillä on projektiportfolio, ja meillä on. Meillä on palveluasiakkuudet vakaita ja kasvussa, ja ne on kantanut meitä yli semmoisen vaiheen, jolloin me ollaan projektiportfolio jo käytännössä kokonaan uusittu. Sellaisia projekteja, joita siellä oli viime vuonna, ei ole enää ollenkaan. Sen tilalla käytännössä yksi iso projekti, joka on tämä, missä me rakennetaan vedenpuhdistuslaitos tähän Euroopan ensimmäiseen uuteen terästehtaaseen 50 vuoteen. Eli Bodeniin Ruotsiin rakennetaan vedenpuhdistuslaitos. Siinä se. Se saitin valmius oli niin kuin. Se aukeni. Se saitti meille tehdä töitä hitaammin kuin me odotettiin, ja siitä tuli se alhaisempi liikevaihto. Merkittävästi alhaisempi liikevaihto kuin odotettiin siellä Energy Transitionin projektipuolella. Ja sitten taas Connectivityssä. Meillä on jonkun verran pienempi projektiportfolio kuin vuosi sitten. Etenkin kuiturakentamisessa.

Ehkä jos menee vielä tuohon Energy Transitioniin ja tähän Aqua Tech -projektiin, niin miltä se tällä hetkellä näyttää? Päästäänkö sitten hommia tekemään kunnolla Q4:llä, vai onko se kuinka paljon lykkääntynyt?

Siellä on nyt vahvasti kehittynyt se saitin valmius, ja me ollaan just näinä viikkoina, viime viikolla, ensi viikolla nostamassa merkittävästi miehitystä. Nyt siellä on päässyt volyymi liikkeelle. Me ollaankin jo marraskuussa.

Ehkä sitten. Uskotaanko siihen, että se saadaan vielä samassa aikataulussa maaliin? Kiristetäänkö tahtia vai lykkääntyykö se pikkuisen, se valmistuminen siitä?

Kyllä siinä on tarkoitus saada se ensi vuoden aikana. Ensi vuoden puolivälissä, niin kuin on alun perin ollut tarkoitus. Joo.

No ehkä sitten. Jos mennään siihen tuloksen puolelle vielä, niin tietyllä tapaa vähän samaa trendiä kuin liikevaihdonkin osalta, että Powerissa pysyttiin vakaalla tasolla, mutta sitten Connectivityssä ja Energy Transitionissa tulos laski, niin mitkä ne merkittävimmät tekijät siellä oli? Ja tietysti varmaan tuonne Poweriinkin negatiivisesti heijastui tuo Viron tilanne.

Joo, näin on. Me tehtiin sama 4,1 miljoonaa, vaikka meidän liikevaihto oli merkittävästi suurempi. Powerissa tehtiin siis 4,1 miljoonaa, sama kuin viime vuonna. Ilman tätä Viron vaikutusta me oltaisiin tehty 900 000 parempi tulos, eli 5 miljoonaa. Kyllä se oli merkittävä se Viron vaikutus. No, toinen puoli siinä on se, että kaikki neljä muuta, meillä on viidessä osassa. Se Power siis, kaikki muut pärjäsi hyvin ja teki parempaa.

Ja tota. Energy Transitionissa taas ihan vaan tämä projektiportfolion pienuus. Eli kun siellä on yksi iso projekti, jossa se tuotantorytmi oli alhainen, teki sen, että kannattavuus jäi viime vuodesta. Ja Connectivityssä taas siellä on. Näiden kuitujen rakentamisen joukossa on muutama kannattavimmista asiakkuuksista, niin se, että niissä oli volyymi pienempi, niin se painostaa.

Ehkä sitten tuohon, jos mennään ohjeistukseen ja vähän katsotaan siis Q4:sta, niin tosiaan se on ennallaan, ja odotatte oikaistun käyttökatteen sinne 19–23 miljoonaan euroon menevän. Nyt 9 kuukauden jälkeen kasassa on 10 miljoonaa. Että tuohon haarukan alarajaankin tarvitaan sitten käytännössä lähes saman verran tulosta, niin mikä pitää uskoa yllä, että tuohon päästään? Ja mitkä ehkä ne merkittävimmät riskit sitten on, että jäisi vajaaksi?

Se on, kussakin business unitissa, liiketoimintayksikössä, yksi iso tekijä. Powerissa on suuria hankkeita meneillään, voimalinjoja, sähköasemia, ei pelkästään Suomessa. Myös Virossa se suuri voimalinja on vihdoin lähtenyt, nyt sen rakentaminen marraskuussa liikkeelle. Niiden ajoituksen pitää osua kohdalleen, niiden volyymin ja ajoituksen pitää osua kohdalleen tähän Q4:ään.

Connectivityssä se on sellainen bisnes, jossa kuiturakentaminen on nyt hyvässä vauhdissa, vaikka se Q3:lla oli vähän pienempää. Nyt se on hyvässä vauhdissa. Siinä me ollaan pikkasen säiden armoilla. Jossain vaiheessa maa jäätyy ja kuitu ei mene sinne tai ei saa kaivettua sitä, mutta me nähdään, että siinä on kuitenkin sen verran hyvä rytmi, että se myös tukee tätä.

Ja sitten kolmanneksi tämä Aqua Tech, jossa nyt on päästy rakentamaan, huomattavasti kasvattamaan tiimiä ja sitä tuotantotahtia per viikko. Niin suuria projekteja siis kussakin business unitissa, joiden pitää osua oikein. Mutta se on meidän. Se on meidän ohjeistus, ja se on meidän ennuste.

Ehkä ylipäätään. Tuohon vielä näihin taustatekijöihin liittyen. Eli projektiaikataulut määrittää paljon, mutta ehkä se teema, mistä vähän viimeksi puhuttiin, niin mites sitten Enersensen omat kyvykkyydet? Onko ne varmistettu, että ne on riittävällä tasolla tuon ohjeistuksen saavuttamiseksi?

Joo, kyllä se liittyy siihen projektimalliin. Joo, omat kyvykkyydet ja alihankinta kussakin on. Projektiliiketoiminnassa me käytetään alihankintaa, ja se on tarkkaan alihankkijoiden kanssa mitoitettu.

No ehkä vähän samaan teemaan liittyen eli kannattavuuteen. Niin tosiaan, viime vuosina on tehty paljon toimenpiteitä ja esimerkiksi projektien valinnassakin on oltu tarkempia, niin milloin ne alkaa näkyä enemmän tai selkeämmin vielä tuohon marginaaleihin? Milloin nämä heijastuvat, tai toisaalta miksi ne ei ole vielä heijastunut tätä enempää, että nyt liikevaihto on kuitenkin kasassa jo enemmän kuin viime vuonna, mutta marginaali on viime vuoden alapuolella?

Joo, ne tulee asteittain vuosien 2025–27 aikana. Etenkin nämä Value Uplift -ohjelman hyödyt. Ne on tukenut. Tulosta. Nyt meillä projektimixissä oli syitä siihen, että kannattavuus oli pienempi, mutta se kannattavuusparannus tulee sieltä läpi.

Osaa toki ollaan käytetty ja käytetään investointeihin, niin kuin näihin digitaalisiin palveluihin ja pieniin. Osaa sitten hintakilpailukykyyn markkinalla, mutta se impakti on kasvamaan päin. Viime vuoden lopusta nyt tämän vuoden aikana ja 2027 vuoteen.

Varmaan sopii olettaa, että sitten ensi vuonna pitäisi näkyä jonkin verran merkittävämmin, jotta tämä tavoite pysyy vielä realistisena.

Näin, joo.

Sitten ehkä. Toinen asia, mikä tietysti myös osaltaan vaikuttaa siihen, että onko nuo tavoitteet realistisia, on se, että miten tuo tilauskanta kautta kertymä sitten kehittyy. Ja nyt tilauskanta oli aika selkeässäkin laskussa. Mutta samaan aikaan kommentoitte sitä, että tarjouskanta näyttää varsin hyvältä, niin avaatko vähän tätä dynamiikkaa, että mikä tilanne on?

Se tilauskertymä ei ole tasaista, niin kuin nähtiin, kun kolmosella se ei ollut erityisen vahvaa. Sitten taas Q3:n jälkeen viimeksi kuluneet viisi viikkoa, niin meillä on uusia tilauksia noin 30 miljoonaa. Eli tämä on taas ollut hyvin vahva jakso. No, tilauskanta pieneni. Q3:lla, se on kuitenkin vahvalla tasolla. 318 miljoonaa on hyvä tilauskanta tukemaan meidän kasvua.

Ja sitten kolmanneksi meillä on merkittävästi parantunut. Me ollaan uusittu tiimi, ja se strateginen fokus markkinalla on koko ajan parantunut. Niin meillä on. Tarjouskanta on laadullisesti huomattavasti parempi, ja se on kooltaan. Koko ajan kasvava. Erityisesti tämä muutos on ollut Connectivityssä ja Energy Transitionissa. Powerissa. Se tarjouskanta oli hyvä jo aiemminkin. Tänä vuonna erityisesti parantunut Connectivityssä ja Energy Transitionissa ehkä vielä.

Sen verran haastan kuitenkin tuohon kasvuun liittyen, että jos tilauskanta. Okei, tällä hetkellä puhutaan kuitenkin, että se on pyöreillä luvuilla vuoden liikevaihtoa vastaava, pikkuisen alle. Niin se, että jos se jatkaa kuitenkin trendiä alaspäin eikä tarjoukset muuttuisi sitten pysyviksi tilauksiksi, niin kyllähän se jossain kohtaa sitä haastaa, ja ainakin sitten se, että näkyvyys siihen kasvun kehitykseen heikkenee.

Se on selvä. Jos näin kävisi. Mutta uskon vahvasti, että näin ei ole.

No sitten ehkä vielä siihen, että miten. Miten näet, että onko se vaikuttanut tuohon tilauskertymään? Että tosiaan nyt tätä fokusta on totta kai laitettu entistä enemmän siihen laadulliseen puoleen, niin onko tässä menty jo liiankin tarkaksi sen suhteen, että nyt alkaa heijastua sitten volyymien kautta kannattavuuteen?

En usko. Kyllä me ollaan tarkkoja. Me tähän tiedetään vastaus jälkikäteen, että katsotaan, miten se tilauskanta nyt kehittyy tässä seuraavina kuukausina. Mutta niin kuin sanoin, mä uskon, että se kääntyy kasvuun. Se on tärkeää tämmöisessä valtaosin projektibisneksessä kuitenkin, että se tilauskanta on tervettä, että sen voi toimittaa kannattavasti.

No sitten voisi kysyä, että jos miettii taloudellisia tavoitteita, niin kumpi on toimitusjohtajalle tärkeämpi, kasvutavoite vai kannattavuustavoite? Ja voiko esimerkiksi kannattavuustavoitteen saavuttaa, vaikka liikevaihtotavoitetta ei saavutettaisikaan?

Kyllä ne molemmat ovat tärkeitä. Joo, voisi varmaan saavuttaa. Tosin meidän kannattavuustavoite on suhteellinen. Niin eli voi saavuttaa pienemmälläkin liikevaihdolla. Mutta me pyritään tietysti molempiin ja kaikkiin strategisiin tavoitteisiin.

Justiinsa näin. Ollaan tätä vähän jo tässä käytykin läpi haastattelun aikana, mutta jos katsoo vielä ylipäätään tätä kysyntätilannetta vähän niin kuin ensi vuottakin silmällä pitäen, niin millainen markkinatilanne on? Ja toisaalta onko? Onko nähtävissä, että olisi muutoksia tapahtumassa esimerkiksi seuraavan 12 kuukauden aikana maantieteellisesti tai eri liiketoiminta-alueiden sisällä?

Niin, joo.

Johonkin suuntaan.

No mä vastaan taas liiketoiminnoittain, kun siinä oli jonkun verran erilaiset tilanteet Powerissa. Eli siis sähköverkossa kysyntätilanne vaikuttaa hyvin vahvalta sekä verkon puolella että kuluttajien puolella, kuten datakeskusten puolella. En näe siinä muutosta. Se jatkuu erittäin vahvana. Sitten Connectivityssä on jonkun verran muutosta sen valokuitumarkkinan sisällä sillä tavalla, että sitä kotien valokuitua rakennetaan koko ajan vähemmän. Me ollaan nähty se jo tänä vuonna volyymeissä.

Me odotetaan, että se lasku jonkun verran jatkuu ensi vuonna, mutta sen kompensoi sitten tämmöinen runkoverkkorakentaminen. Toisin sanoen datakeskusten tietoliikenneyhteydet. Rakennetaan runkoverkkoa ja sitten runkoverkosta datakeskuksen seinään yhteys. Niin sitä kysyntää on kasvamaan päin, myös meidän tarjouskannassa se näkyy. Sitä on. Sitä on enemmän. Energy Transitionissa. On hyvä. Tämä vuosi on jo ollut paljon parempi kuin viime vuosi. Tällaisten projektimahdollisuuksien osalta Ruotsissa, ei ole pelkästään tämä terästehdas. Siellä on muutakin. Meillä on Norjassa näköpiirissä projekti. Suomessa myös liikkuu erinäisiä hankkeita, mukaan lukien tietysti datakeskukset. Mutta, mutta. Niin kuin tuolla, missä meidän pääkonttori on, niin sillä seudulla tapahtuu paljon. Kuten TNT-tehdas, peruskivi on valmis ja lähdetään eteenpäin. On vetyhankkeita, on putkihankkeita.

En ehkä malta olla kysymättä tuohon Connectivityyn liittyen, kun mainitsit, että sieltä ehkä tämä korkeakatteisempia projekteja, tiettyjä projekteja, ei ollut enää samalla tavalla kuin kolmosella. Nyt ei ollut enää samalla tavalla kuin kolmosella. Niin näetkö, että nämä uudet alueet, jotka kasvavat, tukee sitten Connectivityn marginaaliprofiilia jatkossa. Kyllä, että se pystytään paikkaamaan nämä tietyllä tapaa. Joo, no niin.

Joo, kyllä se on myös niin, että siinä asiakaskunta monipuolistuu. Nyt tulee entistä enemmän pienempiä asiakkaita myös mukaan. Nythän me ollaan suurten sekä mobiili- että valokuituoperaattoreiden kanssa tekemisissä, ja se monipuolistuu tässä ajan myötä.

Ehkä sitten viimeisenä teemana vielä datakeskukset. Näiden ympärillä riittänyt viime aikoina paljon puhetta, ja tietysti myös regulaatiossa on tapahtumassa tietynlaisia muutoksia. Niin ehkä Enersensen näkökulmasta. Niin miten tämä sentimentti on tässä viime aikoina kehittynyt?

Sentimentti on vahva, kysyntätilanne on vahva. Kyse on sellainen tilanne, että meillä on tietty joukko, rajallinen joukko semmoisia avainhankkeita, joita me työstetään, joihin me tähdätään mukaan. Ei niiden joukossa ole tapahtunut mitään merkittävää. Nyt tämä uusi laki luultavasti tulee jonkun verran muuttamaan aikatauluja sellaisissa datakeskushankkeissa, joilla ei ole sitä Fingridin liityntälupaa vuodenvaihteeseen mennessä. Siellä voi aikataulu muuttua, mutta näiden joukossa, joihin me tähdätään, joita työstetään paraikaa, niin se on enimmäkseen niitä, joilla on investointipäätös, on rakennuslupa, on liityntäsopimus.

Eli voiko tässä sitten mahdollisesti sijoittaja olettaa, että saatettaisiin päästä kertomaan jotain positiivisia uutisia näiden tiimoilta vai onko näin?

Se on meidän strategiassa kyllä.

No niin, jäädään odottelemaan niitä ja sitten vahvaa vuoden lopetusta, jotta ohjeistukseen päästään.

Kiitos.

Kiitos Kari, paljon haastattelusta. Kiitos, Aapeli.