Tervehdys. Arvoisat TV:n katsojat, Fortum julkaisi tänään toisen kvartaalin tuloksensa, minkä tiimoilta haastattelemme Fortumin toimitusjohtajaa Markus Rauramoa. Markus, miten tämä kevätajanjakso meni?

Toinen kvartaali tuli hieman alas edellisestä vuodesta. Lähinnä saavutetut sähkön hinnat olivat se, mikä teki sen eron. Tultiin 9 miljoonaa alas. Toisaalta kassavirta oli tosi vahva, yli 300 miljoonaa. Siinä näkyvät käyttöpääoman muutokset.

Iso uutinen oli se, että kerroimme aikomuksestamme tehdä ostotarjous kaikista Elmeran osakkeista. Se on noin miljoonan asiakkaan sähkömyyntiyhtiö Norjassa. Ensimmäinen vuosipuolisko parani edellisestä vuodesta noin 50 miljoonaa, ja siellä kassavirta oli yli 670 miljoonaa euroa.

Myös kerrottiin siitä, että aiotaan nyt sulkea ensi vuonna lopullisesti Meri-Porin hiilivoimalaitos. Se on osa meidän hiiliexitiämme, jossa kerrottiin jo monta vuotta sitten, että vuonna 2027 luovutaan kokonaan hiilestä. Tase on tosi vahvassa kunnossa, mikä tietysti tukee sitten esimerkiksi yrityskauppoja.

Vielä tähän kevätkvartaaliin palaten, ehkä hieman pehmeähkö, niin oliko tässä esim. takana myös se, että ei ole hirveän korkeat suojausasteet, mikä estää pääsemästä kiinni näihin korkeisiin sähkön hintoihin, mitä on myös nähty?

Joo, eli meidän suojauspolitiikan tavoitteenahan on tasoittaa kassavirtoja, ja etenkin se näkyy tässä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Eli jos vertaa edellisen vuoden kuutta ensimmäistä kuukautta ja tämän vuoden, niin saavutettu sähkön hinta oli tarkalleen sama. Eli viime vuonna oli matalat sähkön hinnat, tänä vuonna korkeammat sähkön hinnat. Mutta meidän suojauspolitiikka antaa meille näkyvyyttä. Sitten siellä oli erinäköisiä tekijöitä optimointipreemiossa ynnä muuta, jotka sitten vaikuttivat jonkun verran tähän. Mutta isossa kuvassa se, mikä vaikuttaa siihen saavutettuun sähkön hintaan, ovat toki meidän suojaushinnat ja tasot vielä.

Optimointipreemio ei tullut tässä pelastamaan, mutta se olisi koko vuoden ohjeistus. 8–10 euroa kyllä edelleen ennallaan käytännössä.

Ja pitkällä aikavälillä 6–8 euroa. Eli oletetaan, että markkinoille tulee lisää joustavaa kapasiteettia, akkuja ym.

Näistä olosuhteista ja suojauksesta huolimatta. Olisiko ollut jotain sun mielestä, mitä olisi voinut tehdä paremmin? Sen huolto ei ole viivästynyt. Oskarshamnissa ja muuta, niin onko omassa toiminnassa sellaista, mitä voisi petrata?

Käytettävyys on ilman muuta meillä ihan avainasia, ja meillä on ollut ydinvoiman käytettävyydessä etenkin Oskarshamnissa ongelmia. No nyt laitosta taas ajetaan ylös, mutta tämä on se asia, missä meillä on iso mahdollisuus. Vettä oli vähemmän kuin mitä on ollut, voisi sanoa, normaalivuotena. Toki oli enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta sitten tämä hydrologia on sellainen asia, mihin sinänsä ei voida vaikuttaa, mutta toki vesivoiman käytettävyyteen, ja se on ollut hyvällä tasolla.

Joo, sitten onhan se. Mainitsit tämän Elmera Groupin yritysoston tosiaan Norjasta. Me puhuttiin näiden yritysostojen logiikasta enemmän silloin, kun Orange oli Puolassa, mutta siitä taitaa olla jo kotvan aikaa, niin voisi ihan kerrata, että mikä tämmöisen yritysoston logiikka oikein on ja mitä siinä ostetaan.

Lähtökohta on se, että pohjoismainen sähkönmyyntimarkkina on hyvin fragmentoitunut. Siellä on kymmeniä, jopa satoja toimijoita, ja meillä on 2,3 miljoonaa asiakasta. Elmeralla vajaa miljoona. On hyvin synergististä yhdistää sähkönmyyntiyhtiöitä. Eli pystytään hyvin pienellä marginaalikustannuksella lisäämään sitten meidän palvelemiemme asiakkaiden määrää. Eli samoilla järjestelmillä ja samoilla resursseilla pystytään tekemään paljon enemmän. Se on se logiikka.

Ja jos ottaa nyt Orangeen esimerkkinä, niin hyvin pienellä lisäkustannuksella voidaan ottaa 200 000 asiakasta. Ja sama pätee tietysti sitten Elmeraan. Niin kuin aikoinaan Havslundiinkin, eli synergioita, tehokkuutta, ja sillä pystytään sitten palvelemaan asiakkaita paremmin, parempia tuotteita kilpailukykyiseen hintaan, ja toki tuottamaan lisäarvoa osakkeenomistajille.

Muistaakseni meidän analyytikko kirjoitti kesällä, kun tämä on pörssilistattu yritys, että suunnilleen tällä Elmeralla käydään kauppaa muistaakseni noin 18 kertaa ennustetun tuloksen verran. P/E-luku ehkä joillekin arkikielisemmin, tai 9 kertaa käyttökate karkeasti, mitkä itsessään, jos mitään ei tapahtuisi, kääntäisi vaikka tulostuotoksi, niin luulisi, että ei yllä vielä tämän pääoman kustannuksiin. Joten te varmaan uskotte aika paljon synergioihin, vai kuinka?

Tässä nimenomaan se logiikka on se, että pystytään samoilla resursseilla tekemään paljon enemmän ja sillä saamaan synergioita, saamaan tehokkuutta, tuottamaan asiakkaalle hyvin kilpailukykyisellä kustannuksella hyviä palveluita ja enemmän palveluita.

Minkälainen integraatiojumppa Elmerankin nimenomaan ryhmähän on? Kun mä katson heidän matskujaan tänään, niin se koostuu aika monesta eri firmasta. Onko siinä iso jumppa edessä?

Siinä on paljon työtä, mutta Fortum on tehnyt vastaavanlaisia integraatioita hyvin paljon menneinä vuosina. Esimerkkinä vaikka Havslund, joka oli samaa luokkaa, noin miljoonan asiakkaan yritys. Eli meillä on tosi hyvä praktiikka siitä, miten me sitten tehtäisiin. Ja saataisiin synergioita ja tehokkuutta.

Toki hyvä muistaa, että tässä on vielä Norjan finanssivalvonnan hyväksyntä ensin tälle meidän tarjousesitteellemme, sitten on kilpailuviranomaisten hyväksynnät, ja sitten tarvitaan vielä osakkeenomistajien hyväksyntä. Eli tässä on vielä useita vaiheita edessä ennen kuin päästään sinne synergioiden toteutukseen ja palveluiden kehittämiseen.

Eli ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, niin sanotusti. Sitten jos markkinanäkymistä, niin datakeskuksia tuntuu aina pulpahtelevan Suomeen ihan ympäri maita ja mantuja. Miltä muuten näyttää tuo kysyntänäkymä?

Kysyntä näyttää edelleen vahvalta, ja nyt ehkä viittaan myös tuohon. EU:n sähköistyssuunnitelmaan, jonka EU julkaisi viime viikolla. Siellä on monia asioita, jotka liittyvät puhtaaseen, kilpailukykyiseen ja luotettavaan sähköön, verkon kehittämiseen, joustavuuden kehittämiseen. Pohjoismaissa on tätä kaikkea. Eli Pohjoismaat ovat toimineet ikään kuin esimerkkinä sille, mitä EUkin haluaisi tehdä. Ja tämä on vetovoimatekijä Pohjoismaille ja Suomelle.

Ja Fortum on tähän vastannut sillä tavalla, että meillä on viiden gigan edestä sähköistettyjä sitejä. Meillä on kahdeksan gigaa uusiutuvia, luvituksessa kaksi ja puoli gigaa joustavuutta, ja tällä nimenomaan pystytään houkuttelemaan asiakkaita. Esimerkiksi datakeskukset, jotka tarvitsevat pääsyä markkinoille mahdollisimman nopeasti.

Toisaalta sitten metallit ovat iso sektori, teräs ja alumiini, jossa on isoja hankkeita, ja sitten kun uusiutuvat tulevat markkinoille, niin tarvitaan myös paljon verkkopalveluita jakeluyhtiöille ja siirtoyhtiöille. Siis joustavuutta, energiaa, taajuudensäätöä ym.

Vielä noista, aiemmin ainakin näissä keskusteluissa sua on aina yllättäen odotettu nimenomaan puhumaan vaikka teräsalasta, mutta ne ovat pikemminkin ehkä jääneet vähän odottamaan, siinä missä datakeskuksia on tullut enemmän. Kun olet miettinyt sun odotuksia, niin millä tavalla nyt nämä kehitykset ovat vastanneet suunnilleen odotuksia?

Jos mä katson muutaman vuoden taaksepäin, niin toki maailman tilanne on hyvin erilainen kuin mitä silloin ajateltiin. Eli nyt on tullut erinäköistä geopoliittista riskiä matkan varrella, joka on varmaan vaikuttanut joidenkin asiakkaiden aikatauluihin. Eli epävarmuutta on paljon. Markkinat ovat volatiileja, erinäköisiä tulleja ja muita tulee, niin sen takia jotkut raskaat sektorit eivät ole välttämättä edenneet niin nopeasti kuin on odotettu.

Toisaalta datakeskukset tulevat tasaisemmalla tahdilla, ja siinä on ehkä hyvä muistaa noissa datakeskuksissa, että jos joku kertoo jonkun tällaisen otsikkotason numeron, kuinka paljon megawattia tai gigawattia tulee, niin useimmiten ne rakennetaan kuitenkin modulaarisesti, eli sieltä tulee sitten kymmeniä megawatteja tai joku sata. Esimerkkinä nyt vaikka Microsoft, joka rakentaa Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä datakeskuksia, niin ne syntyvät vaiheittain.

Niissä on totta, että ne ehkä suorastaan sotapropagandaa, että tulee valtavia datakeskuksia, mutta taitaa olla aikamoinen pula kaikesta raudasta sinne, että sinne mennään yksi rekki kerrallaan. Käytännössä niitä väsätään sitten.

Joo, siitä en osaa ihan sanoa, että mikä se chippitilanne on, mutta. Taas palaan siihen, että ehkä se isoin pullonkaula maailmalla on sähkön saatavuus ja pääsy verkkoon. Ja Pohjoismaissa me ollaan erittäin hyvässä tilanteessa juuri siinä, että me pystytään tarjoamaan nopeasti sähköä ja pääsy verkkoon ja pääsy luvitetulle saitille.

Vielä noista verkoista, meillä ei niistä ole puhuttu pitkään aikaan ja ylipäätään yhteyksistä teidän markkina-alueella. Niin koetko sä tosiaan, että siellä on pullat? On hyvin uunissa siltäkin osalta.

Se on oikeastaan kaksijakoinen juttu. Eli Pohjoismaissakin on alueita, missä kestää kauan päästä verkkoon, koska rakentaminen kestää ja verkko on jo täynnä. Se, miten me ollaan tätä asiaa lähestytty, niin me ollaan jo lähes 10 vuotta sitten lähdetty yhdessä Fingridin ja jakeluyhtiöiden kanssa Suomessa etsimään paikkoja, missä on tilaa.

Eli ei niin, että mennään jääräpäisesti johonkin paikkaan ja sitten ihmetellään, miksei sinne saa sähköä, vaan etsitään verkosta sellaisia paikkoja, missä on tilaa, missä ollaan lähellä kaupunkeja, pystytään hyödyntämään hukkalämpöä, ollaan lähellä satamia, vanhoja teollisuussaitteja ja sitä kautta nimenomaan mahdollisimman nopeasti. Alumiinihankkeet, teräshankkeet, uudet vetyhankkeet tai datakeskukset saamaan verkkoon, saamaan sähköä ja saamaan sellainen saitti, mitä he tarvitsevat.

Kiitos, hei Markus, näistä kommenteista ja kaikkea hyvää loppuvuoteen!

Kiitos.