Vaikutat käyttävän laajaa näyttöä, haluatko laajentaa myös videosoittimen näkymän?
Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa videon transkriptin pohjalta. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.
Huomio: Tämä on koneellisesti luotu transkripti ja se saattaa sisältää epätarkkuuksia.
Tänä vuonna Helsingin pörssissä ollaan nähty historiallisen suuria yrityskauppoja, ja lisää satelee. Nimittäin kesäkuussa Kesko tiedotti historiansa suurimmasta yrityskaupasta, kun yritys aikoo ostaa Dahlin sekä Ruotsin, Norjan että Tanskan liiketoiminnot. Onko Kesko suorastaan kuoriutumassa oikein Pohjolan kauppajätiksi? Muistutuksena videon alkuun: jättäkäähän videolle tykkäys ja ottakaa Kesko seurantaan Inderes.fi:ssä, mikäli ette ole vielä ottaneet. Mutta Arttu, voitaisiinko lähteä liikkeelle ihan tästä, että Dahl, millainen yritys on kyseessä? Käsittääkseni yritys omaa hyvinkin pitkän historian, on arvostettu brändi näissä kyseisissä maissa. Mitä muuta? Millainen yritys oikein on kyseessä?
Joo, tosiaan Dahl on hyvin... Sitä voisi rinnastaa Keskon Onniseen eli tekniseen tukkukauppaan. Eli myydään enemmän talotekniikkaa, sähköä, LVI-laitteistoa yleensä suurille rakennusyrityksille. Joukossa on tietty pienempiä, esimerkiksi sähköyrittäjiä, mutta joka tapauksessa kyseessä on suuret volyymit, digitaalista liiketoimintaa. Keskusvarastot ovat erittäin oleellisessa osassa, eikä niinkään myymälä. Myymälämyynti, täysin yritysasiakasvetoista tämä bisnes, ja näin se ehkä lyhykäisyydessään.
Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala. Tätä on kuulemma tässä vuoden mittaan ja menneinä vuosina kysytty, että miltä voisi näyttää hänen mielestään Keskolle unelmadiili. No nyt tuossa tiedotustilaisuudessa Jorma Rauhala totesi, että no tältä se unelmadiili nyt näyttää. Että kun ostettavaa on rajallisesti, ja sitten pitää ajoitusten osua yhteen, ostajan sekä myyjän näkemykset kohdata. Ja nyt tässä kohtaa kohtasi, niin millainen fitti tämä Dahl on sun mielestä Keskon kasvustrategiaan?
Mun mielestä, jos mietitään tuota teknisen tukkukaupan rakennetta, mun mielestä se on oikein hyvä fitti, että siellä ei hirveästi päällekkäisyyksiä ole, että Norjassa ja Ruotsissa. Tämä täydentää heidän... Keskohan on siellä läsnä tässä teknisessä tukkukaupassa, mutta se täydentää heidän valikoimaansa ja tarjontaansa siellä. Ja sitten toisaalta tämän kaupan kautta Kesko laajenee Tanskan tekniseen tukkukauppaan kokonaan. Eli Kesko ei siellä toiminut vielä tähän mennessä. Hirveästi ei ole päällekkäisiä palasia. Tämä Dahl itsessään keskittyy enemmän tähän LVI-kauppaan, mikä sitten taas jättää varaa sille, että esimerkiksi Tanskassa jossakin vaiheessa tullaan todennäköisesti tekemään sitten tuon sähkökaupan puolelta uusia yritysostoja, ja itsessään tämä tarjoaa hyvän alustan tuonne muihin Pohjoismaihin.
Jotain myös tavallaan kertoo siitä fitistä sekin, että tietyllä tapaahan myös lainsäädäntö rajoittaa sitä, mitä voidaan ostaa ja mistä. Esimerkiksi nyt Dahlin Suomen liiketoimintaa ei voitu ostaa.
Joo, ei. Ei missään nimessä. Onnisella on Suomessa noin 50 prosentin markkinaosuus. Se ei olisi missään nimessä mennyt läpi kuluttajan... KKV:n tarkastelusta. Eli siinä mielessä oikein oikeankokoinen kauppa, ja pitäisi meidän arvioiden mukaan mennä myös läpi.
No mites sitten tuo kauppahinta? Sieltähän nyt tulee viime vuoden luvuilla 2,1 miljardia euroa liikevaihtoa. Nyt kaupasta tai tästä Dahlin liiketoiminnoista maksetaan 1,2 miljardia euroa, mikä käytännössä tarkoittaa, että EV/S:ssä arvostus olisi 0,6 tai tuolla EV/EBITDA-mittarilla se olisi, oliko noin 10. Siinä missä taas Keskolla itsellään on vastaavat tunnusluvut EV/S 0,5 ja EV/EBITDA noin 8. Sitten taas toisaalta hyvä myös muistaa se, että PT-kauppa ehkä ansaitseekin korkeammat kertoimet kuin tämmöinen vähän syklisempi bisnes. Niin miltä tuo kauppahinta sun silmään oikein vaikuttaa?
Joo, tosiaan toteutuneella tuloksella on nimenomaan tuonkaltaiset kertoimet, ja sitten me voidaan peilata sitä. Kyseessä on vähän samankaltainen laajentuminen kuin silloin, kun Kesko osti Onnisen. Niin Onnisesta maksettu hinta oli suhteellisesti selkeästi matalampi. EV/S-kerroin oli silloin jotain 0,2-luokkaa ja nyt taas EV/S-kerroin 0,6, niin se viittaa siihen, että sen marginaalin pitäisi olla selkeästi korkeampi, mitä se tällä kokonaisuudella nyt on. Että sinällään, jotta tämä kauppa loisi sijoittajalle arvoa, niin Keskon pitää onnistua parantamaan tämän Dahlin, ostettavan kohteen, kannattavuutta, joka on tällä hetkellä liikevoitolla mitattuna jossain 3–4:n välissä. Että semmoinen 6 %:n kannattavuus olisi jo... Jos oletetaan, että liikevaihto jatkaa kasvuaan. Ja kannattavuus nousee sinne kuuden prosentin pintaan, niin siinä vaiheessa tämä olisi silleen hyvä liike ja loisi arvoa. Mutta tosiaan jos tulos ei kasva, niin sitten sijoitetun pääoman tuotto jää selkeästi alle sen kustannuksen. Eli silloin se ei olisi hyvä diili.
Tartun vielä kohta tuohon kannattavuuteen, mutta sitä ennen tuosta kasvusta. Jos katsoo, että Dahlin kehitystä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa viime vuosilta, niin se liikevaihto on kuitenkin jossain määrin trendinomaisesti ollut laskussa. Okei, nyt on haastava suhdanne, mutta silti kasvua pitäisi saada aikaan. Niin millaiset edellytykset sun mielestä on kasvaa tulevina vuosina, ja mitkä sitä kasvua oikein ajaa?
Joo, niin kuin yhtiön puheista päätellen. Ja sitten taas toisaalta Suomen performanssiin tai muidenkin Keskon Pohjoismaiden performanssiin nähden, niin se liikevaihto on nousevalla trendillä jo tänä vuonna, ja uskotaan, että se jatkuu. Samaan aikaan taustalla vaikuttavat rakenteelliset trendit, jotka kasvattavat sitä markkinaa. Okei, nyt on kyseessä ollut historiallisen heikko markkinaympäristö, eli rakentaminen on ollut melko jäässä. Nyt se on piristynyt etenkin infrarakentamisen ja esimerkiksi teollisuusrakentamisen, ja lasketaan mukaan myös datakeskukset ynnä muut, niin nämä ovat piristäneet sitä kysyntää tällä hetkellä. Sieltä isoilta, että meillä uskotaan, että tämä jatkaa kasvua. Siellä taustalla niitä rakenteellisia trendejä, kuten kaupan tai rakentamisen ammattimaistuminen, sähköistyminen, vihreä siirtymä, datakeskukset ynnä muut, niin uskotaan, että tämä jatkaa kasvuaan, ja sitä kautta Dahlin edellytykset sille liikevaihdon kasvulle ovat myös hyvät.
Keskolla oli itsellä tosi hyvät näytöt siitä, että ollaan pystytty kasvamaan markkinaa nopeampaa näillä olemassa olevilla alueilla, etenkin Suomessa. Kyllä mä uskon, että Keskollakin on jotain annettavaa tähän myös sen liikevaihdon kasvun edistämiseksi, että näin uskotaan, että jatkuu positiivisena pitkällä aikavälillä.
Palaan vielä siihen kannattavuuteen. Niin, jos mä muistan nyt oikein, niin Ruotsissa se kannattavuus oli pitänyt aika hyvin pintansa viime vuosina, mutta sen sijaan Norjassa ja Tanskassa dyykannut aika rumannäköisesti. Niin mistä sun mielestä tämä kannattavuuden romahdus näissä maissa johtuu? Pystyykö vielä analysoimaan tarkemmin, ja millaiset edellytykset Keskolla nyt sitten on nostaa se kannattavuus tavoitetasolle?
Joo, no meidän käsitys tuosta kokonaisuudesta on se, että se Ruotsin toiminta on laadullisesti jo korkealla tasolla. Siellä on myös suuremmat volyymit, eli käytännössä tällä hetkellä. Mikä sitä Norjaa ja Tanskaa nyt... Okei, sen heikon markkinan lisäksi painaa, niin ei välttämättä toiminnat ole niin laadukkaalla tasolla. Yhtiön mukaan kulurakenteita ei ole joustavoitettu tarpeeksi suhteessa heikkoon markkinatilanteeseen, ja Keskolla on myös hyvät näytöt siitä tulosohjaamisesta ja sen alla olevan kannattavuuden parantamisesta, niin kyllä nähdään, että löytyy hyvät edellytykset sille, että nämä Norja ja Tanska saadaan nostettua sieltä. Jos ei Ruotsin tasolle, mutta kuitenkin hyvälle tasolle, sanotaan yli 4–5 %:iin, miksei korkeammallekin, niin on hyvät edellytykset siihen. Mutta se toisaalta edellyttää sitä, että tuo markkina piristyy sieltä. Että mikäli markkina ei piristy ja jatkuu vaisuna, niin nähdään, että tuo yhtiön tavoittelema 6,8 %:n kannattavuus tässä rakentamisen talotekniikan kaupassa ei ole kestävä, vaan että tarvitaan markkinakasvua, jotta sinne pystytään pääsemään.
Nyt en ihan muista enää lukuja ulkoa, mutta muistaakseni siinä tulosinfossa puhuttiin siitä, että kuinka iso markkina-asema tai markkinaosuus Keskolla on. Jatkossa näissä Pohjoismaissa, ja Suomessa on iso, missä puhutaan siis RT-kaupasta, mutta myös Ruotsi, Norja, Tanska, niin sielläkin se markkinaosuus alkaa olla jo kohtalaisen merkittävä.
Joo joo, muistaakseni Norjassa oli silleen, että noustaan ihan top-kakkoseen, ja sitten olisiko se ollut, että Tanskassa ja Ruotsissa olisi sitten top-kolmonen. Eli kolmansiksi suurin, ja nimenomaan on jo merkittävä toimija. Ja sitten kun katsotaan etenkin pohjoismaisesti, niin on yksi johtavista teknisen tukkukaupan toimijoista. Ja se yhtäältä mahdollistaa myös paremmat ostoehdot koko konsernille, ja sekin on yksi ajuri siellä taustalla, mikä voisi parantaa tämän koko segmentin kannattavuutta.
Sen verran vielä jatkan tästä yrityskaupasta, että nyt ollaan tosi vahvoilla Pohjoismaiden kontekstissa. Ollaan iso peluri Pohjoismaissa, mutta miksi sun mielestä tämä liike tehtiin, ja oliko käytännössä niin, että Suomen sisällä kasvurajat alkoivat tulla vastaan, että oli pakko lähteä sitten ulkomaille laajenemaan?
Joo, Kesko itsekin on puhunut meille, että heidän strategiansa on kasvaa tässä rakentamisen talotekniikan kaupassa etenkin ulkomailla, Pohjoismaa kerrallaan. Siinä mielessä oli hyvin odotettu liike, mutta toisaalta kokoluokka oli erittäin suuri, että me ennakoitiin, että sieltä olisi poimittu ehkä vähän pienempiä palasia. Tanskassa oli yksi toimija, joka toimi myös Ruotsissa. Oli vähän pienempikokoinen, mutta tämä Dahl, se tuli kokoluokaltaan meille pienenä yllätyksenä. Totta kai tämä Saint-Gobain eli Dahlin entinen omistaja on divestoinut joitakin liiketoimintoja Euroopassa ja keskittyy Pohjois-Amerikkaan, niin sitä kautta... Tämä oli heidän puolestaan silleen pääteltävissä. Mutta tosiaan joo. Ihan varma vastaus ei minun kysymykseeni.
Kyllä siinä aika lailla tuli. No, mennään sitten eteenpäin, nimittäin kaupan rahoittamiseen. Eli kauppa rahoitetaan nyt alkuun siltarahoituksella, ja sitten myöhemmin luvassa on osakeanti. Suuruusluokaltaan 500–700 miljoonaa euroa. Mitä ajatuksia herättää?
Joo, tämän kaupan myötähän Keskon velkaisuus nousee merkittävästi etenkin siltarahoituksen aikana, mutta sitä koitetaan sitten vähän niin kuin madaltaa sillä, että otetaan about puolet siitä kauppasummasta. Osakeannilla lisää omaa pääomaa sinne.
Osakeanti dilutoi nykyomistajia noin 8 %. Oliko?
Joo joo, se on just näin. Ja tämä peräänkuuluttaa sitä, että sitä tuloskasvua pitää saada, että mikäli vaikka liikevoitto kasvaisi hieman, niin se ei välttämättä riitä kompensoimaan sitä diluutiota. Eli silloin EPS ei välttämättä... Eli osakekohtainen tulos ei välttämättä kasvaisi tämän kaupan perusteella tai tämän kaupan myötä. Eli silloin tarvitaan voimakasta kannattavuusparannusta ja liikevaihdon kasvua, jotta se osakekohtainen tulos myös kasvaa ja sitä kautta osakekurssikin liikkuisi ylöspäin.
Se, että jos ajaudutaan tilanteeseen, missä haetaan osakemarkkinoilta lisää rahaa ja osakekohtainen tulos ei kasva, niin se ei itsessään luo arvoa tai itse asiassa tuhoaa sitä, että tämän keissin kannalta se tuloskasvu on kaikista tärkein, ja mikäli sitä tulee läpi, niin siitä on arvoa luova keissi. Ja siinä mielessä se osakeanti on ollut ehkä ihan perusteltu. Mutta... Ei nyt ihan binäärinen juttu. Mutta siis silleen, että tarvitaan tuloskasvu.
Ja sitten lisäksi vielä rahoituskulut. Nekin pitää pystyä sitten kompensoimaan.
Juuri näin. Juuri näin, että ne painavat sitten sitä osakekohtaista tulosta myös.
Just näin. No sitten hei tämmöinen villi spekulointi. Voitaisiinko Kesko pilkkoa osiin? Tiedetään, että siellä on ehkä ollut jonkinlaista eripuraa näiden kauppiaiden ja Keskon välillä, niin voisiko olla mahdollista, että kauppiaat haluaisivat ostaa tuota PT-kauppaa itselleen?
Niin siis joo, varmasti on aina tietysti kauppiaita, jotka ovat hyvin mielissään, koska heillä menee hyvin, ja sitten on toisaalta kauppiaita, jotka eivät ole mielissään, koska heillä ei välttämättä mene niin hyvin. Ehkä intressit eivät kohtaa Keskon kanssa yksi yhteen. Yleensä ne ovat ehkä vähän pienemmästä päästä, missä se tuloksenteko on ehkä vähän vaikeampaa kuin sitten suurissa Citymarketeissa. Mutta joka tapauksessa on mahdollista, että kaikki kauppiaat eivät ole välttämättä niin tyytyväisiä siihen, että haetaan heiltä lisää rahaa siihen, että lähdetään kasvattamaan tuota toista liiketoimintaa, vaikka se itse asiassa loisi arvoa sille sijoitukselle tai Keskolle. Hyvin moni käytännössä, kauppiaat omistavat Kesko A:ta tämän kauppiasyhdistyksen kautta, ja tietyillä kauppiailla on myös omia osakeomistuksia Keskossa, joten sinällään se on heidän etunsa, jos Keskon osakekohtainen tulos kasvaa.
Mutta... Voi olla, että siellä on sitten semmoista. Saattaa tulla jotain eripuraa, että hei, miksi me käytetään rahaa tähän ja minkä takia me ei vaikka investoida enemmän PT-kauppaan eli päivittäistavarakauppaan, niin siinä mielessä jossakin vaiheessa voi tulla sellainen tilanne, että siellä hallituksessa ja omistajakunnassa ruvetaan pohtimaan sitä, että pitäisikö tämä pilkkoa osiin, tämä kokonaisuus, koska itsessään nämä liiketoiminnat eivät tarjoa hirveästi synergiaa toisilleen. Totta kai siellä on joitakin jaettuja toimintoja, mutta ne ovat ihan marginaalinen osa tätä kokonaisuutta. Esimerkiksi vaihtoehto voisi olla se, että kauppiaat ostavat päivittäistavarakaupan pois Keskosta ja sitten vaikka rakentamisen talotekniikan kauppa ja autokauppa eriytetään omiksi pörssiyhtiöiksi samaan aikaan. Tämä on korostuneitakin kansainvälisten sijoittajien keskuudessa, että tietyt haluavat sijoittaa tähän defensiiviseen päivittäistavarakauppaan. Tietyt haluavat sijoittaa tähän kasvavaan rakentamisen ja talotekniikan kauppaan.
Paljon syklisempään.
Nimenomaan siellä nyt. Tämän kaupan myötä Keskosta tulee enemmän syklinen kuin mitä se on aiemmin ollut, niin sieltä saattaa tulla omistajakunnassa sellaista pientä ristiriitaa. Tämä keissi ei ole enää samanlainen, mihin kymmenen vuotta sitten sijoitin.
Aiemminhan RT-kaupan osuus Keskosta oli vähän alle puolet, nyt se on selvästi yli puolet.
Juu juu, kyllä. Ehkä nämä ovat semmoisia ajureita, jotka voisivat viedä eteenpäin tämmöistä jakautumista, mutta yhtiö ei itse ole sanonut mitään, mikä viittaisi tähän suuntaan. Totta kai he tiedostavat tämän, koska sijoittajat ovat puhuneet tästä heille. Analyytikotkin ovat varmasti puhuneet siitä mahdollisuudesta, mutta mun näkökulma tai mun mielestä se pitäisi lähteä joko sieltä omistajista tai hallituksesta. Niin kuin aloite, jotta se ehkä jonain päivänä toteutuisi. Nythän Keskolla alkaa nyt uusi strategiakausi, ja sielläkin on sanottu, että pyritään edelleen kasvattamaan rakentamisen ja talotekniikan kauppaa 2030 vuoteen mennessä. Totta kai operatiivinen johto keskittyy operatiiviseen tekemiseen ja sitten hallitus päättää strategisista muutoksista. Mutta en mä silleen yllättyisi, mikäli jonain päivänä tämä jakautuisi.
Mä tiedän, että sä et pysty mitään tarkkaa todennäköisyyttä heittämään, mutta jos oikein hihasta koittaa jonkun luvun heittää äkkiseltään, niin mikä on todennäköisyys seuraavan 10 vuoden kuluessa? Kesko on pilkottu erinäköiseksi kuin mitä se on tänä päivänä.
Niin niin, toi on tosi vaikea siihen. Mutta nyt kun ottaa näitä kaikkia tekijöitä huomioon, niin kyllä musta tuntuu, että se todennäköisyys on ainakin jonkun verran noussut suhteessa viime vuosiin. Mutta se on myös pitkälti kiinni siitä, että ovatko ne kauppiaat halukkaita ostamaan sen päivittäistavarakaupan pois. Totta kai se voidaan listata eri yhtiöksi. Pörssiin, siitä tulisi kolme eri pörssiyhtiötä. Miksei? En tiedä, osaanko mä antaa mitään prosenttiosuutta sulle, mutta... No sitten jos sanotaan, että fifty-fifty, se ei anna oikein mitään lisäarvoa. Mutta...
Voidaan tyytyä siihen.
Niin niin niin. Katsotaan, katsotaan.
No niin, siinä oli paljon asiaa Dahlista. Ja sitten vaikka nyt ollaan just yrityskauppa saatu, niin myös spekulointia pilkkomisen suhteen. Mutta otetaanko vielä videon loppuun lyhkäisesti H1:n kehityksestä ja osakkeen arvostuksesta. Nythän Q2:lla saatiin mitä kovinta tuloskasvua vuosikausiin. Joo, ihan kovaa tekemistä kyllä sieltä sitten yhteen alkuvuotta.
Joo, se oli ehkä silleen etenkin tämä Q2. Se oli jossakin määrin kaksijakoinen, koska sieltä tuloskasvua veti lähes täysin tämä rakentamisen ja talotekniikan kauppa, missä markkina on ollut heikko. Markkina on nyt vähän parantunut, ja samaan aikaan Onninen on parantanut omaa operatiivista tekemistään niin myynnillisesti kuin tuloksellisesti. Se oli nyt ainoa segmentti, tai rakentamisen ja talotekniikan kauppa, joka veti sitä tuloskasvua. Nyt kun kakkosella kuin ykkösellä tuloskasvua tuli sekä päivittäistavarakaupasta että rakentamisen ja talotekniikan kaupasta. Mutta nyt autokauppa on ollut ehkä se, mikä on madellut tässä alkukvartaalin aikana.
Sillä tilauksia ei tullut sisään.
Siellä oli joo, se alkuvuosi ollut sinällään markkinan puolesta heikko, ja sitten heillä oli. Nyt kaiketi kakkoselle joku joku. Siis vertailuluvuissa oli joku kertaluonteinen toimitus, mikä sitten suhteellisesti painoi sitä kannattavuutta. Mutta nyt yhtiö on sitä meille sanonut, että siellä on tilauskanta noussut joku 40 prosenttia suhteessa vertailukauteen, ja sen pitäisi tuloutua nyt loppuvuoden aikana. Ja kun kyseessä on uudet autot, ne ovat Keskolle kannattavampaa liiketoimintaa kuin nämä käytetyt autot, mitkä ovat nyt vetäneet sitä kasvua viimeisen kvartaalien aikana. Siis käytetyt autot, niin sen myötä se myynnin jakauma paranee ja sen pitäisi olla positiivinen vaikutus myös tulokseen. Että sinällään kyllä tuon autokaupankin pitäisi herätä loppuvuoden aikana. Mutta sinällään jos vetää konsernitasolla yhteen, niin tosi hyvää tekemistä.
No sitten hei Arttu, ihan loppuun vielä osakkeen arvostuksesta. No. Korkoaikanahan Keskoa saatettiin arvottaa luokkaa P/E 20. Hyvin defensiivinen, hyvin matalan riskin liiketoiminta. Nyt tiedetään. Korkotaso on noussut, niin sitä myöten myös hyväksyttävät arvostuskertoimet ovat laskeneet. Tällä hetkellä tulospohjaisesti tämän vuoden ennusteella P/E 17–18, EV/EBIT 17. Miltä toi sun silmään näyttää? Ainakin olet jatkanut positiivisella näkemyksellä tässä.
Juu, eihän se silleen lyhyellä aikavälillä ole mitenkään halpa keissi, mutta uskotaan, että tulos jatkaa nousua. Siellä on hyvät ajurit taustalla. Päivittäistavarakaupassa on voitettu markkinaosuuksia. Avataan uusia Citymarketeja, niin kun pääsee siihen oikealle lentokorkeudelle, niin rupeaa sitten skaalautumaan myös hyvin tulokseen. Uskotaan, että se markkinaosuuskehitys jatkuu myönteisenä. Jos ei nyt hirveitä voittoja, niin ainakin pysyy stabiilina. Samaan aikaan kuluttajasentimentin pitäisi parantua ja sitä kautta keskiostos kasvaa, niin se meidän mielestä tukee tuota päivittäistavarakauppaa. Rakentamisen talotekniikassa sama. Keskolla on hyvä oma tekeminen. Siellä on voitettu markkinaosuuksia. Samaan aikaan markkinaympäristö on näyttänyt pieniä parantumisen merkkejä. Uskotaan, että Kesko hyötyy siitä. Autokaupassa sama homma. Tilauskanta tukee tuloskehitystä. Uskotaan, että tämä kasvaa, ja tulos kasvaa joku 10 % keskipitkällä aikavälillä. Sitten laskee noita kertoimia silleen suht maltilliselle tasolle suhteutettuna yhtiön laatuun.
Ja sitten tosiaan, niin kuin ehkä tässä korostuu nimenomaan tuo Dahlin kauppa, että se tarjoaa positiivisen option tälle, mutta se tosiaan edellyttää sitä tuloskasvua, ja mikäli se tuloskasvu ei tule läpi, niin sitten tämä keissi ei ole. Ei ole lisää-suosituksen arvoinen, että kun se käytännössä laskisi noita EPS: Meidän EPS-odottamia, tai EPS laskisi suhteessa meidän nykyodottamiin. Mikäli se Dahl-kauppa menee puihin, niin silloin arvostuksessa olisi laskuvaraa, mutta nähdään, että odotusarvo sen kaupan suhteen on positiivinen ja orgaaninen tekeminen näyttää hyvältä, niin se laskee kertoimet suht maltilliselle tasolle.
Hyvin menee, mutta menkööt, niin hyvä hei! Jäädään seuraamaan, millainen loppuvuosi Keskolla on edessä. Kiitos Arttu näistä kommenteista. Kiitos myös kaikille videon katsomisesta. Oikein mukavaa kesänjatkoa tässä kohtaa kaikille. Lukekaa analyysi ja tehkää hyviä osakepoimintoja.
Kesko tiedotti kesäkuussa historiansa suurimmasta yrityskaupasta, jossa ranskalaiselta Saint-Gobainilta ostetaan Dahlin Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoiminnot. Kaupan myötä Keskon asema teknisessä tukkukaupassa pohjoismaissa vankistuu merkittävästi. Analyytikko Arttu Heikura pohtii videolla kauppajätin laajenemista Pohjolasta, mutta myös mahdollisuutta Keskon pilkkomisesta pienempiin liiketoimintoihin seuraavien 10 vuoden aikana.
Aiheet:
00:00 Aloitus
00:32 Dahl johtavia toimijoita alallaan
01:32 Dahlista Keskolle unelmadiili
03:20 Dahl-kaupan hintalappu ei edullisimmasta päästä
05:10 Haastava markkina painanut Dahlin myyntiä
06:57 Dahlin markkina-alueilla kirjavaa kannattavuutta
08:40 Keskosta Pohjolan kauppajätti RT-kaupassa
10:41 Dahl-kaupan rahoitus
12:29 Voitaisiinko Kesko pilkkoa pienemmiksi kokonaisuuksiksi?
17:14 Keskolta vahva aloitus vuodelle
19:05 Osakkeessa edelleen houkutteleva tuotto-odotus