Moikka moi kaikki Inderesin seuraajat! Tänään puhutaan koroista ja korkorahastoista, ja olen saanut vieraakseni Aktia Nordic High Yield -rahaston salkunhoitajan Teemu Kokon. Tervetuloa!

Kiitos paljon. Kiitos paljon myös kutsusta.

Tosi kiva jutella koroista, koska niissä nyt tapahtuu tällä hetkellä. Mutta lähdetään liikkeelle siitä, että kerrotko vähän itsestäsi ja mikä Nordic High Yield -korkorahasto ylipäänsä on.

Tosiaan. Teemu Kokko on nimeni, ja toimin tosiaan salkunhoitajana korkorahastopuolella Aktiassa, ja olen päävastuullisena salkunhoitajana tässä Aktia Nordic High Yield -rahastossa. Ja tämä rahasto on tällä hetkellä hieman yli 300 miljoonaa euroa, ja fokuksena ovat tosiaan pohjoismaiset yrityslainat ja keskikokoiset firmat. Pohjoismaissa tyypillisesti yritysten käyttökate on noin 20–50 miljoonaa euroa. Mihin sijoitetaan siellä lainojen nimissä? Ja koko on 70–100 miljoonaa euroa ehkä tyypillisesti. Mihin sijoitetaan? Ja jos tätä vertaa tuohon eurooppalaiseen high yield -markkinaan, niin siellä yritykset ovat toki vähän isompia, siellä EBITDA-koko on noin 400 miljoonaa euroa. Että puhutaan selkeästi pienemmistä firmoista.

Mihin sijoitetaan tässä markkinassa ja tässä rahastossa tyypillisesti, niin sijoitukset, mitä tehdään, ovat ilman virallista luottoluokitusta, ja niitä on noin 60 % rahastossa, ja useimmiten firmoilla ei ole virallista luottoluokitusta, koska ne ovat koon puolesta pienempiä. Mainitsin, että se käyttökate on 20–50 miljoonaa euroa, ja se on ehkä se isoin syy, minkä takia firmojen ei kannata ottaa sitä luottoluokitusta, koska se maksaa heille, ja siitä ei välttämättä ole niin suurta hyötyä, koska ne ovat niin pieniä firmoja, ja yleensä nämä firmat eivät ole ehkä niin aktiivisia tuossa primäärimarkkinalla, niin ei välttämättä ole niin montaa liikkeeseenlaskua ulkona, että niiden kannattaisi ottaa tätä luottoluokitusta, että 60 % on ilman luottoluokitusta siellä, mihin sijoitetaan. Tässä rahastossa useimmiten tämä kääntyy sijoittajalle siten, että niissä on yleensä parempaa korvausta, kun lainataan rahaa näille. Okei, näille.

Joo. Miten kuvailisit, minkälaiselle sijoittajalle tämä rahasto sopii? Kun 60 % yrityksistä, niillä ei ole luottoluokitusta, niin onko tämä keskimääräistä riskisempi rahasto esimerkiksi? Tai miten kuvailisit sitä?

Joo, eli tässä on tosiaan high yield -firmoja, sijoitetaan korkeamman riskin yrityslainoihin, ja tosiaan tämä luottolaatu on suunnilleen samaa, mitä ehkä eurooppalaisessa high yield -markkinassa. Puhutaan siis riskipitoisista yrityslainoista, mutta ei kuitenkaan mitään hallitsemattomia riskejä. Ja jos mietitään vaikka tunnuslukumielessä, niin tämä nettovelka-käyttökate on tyypillisesti ehkä noin neljän luokkaa Pohjoismaissa, kun se eurooppalaisessa high yield -markkinassa on 3,5, että puhutaan hieman riskipitoisemmista lainoista. Ja jos tätä vertaa vaikka Euroopan investment grade -luottolaatuun, joka on ehkä vähän riskisempi, niin siellä tämä nettovelka. Käyttökate, nettoleveraatioluku, on ehkä 2. 2,4. 2,5. Että puhutaan hieman riskipitoisemmista firmoista. Mutta. Ei tämä mitenkään roskalainaluokkaa kuitenkaan siis ole.

Toisin sanoen, minkä tyyppiselle sijoittajalle tämä sopii, niin erityisesti sille ryhmälle, joka haluaa kuitenkin saada korkorahastoista hyvää tuottoa. Ja itse asiassa mielenkiintoisesti, jos on sijoittanut tähän markkinaan, on pystynyt saamaan jopa samaa tuottoa kuin pohjoismaalaisista osakkeista. Ehkä tässä ei tavallaan tuotosta ole joutunut kuitenkaan menettämään, ja samanaikaisesti tämän markkinan heilunta, volatiliteetti, on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi osakesijoituksissa. Ehkä tavallaan tässä voi saada hyvää osaketyyppistä tuottoa, mutta huomattavasti pienemmällä markkinan heilunnalla.

Joo, ja se on myös hyvä mainita, että iso osa näistä firmoista, mihin sijoitetaan, on vaihtuvakorkoisia luonteeltaan, että ne firmat lainaavat vaihtuvakorkoisena, ja sitten jos korot nousevat, kuten tämän vuoden osalta on käynyt, ne resetoidaan aina kolmen kuukauden välein ne viitekorot, niin myös tämä duraatio on aika pieni, ja tässä ympäristössä korot ovat tosiaan tulleet. Nousut alas. Aika mielenkiintoinen korkorahasto sijoittaa tällä hetkellä. Ja sitten yksi asia, mikä on myös hyvä juttu tässä omaisuusluokassa, on että pohjoismaisella high yieldillä on tyypillisesti ollut aika pieni korrelaatio suhteessa muihin omaisuusluokkiin, osakkeisiin, muihin korko-omaisuusluokkiin, ja tämä voi olla myös hyvä hajauttava elementti. Sitten jos on vaikka hyvin osakeorientoitunut sijoittaja, niin tässä saa myös aika hyvää hajautusta sijoitussalkkuun.

Joo joo, voidaankin puhua seuraavaksi yleisesti tästä korkomarkkinan kehityksestä, koska me elämme aika mielenkiintoisia aikoja tässä, että jos ajatellaan ihan valtionlainakorkoja, niin tässähän esimerkiksi Yhdysvaltain viiden- tai kymppivuotinen korko on noussut sinne viiden prosentin hujakoille. Samoin siis Ranskassa on kymppivuotinen korko ollut kovassa nousussa. Ja se korkoero Saksaan on kasvanut aika rajusti sitten samaan aikaan. Meillä on aika sitkeää inflaatiota taloudessa, ja se tulee erityisesti sieltä tarjontapuolelta. Muun muassa energian hinnat ovat nousseet rajusti. Valtiot velkaantuvat, mikä lisää painetta koroille. Ja sitten samaan aikaan meillä on kuitenkin suhteellisen hyvät talouskasvuodotukset ja yritysten tuotto-odotukset. Niin tämähän on sinänsä ollut ihan mielenkiintoinen, että meillä korot ovat nousseet, mutta samaan aikaan osakemarkkinoilla on pärjätty ihan hyvin. Niin miten kuvailisit tätä tilannetta, ja miten erityisesti korkosijoittajan? Millaisten lasien läpi tätä kannattaa katsoa?

Lähtökohtaisesti on hyvä ottaa huomioon, että korkeammat korot ovat aina hyvä asia uusille korkosijoituksille ja uusille korkosijoittajille. Että ymmärtääkseni Inderesin asiakaspohjassa ei ole vielä hirveästi korkosijoittajia, niin nyt on aika hyvä aika itse asiassa sijoittaa korkoihin, koska korot ovat aika korkealla tasolla, ja se on keskipitkän, pidemmän aikavälin korko. Korkopotentiaali on siis tosi hyvä, tai kokonaistuottopotentiaali on tosi hyvä. Siinä mielessä tämä on aika otollinen hetki.

Hetki kyllä olla mukana siinä, kun tavallaan viitekorot ovat aika korkealla tällä hetkellä suhteessa historiaansa nähden, ja sitten vastaavasti riskilisät kuitenkin lokakuussa olivat aika heikot riskilisämielessä, ja osakkeetkin tulivat jonkin verran alas siinä lokakuussa, niin nyt voi olla aika hyvä hetki aloittaa korkosijoittaminen. Mutta yleisesti jos miettii, niin aika hyvä myös miettiä siinä, että mistä syystä korot nousevat. Korot nousevat, johtuuko se paremmasta talouskasvusta ja tavallaan nouseeko reaalikorkokomponentti. Jos tällainen skenaario toteutuu, niin yleensä se tarkoittaa sitä. Sitä kuitenkin, että korot nousevat hyvästä syystä ja paremman talouskasvun syystä. Ja jos miettii vaikka high yield -sijoittamista tai osakesijoittamista, niin tällöin voi olla ihan hyvä ympäristö sijoittaa, koska vaikka high yieldissä korot tulevat ylöspäin, mutta talouskasvu ja yritysten tuloskehitys paranevat samanaikaisesti, jolloin koetaan yleensä pienempiä maksuhäiriöitä. Siinä mielessä voi olla aika potentiaalinen ja hyvä hetki sijoittaa myös riskisempiin high yieldeihin, kuten vaikka pohjoismaisiin yrityslainoihin.

Sitten jos toisaalta miettii tuota inflaatiokomponenttia, niin tietenkin inflaatio lähtökohtaisesti ei välttämättä ole aina hyvä yrityksille, ellei yrityksillä ole hinnoitteluvoimaa. Ja yleensä mitä isompi firma ja mitä parempi markkina-asema, niin firmoilla on kuitenkin aika hyvä ollut historiallisesti tuo hinnoitteluvoima, kohonneet kustannukset on voitu viedä hintoihin. Yleensä tämä ei välttämättä ole huono merkki. Ellei sitten inflaatio nouse niin paljon, että niitä ei pystytä viemään lopputuotehintoihin. Inflaatio on ehkä vähän sellainen kaksiteräinen miekka, että aika paljon myös riippuu siitä, mitä keskuspankit tulevat tekemään. Sitten koronnousujen suhteen, että tullaanko korkoja kiristämään vaikka kohonneen inflaation seurauksena, niin se ei lähtökohtaisesti tietenkään ole hyvä juttu, koska se hidastaa talouskasvua, tuloskehitystä, ja sitten voi olla osakkeille negatiivinen vaikutus ja riskilisille negatiivinen vaikutus. Ja se jonkin verran nostaa sitten myös maksuhäiriöolettamuksia. Sitten high yield -lainoille. Mutta tässä on juuri hyvä ottaa huomioon, että minkä takia ne korot nousevat.

Mutta itse en nyt ole niin huolissani. En kuitenkaan tällä hetkellä korkojen noususta, koska se alla oleva talous on kuitenkin tosi vahva edelleen. Yritysten tulokset menevät kuitenkin oikeaan suuntaan, ja ainakaan tällä hetkellä, jos high yield -sijoittaja miettii, niin yritykset eivät ole mitenkään pahasti velkaantuneita myöskään, että mainitsin näistä nettovelkaluvuista, neljä kertaa tällä hetkellä. Se on aika historiallisessa keskiarvossa tällä hetkellä, ja myöskään Euroopan high yield -puolella tuolla likvideissä high yield -lainoissa se 3,5 kertaa nettoleveraatioluku ei ole mitenkään historiaan nähden erityisen pahalla tasolla kuitenkaan.

Joo joo, ja tosiaan kun mainitsit nuo reaalikorot, niin nehän ovat olleet nousussa sekä Yhdysvalloissa että Saksassa, ja se kertoo juurikin siitä. Tavallaan tällaisesta ns. terveemmästä taloudesta siellä taustalla. Ja mehän tiedetään nyt, miten tämä osakemarkkinoilla Q3-tuloskausi on jo osittain takana, niin kyllähän siellä on nähty hyvin positiivista kehitystä. Jos me mennään ihan tähän pohjoismaiseen yrityslainamarkkinaan, niin sä jo mainitsitkin nuo riskilisät. Niin Pohjoismaiden riskilisä on ollut viime aikoina sitä Euroopan markkinaa korkeampi. Mutta miksi se on kaventunut? Se on kaventunut about 200 pisteestä nykyiseen about sataan pisteeseen tänä vuonna. Niin mitkä tekijät tässä ovat olleet taustalla?

Joo, tai ehkä hyvä alustuksena laittaa, että minkä takia yleensä on saanut enemmän, 100–200 korkopistettä, riskipreemiota, niin se on johtunut erityisesti siitä, että ne yritykset ovat pienempiä, ja yrityksillä ei ole virallista luottoluokitusta. Ei ole tosiaan S&P:n tai Fitchin tai Moodyn luottoluokitusta. Ja tosiaan pienempi EBITDA-koko, likviditeetti on heikompi jälkimarkkinoilla. Useimmiten firmat joutuvat sitten tällaisissa ympäristöissä maksamaan enemmän korvausta sijoittajille, ottaen nämä asiat huomioon. Se on ehkä se krooninen ylituoton lähde tuossa markkinassa. Tavallaan kuitenkin se luottolaatu, niin kuin mainitsin, on suunnilleen kuitenkin samaa tasoa. Mutta tässä on tällaisia rakenteellisia asioita, minkä takia firmat joutuvat enemmän maksamaan.

Mutta minkä takia tämän vuoden osalta sitten riskilisä on kaventunut siitä noin 200 korkopisteen keskimääräisestä tasosta noin sataan pisteeseen? Vähän yli. Niin se on johtunut siitä, että Pohjoismaissa kuitenkin firmoilla on mennyt hyvin, että fundamentit ovat olleet hyvin hyvät firmoilla. Pohjoismaiset taloudet kasvavat paremmin kuin Länsi-Euroopan taloudet tämän vuoden osalta. Todennäköisesti myös ensi vuoden osalta. Sijoitusvirrat ovat olleet positiivisia Pohjoismaihin, ja myös kansainväliset sijoittajat ovat huomanneet, että kannattaa sijoittaa tähän markkinaan. Länsi-Euroopan korkomarkkinan sijaan, koska tuotot ovat hyviä, maksuhäiriöt ovat pysyneet aisoissa Pohjoismaissa, myös Euroopassa.

Euroopan markkinassa, Länsi-Euroopan markkinassa, on paljon tällaisia positiivisia tekijöitä, ja aiemmin mainitsin myös, että aika iso osa näistä lainoista, mihin mekin olemme sijoittaneet, on vaihtuvakorkoisia, noin 55–60 %. Niin tässä ympäristössä, kun lyhyet korot. Korot ovat erityisesti nousseet tämän vuoden osalta, on ollut aika luonnollinen suojapaikka monelle sijoittajalle, ja sijoittajat ovat edelleen halunneet kuitenkin saada tuottoa rahoilleen niin sanotusti. Tämä on ollut aika luonnollinen markkina, mihin kannattaa mennä mukaan.

Joo, sä mainitsit tuon sijoitusvirrat Pohjoismaihin. Niin missä määrin Pohjoismaat ovat tällainen ns. reunamarkkina suhteessa muuhun Eurooppaan, että se vaikuttaa näihin riskilisiin? Niin onko tämä? Onko tällä ollut suuri vaikutus? Yleensä korkosijoittajille?

On ollut ehdottomasti. Ja mä itse näen, että Pohjoismaat eivät ole ehkä enää niin paha reunamarkkina. Mitä se aikaisemmin on ollut, että sijoittajat ovat kuitenkin. Tämä markkinahan on siis ollut 2000-luvun alusta lähtien. Pyörinnässä, ja tämä markkinan koko on kasvanut aika merkittävästi, että esimerkiksi tällä hetkellä pohjoismaisten high yield -markkinoiden. Markkinakoko on joku 65 miljardia euroa, ja se oli ehkä 5–6 vuotta sitten puolet siitä, että markkina on kasvanut aika merkittävästi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tulee enemmän liikkeeseenlaskijoita, ja liikkeeseenlaskijoita myös Pohjoismaiden ulkopuolelta. Että voi olla tyypillistä, vaikka joitain saksalaisia firmoja on tullut tai hollantilaisia firmoja. Hakee rahaa Pohjoismaissa sijoittajilta, mutta käyttää vaikka norjalaista dokumentaatiota ja ilman luottoluokitusta. Tämän tyyppistä on myös, mutta me olemme havainneet kuitenkin, että tämä on enemmän tullut hyväksyttäväksi sijoitusluokaksi.

Monelle, myös kansainväliselle sijoittajalle, ja tosi paljon intressiä on myös Keski-Euroopasta tullut tähän markkinaan. Ja tiedetään myös se, että Latinalaisesta Amerikasta on tullut paljon sijoitusvirtoja Pohjoismaihin, ja USA:sta sijoitetaan myös tähän markkinaan. Tämä on tullut enemmän hyväksyttäväksi, että on varmasti jossain määrin myös reunamarkkina edelleen, mutta ei ole sitä, mitä se oli vaikka 5–10 vuotta sitten. Tämä on tullut huomattavasti kansainvälisemmäksi, tämä pohjoismainen markkina. Hyvässä ja pahassa, mutta on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se edelleen.

Tämä on kuitenkin sellaista osta ja pidä -tyyppistä markkinaa, että sijoittajat ostavat yleensä ensimarkkinoista ne lainat ja useimmiten pitävät aika pitkän aikaa sitä lainaa. Lainaa kuitenkin omassa portfoliossaan niin, että ei ole sellainen kuitenkaan kuin osakemarkkina tai vaikka euro-IG tai euro high yield -markkina, missä käydään aika paljon jälkimarkkinakaupankäyntiä. Tämä ei ole ehkä sen tyyppinen markkina ainakaan vielä. Ja se osittain johtuu siitä, koska sijoittajia on vähemmän kuin vaikka eurooppalaisessa high yield -markkinassa. Tässä puhutaan varmaan kuitenkin jostain sadoista sijoittajista maksimissaan, kun varmaan eurooppalaisessa high yieldissä voi olla tuhansia sijoittajia kaiken kaikkiaan. Että vähemmän. Vähemmän sijoittajia, vähemmän. Jälkimarkkinakaupankäyntiä. Kuitenkin nähdään. Nähdään tässä markkinassa.

Ja useimmiten nämä tietenkin pienemmät emissiokoot. Se osaltaan johtaa siihen, että ei pysty välttämättä niin isoja ostoja tai myyntejä toteuttamaan jälkimarkkinassa. Mutta toisaalta olemme kyllä huomanneet, että jälkimarkkinalikviditeettikin on kyllä parantunut selkeästi viime vuosien aikana. Mutta se mentaliteetti on kuitenkin enemmän se, että ostamme emissioista ja pidämme niitä tietyn ajan portfoliossa, ja jos vaikka se portfolion tai sijoituksen juokseva tuotto rupeaa kapenemaan tai menee pieneksi, kun tuo uudelleenrahoitus lähestyy, niin sellaisessa ympäristössä toki voi olla järkevää myydä se bondi pois ja ostaa toinen tilalle, jos saa parempaa tuottoa.

Okei, eli tässä on aika tämmöisiä sitoutuneita sijoittajia.

Joo joo, tässä on paljon kyllä sellaista. Ei ole sellaista hedge-rahastotyyppisiä toimijoita, vaan enemmän tällaisia osta ja pidä -tyyppisiä asset managereita tai pension fundeja, eläkerahastoja, vaikka, mukana tässä markkinassa kanssa, joilla tyypillisesti sijoitushorisontti on pidempi.

Okei, eli tarjonta on myös luonut kysyntää osaltaan tässä. Mun täytyy vielä tästä tavallaan maantieteelliseen sijaintiin liittyen kysyä, että vaikuttiko se, ja jos niin millä tavalla? Kun alkoi tämä Ukrainan sota, niin Suomestahan aina puhutaan. Meidän maantieteellinen sijainti voi olla riski tietyille sijoittajille. Kun naapurimaana on Venäjä, niin näkyisikö se jotenkin tällä Nordic high yield -markkinalla, että maantieteellinen sijainti olisi nimenomaan ollut yksi vaikuttava tekijä?

No sanoisin, että ei juurikaan. Että tietenkin Ruotsi ja Norja. Tanska on hieman maantieteellisesti vähän kauempana kuin Suomi, mutta ehkä hetkellisesti oli vähän sitä epävarmuutta ehkä suomalaisissa firmoissa, ja riskilisät ehkä maltillisesti tulivat ylöspäin, mutta nyt on tilanne. Sanoisin, että aika stabiloitunut sitten kuitenkin.

Joo.

Että ei merkittäviä vaikutuksia. Ja ehkä justiinsa tota, jos miettii vaikka Iranin Iranin kriisiä tällä hetkellä ja öljyn hinta on tullut mitä 78% taitaa olla vuoden alusta ylöspäin, niin se ei ole niin hirvittävästi vaikuttanut Pohjoismaihin, koska Pohjoismaat ovat kuitenkin aika valtiota aika omavaraisia energian suhteen ja maakaasu ei esimerkiksi juurikaan käytetä vaikka sähköntuotannossa. Esimerkkinä. Ja sitten meillä on tietenkin Norja, joka hyötyy valtavasti valtavasti korkeammista energiahinnoista, niin tämä tavallaan Iranin tilanne nyt ainakaan hirveästi vaikuttanut negatiivisesti ja se voi olla yksi asia. Yksi selittävä tekijä minkä takia pohjoismaiset Riskilisä AT on kanssa tulleet tulleet sitten tiukemmaksi tiukemmaksi suhteessa sitten Eurooppa. Aji eli mitä? Mitä aiemmin tuossa kyselit?

Tämä onkin mielenkiintoinen ilmiö, että geopolitiikka on osaltaan myös kaventanut niitä riskilisiä, ja miten nämä energian hinnat ovat käyttäytyneet. Mielenkiintoinen havainto. Sitten puhuttiin äsken tuosta talouskasvusta ja siitä, että Pohjoismaissa on paremmat talouskasvunäkymät ainakin tällä hetkellä kuin tuolla Keski-Euroopassa. Ja kun mennään sitten sinne ihan yritystasolle, niin tällä high yield -markkinalla on niitä pienempiä yrityksiä. Niin miten nämä maksuhäiriöt yrityslainoissa, ovatko ne vähentyneet, miten ne ovat kehittyneet, ja mitä sinä odotat, että niille tapahtuu nyt, kun korot ovat nousseet ja sitä kautta myös rahoituksen hinta on kallistunut siellä yritysmaailmassa?

Joo joo, se on. Se on just high yield -sijoittamisessa tämä. Maksuhäiriöt ovat hyvin oleellinen asia siinä. Ja Pohjoismaissa tällä hetkellä toteutuneet, me katsotaan markkinassa tyypillisesti toteutuneita maksuhäiriöitä aina 12 kuukautta taaksepäin, ja ne ovat tällä hetkellä noin kolmen prosentin luokkaa Pohjoismaissa, ja se on suunnilleen samaa tasoa kuin eurooppalaisessa high yield -markkinassa. Ja historiaan kun vertaa, niin se on hyvin maltillinen luku, ja maksuhäiriöt ovat Pohjoismaissa niin kuin myös Euroopassa tässä kääntyneet laskuun viimeisten kvartaalien, vuosien aikana, ja sitä on osaltaan tukenut tämä hyvä talouskasvu ja hyvä tuloskunto, mitä firmoilla on. Ja sitten tosiaan tuo maltilliset velkaluvut kuitenkin Pohjoismaissa ja Euroopassa, että se on johtanut siihen, että maksuhäiriöt ovat sitten kääntyneet laskuun.

Mutta esimerkiksi vaikka indeksitasolla, niin 2022–2023 vuonna taidettiin puhua 7–8 % maksuhäiriöistä Pohjoismaissa, ja nyt on 3 % indeksitasolla, markkinatasolla. Ne ovat selkeästi tulleet siitä alaspäin, ja mitä tästä eteenpäin, niin itse jotenkin näkisin kuitenkin sen, että on aika paljon näitä vaihtuvakorkoisia lainoja tällä hetkellä, erityisesti ruotsalaiset ja norjalaiset firmat. Tyypillisesti tekevät vaihtuvakorkoisia lainoja, ja johtuen siitä, että nämä paikalliset sijoittajat. Tykkäävät. Tästä vaihtuvakorkoisuudesta, mutta firman näkökulmasta aika usein nämä firmat sitten vaihtavat ne korot myös kiinteäkorkoisiksi, että tavallaan vaikkakin korot ovat tulleet ylöspäin, niin firmoilla se näkyy ehkä enemmän siinä vaiheessa, kun niitä lainoja uudelleenrahoitetaan. Joo, ja tietenkin tässä nyt firmoilla on jonkin verran pelivaraa tai aikaa ennen kuin niitä uudelleenrahoitetaan. Ja tavallaan se korkojen nousu on kuitenkin sellainen maltillinen nousu ylöspäin. Ja eihän kuitenkaan puhuta mistään massiivisesta korkojen noususta.

Kuitenkin jos katsoo pidemmällä tähtäimellä, ja firmoilla ovat tosiaan aika hyvässä jamassa kuitenkin nuo fundamentit ja tuloskehitykset ja sitten nämä taseen luvut ja velkaluvut, niin itse en näkisi, että korkojen nousu on merkittävää. Ainakaan painetta, että maksuhäiriöt superpaljon nousisivat ylöspäin. Mutta toki jos korot pysyvät näillä tasoilla tai lähtevät vielä uudestaan nousuun, niin toki sillä voi olla jonkin verran painetta myös maksuhäiriöissä, mutta nähdään kuitenkin, että ne eivät olisi kuitenkaan kovin iso riski tällä hetkellä.

Ja joka tapauksessa suhteellisen maltilliselta tasolta lähdetään. Jos ne kuitenkin ovat siellä 2–3 prosentin luokkaa, niin se on aika vähäinen osuus ehdottomasti.

Ja. Mainitsin tuossa aikaisemmin, että rahaston juokseva tuotto on 7,4 %. Tällä hetkellä se on historiansa nähden tosi hyvällä tasolla, että jos puhutaan vaikka kahden, kolmen prosentin maksuhäiriöistä, niin se ei todellakaan sitä koko vuoden tuottoa. Sitten syö pois, ja hyvä myös ottaa huomioon, että markkina hinnoittelee tällä hetkellä jo vaikka EKP:n osalta lähemmäs kolmea koronnostoa ensi vuodelle, tai joulukuuhun ja ensi vuoden koronnostot huomioon ottaen. Ja jos nyt saadaan vaikka Iranin suhteen jonkinasteinen rauha aikaiseksi, mikä on kuitenkin varmaan se perusskenaario. Tietenkään vaikea sanoa, milloin se tapahtuu.

Tällaisessa ympäristössä varmaan öljyn hinta todennäköisesti kuitenkin laskisi aika merkittävästi, ja voi olla, että Euroopassa ei kolmea koronnostoa tapahtuisi tällaisessa ympäristössä, vaan päädyttäisiin yhteen tai kahteen, mikä suosisi kuitenkin sitten korkosijoittajaa myös tällaisessa ympäristössä, että niiden korkoja. Jos korot tai korko-odotukset tulisivat alas, niin sitten nämä lainojen jälkimarkkina-arvot. Kuitenkin tällaisessa ympäristössä pitäisi sitten nousta.

Joo, toi oli hyvä nosto, koska tosiaan korko-odotuksissa on lähdetty aikamoiselle laukalle, kun katsotaan keskuspankkeja. Ja kun ajatellaan, että inflaatio on kuitenkin pitkälti sitä energiapuolelta tulevaa, eikä pohjahinnat ole kuitenkaan vielä lähteneet kovaan nousuun, niin siellä voidaan saada kyllä yllätyksiä alaspäin täältä odotusten suhteen.

Joo ehdottomasti, ja niin kuin tiedetään, keskuspankeilla on aika huono track record ollut ehkä juuri tarjontapuolen inflaation taltuttamisessa.

Tämä on ihan totta. Muistetaan vuosi 2011 ja turhat koronnostot.

Joo kyllä kyllä. Mutta joo, mielenkiintoisia aikoja. Aikoja eletään sen suhteen, että aika paljon tosiaan riippuu siitä, mitä Iranin sodalle tulee käymään. Ja saadaanko se rauha, ja lähteekö öljyn hinta taas sitten sen rauhan myötä alaspäin. Ja tavallaan kuinka pitkälle inflaatio-odotukset viedään, ja meneekö tämänhetkinen inflaatio myös palkkainflaatioon tai meneekö se myös kuluttajatuotteissa? Tuleeko inflaatiosta tällainen itseään ruokkiva ilmiö vai ei, mutta toistaiseksi ei ole vielä näköpiirissä sen suuntaisia.

Joo, just näin. Euroopassahan käydään palkkakierrokset tuossa alkuvuodesta. Nämä suuret kierrokset, sitten varmaan ollaan fiksumpia tämän palkkainflaation suhteen, mutta odotukset siinäkin ovat aika maltilliset. Joo, sitten mennään ihan rahaston tuottoon. Sä kerroitkin jo, että juokseva tuotto on sitä yli 7 prosenttia, ja sitten jos katsotaan tuottoa vuoden alusta, niin se on siinä kahden prosentin paikkeilla. Kun taas vertailuindeksissä tuotto on miinuksella vähän yli prosentin, niin miten kuvailisit, mistä ero on syntynyt?

No siinä on. Siinä on muutamia selittäviä tekijöitä, mutta ehkä isoimpana on kuitenkin pääsääntöisesti onnistunut yrityslainavalinta, joka on kuitenkin se ydintekeminen siinä, että olemme onnistuneet löytämään hyviä yrityksiä, joiden riskilisäkehitys on ollut hyvää tai firmat ovat kyenneet uudelleenrahoittamaan lainansa. Se on se isoin varmasti selittävä tekijä, ja toisaalta rahastossa, ja myös pohjoismaisessa high yield -markkinassa, tuo duraatio on aika lyhyt. Se on yhden vuoden luokkaa tällä hetkellä rahastossa. Ja kuten tiedetään, korot ovat nousseet ylöspäin, niin tämä Pohjoismaissa on antanut hyvän tällaisen suojan myös korkeampia korkoja vastaan. Että se duraatio on aika lyhyt ollut siinä rahastossa.

Ja sitten toisaalta puhuttiin näistä maksuhäiriöistä, niin maksuhäiriöt ovat kääntyneet laskuun eivätkä ole kääntyneet nousuun tällä hetkellä ainakaan. Niin se on sitten myös osaltaan tuonut suojaa, ja jos tätä vertailuindeksiä miettii, niin siinä riskilisät ovat tulleet ehkä noin 100 korkopistettä vuoden alusta ylöspäin, ja meidän rahastossa ne ovat ehkä nousseet 3–4 korkopistettä. Siinä on aika iso ero siinä riskilisäkehityksessä myös. Mutta. Siinä on muutamia eri tekijöitä siinä taustalla.

Kerrotko vielä ihan rahaston sisällöstä. Mitkä ovat tai miten se on maantieteellisesti painotettu, ja mitkä ovat suurimmat toimialat?

Joo joo, ehkä siinä on tosiaan nimi, sanoo. Pohjoismaiset, Nordic High Yield -lainat. Pääfokuksena ovat siis Pohjoismaat. Juu, tässä 92,5 % on pohjoismaalaisia firmoja.

Ja miten Pohjoismaiden sisällä?

No Ruotsi on isoin markkina siinä, että noin 30 %, vähän päälle. Ja sitten Norja, Suomi, sellaista 20 % kumpainenkin, ja sitten Tanska. Tanska vähän pienempi siinä, että siellä on myös jonkin verran tällaisia esim. Voi olla vaikka Purmo-niminen tällainen LVI-alan yritys, joka on suomalainen firma, mutta se on rekisteröity Englantiin, niin nämä voivat näkyä, että on englantilainen firma. Mutta tavallaan se alla oleva riski on sitten kuitenkin suomalaista riskiä. Vaikkakin Purmo toimii kyllä toki Keski-Euroopan laajuisesti myös, mutta tämän tyyppisiä teknisiä juttuja siellä voi olla. Voi olla taustalla myös, mutta isoimpia painoja.

Jos sektorimielessä mietitään, niin tietenkin toimitaan Pohjoismaissa. Ja kuten tiedetään, niin teollisuuspalvelut ovat aika iso sektori Pohjoismaissa, niin niillä on iso paino rahastossa. Ja toisaalta on myös jonkin verran teknologiayrityksiä kymmenkunta prosentin painolla rahastossa, ja jonkin verran myös kiinteistösektorikonsentraatiota, että sellainen noin kymmenkunta prosenttia, että noin ne isoimmat toimialat, teollisuuspalvelut ja teknologia. Ja sitten kiinteistösektori.

Joo, eli ei ole suurta tekoälyaltistusta.

Ei suoraan ole. Että toki me mietitään kriittisesti, että jos on teknologiayritys, niin pystyykö tekoäly korvaamaan näitä teknologiayrityksen palveluita jollain aikajänteellä ja kuinka hyvin. Että se on toki mielenkiintoinen sektori, mutta teknologiasisektorin suhteen olemme miettineet siten, että koitetaan kuitenkin löytää sellaisia firmoja, jotka eivät lähtökohtaisesti kärsisi niin paljon. Ja tekoälyn käyttöönotosta, ja esimerkkinä SaaS-firmat. Voi olla tyypillisesti hieman paineessa, jos ansaintalogiikka on perustunut vaikka lisenssimyyntiin, ja sitten jos näitä palveluita myydään asiakasyrityksille, jotka voivat käyttää vaikka tietyntyyppisiä tekoälyagentteja näiden palveluiden korvaamiseksi, niin tämän tyyppisissä olemme toki aika varovaisia.

Mutta jos teknologiayrityksiä miettii yleisesti, niin koitetaan löytää tällaisia firmoja, jotka eivät ole niin alttiita tekoälylle. Ja tosiaan ne ovat vertikaalisesti integroituja. Ne pystyvät tarjoamaan tehtäväkriittisiä palveluita asiakasyritykselle. Nämä ovat useimmiten ehkä parhaiten suojassa tekoälyä vastaan. Ja toisaalta jos firma tarjoaa sektorille, joka on hyvin reguloitu, niin siellä saa yleensä paremman suojan tekoälyä vastaan esimerkiksi, ja toki toisaalta, jos on vaikka asiakaskeskittymää tai myy vaikka kunnille tai valtioille tai julkisille tahoille, voi olla, että siellä on ehkä paremmat näkymät teknologiayrityksillä.

Joo joo. Sitten, kuten tässä on käynyt ilmi, niin teillä salkusta suurin osa on luokittelemattomia yrityksiä, ja sehän tuo tietenkin suuremman vastuun salkunhoitajalle. Niin kerrotko vähän siitä prosessista, että miten te arvioitte yrityksiä? Miten te annatte sen oman luokituksenne?

Joo, eli pyritään tosiaan tekemään oma luottoluokitus näistä firmoista, mihin sijoitetaan. Ja me olemme pyrkineet käyttämään tällaista Standard & Poor'sin metodologiaa, että me pyrimme arvioimaan liiketoimintariskiä ja sitten taloudellista riskiä per yritys. Ja näiden sitten kahden kombinaation perusteella pystytään muodostamaan tietyn matriisin sapluunan perusteella luottoluokitus. Mutta liiketoimintariskin osalta pyritään käyttämään Michael Porterin mallia. Pyritään katsomaan, kuinka kilpailtu se toimiala on ja kuinka hyvin firma on siinä toimialan sisällä. Onko sillä hyvä markkina-asema siellä? Minkälaista hinnoitteluvoimaa, ja kuinka kilpailtu toimiala on.

Tämän tyyppisiä asioita pyritään arvioimaan siinä liiketoimintariskiosuudessa, ja taloudellisen riskin puolelta käytetään aika paljon juuri korkokate-tyyppisiä tunnuslukuja, sitten nettovelka-käyttökate-tyyppisiä tunnuslukuja. Niistä muodostuu sitten tavallaan se taloudellinen riski, mutta näistä liiketoiminta- ja taloudellisista riskeistä. Niistä sitten matriisinomaisesti pystytään muodostamaan luottoluokitus, että käytetään aika samantyyppisiä metodeja kuin mitä sitten S&P käyttää. Ja toki me pyritään paljon ottamaan huomioon se, että mitä firma haluaa tehdä, minkälainen strategia ja mitä johto haluaa tehdä, niin se on aika oleellinen osa, kun tehdään myös sitä omaa analyysia niistä firmoista, ja tehdään myös eteenpäin katsovaa yritysanalyysiä, kvantitatiivista ja kvalitatiivista.

Niin okei.

Ja. Tämän lisäksi myös osakepuolella, niin myös pankit. Pankit tuottavat paljon. Esimerkiksi Inderes tuottaa myös paljon yritysanalyysiä. Myös pankit tuottavat näistä yritysanalyysiä. Luottoanalyysejä näistä firmoista, mihin me sijoitamme, niin pyritään myös. Näitä myös meidän pankkiyhteistyötahojen analyysejä. Sitten hyödyntämään sitä oman analyysin lisäksi. Että siitä se muodostuu.

Sitten näin, että tämmöinen kokonaisvaltainen lähestymiskulma.

Joo, ehdottomasti. Ja tietenkin koetetaan löytää sellaisia firmoja, jotka hyötyvät tällaisista isoista megatrendeistä, vaikka terveydenhuollosta. Ihmiset tulevat vanhemmaksi, ja terveydenhuoltofirmoista käytännössä, jotka hyötyvät tällaisista asioista. Ja tietenkin kun kaupungistuminen edelleen jatkuu, niin firmat, jotka pystyvät hyötymään näistä teemoista. Ja sitten ehkä yhteiskuntien sähköistymisestä. Pyritään löytämään teemoja sitten, kun emme. Emmekä tietenkään ole varmoja näinä aikoina. Yhteiskunta ja talous muuttuu niin nopeasti, mutta tavallaan tiedetään. Tiedetään kuitenkin isot teemat, jotka kasvavat, niin tietenkin mielellään koitetaan löytää sellaisia firmoja, jotka hyötyvät näistä teemoista, niin se helpottaa sitä tulevaisuuden epävarmuutta.

Joo joo, sitten jos mietitään, kun musta tuntuu, että korkosijoittaja aina miettii riskejä ja korkomarkkinalla aina mietitään riskejä, niin mikä sun mielestä on nyt sellainen suurin yksittäinen riski, mitä sijoittajan kannattaisi seurata tai mistä kannattaisi olla varuillaan?

Vähän joo, no se on ihan hyvä kysymys. Ja yksi riski on tietenkin, riskejä on aina monta, niin kuin sanoit. Mutta. Ehkä se yksi hallitseva riski. Kun me käydään uusia yrityskeissejä läpi, niin kyllä se on tuo AI ja tekoäly, että kuinka hyvin firma on asemoitunut sen suhteen, hyötyykö se siitä vai onko neutraali suhtautuminen siihen, tai onko se oikeasti iso negatiivinen vaikutus. AI on ehkä se hallitseva teema, mitä me olemme seuranneet, että kuinka hyvin AI käytännössä, ja sitten ihan seurata yleisellä tasolla myös, että miten AI-investoinnit kehittyvät, niiden toteutukset, ja miten niitä rahoitetaan, niin se voi olla tällainen iso teema. Mikä sitten heiluttaa ehkä enemmän osakemarkkinoita, ja siinä voi olla toki negatiivisia vaikutuksia sitten myös muihin sektoreihin. Mutta noita nyt erityisesti, AI ja tekoäly, ja firmat. Miten ne? Miten ne pystyvät sen ottamaan huomioon toiminnassaan?

Ja sitten. No puhuttiin yhdestä, mutta ehkä toinen on vähän tämä inflaatio-odotukset ja miten se, tuleeko se tavallaan leviämään laajemmin talouteen, yhteiskuntaan. Niin puhuttiin näistä palkkainflaatioista, ja tuleeko kuluttajatuotepuolella inflaatiota, niin niitä seurataan toki sitten. Miten tavallaan keskuspankki tulee reagoimaan näihin, niin siinä on aika merkittävä vaikutus, että keskuspankki puhuu reaktiofunktiolla sitten markkinaa.

Juurikin näin. Nyt on pakko kysyä tästä AI-teemasta ja että miten yritykset ovat niihin valmistautuneet, niin miten sä näet tuolla pohjoismaisella yrityssektorilla, missä mennään tämän? AI:n, ollaanko ajan hermolla? Niin sen suhteen noin yleisesti?

No ehkä tässä vaiheessa vielä vähän. Vähän ehkä liian varhaista sanoa, että kuinka hyvin oikeasti käytännössä on, mutta kyllä se hallitsevassa määrin on kyllä keskusteluissa, mitä käydään yritysten kanssa, että monet firmathan kommentoivat tälleen vähän ympäripyöreästi. Tämä on enemmän mahdollisuus kuin riski heidän liiketoiminnalleen, mutta toki pitää olla sitten kriittinen sen suhteen. Mutta sanoisin, että pohjoismaiset firmat ovat kyllä Euroopan tasolla hyvin mukana siinä. Mutta ehkä ne käytännön toteutukset ovat kuitenkin vielä aika pieniä.

Use cases on ehkä vähän heikkoja vielä tällä hetkellä, mutta toisaalta se taitaa olla aika globaali ilmiö kuitenkin, että monet puhuvat siitä, että AI on kuitenkin tällainen potentiaalinen tuottavuuden kasvattaja firmoille, ja joillain tietyillä toimialoilla, niin vaikka nyt teleoperaattoreilla. Niin voi olla. Aiheesta on puhuttu aiemminkin, että se kuitenkin voi pienentää kustannuksia ja verkkojen toimintavarmuus voi lisääntyä. Aiemmin tietää, että kyllä siinä on varmasti paljon positiivisiakin tekijöitä siinä monella eri toimialalla. Mutta ehkä tässä vaiheessa vielä vähän sellaista. Käytännön toimet ovat aika pieniä sitten kuitenkin.

Vahvasti juhlapuheissa, mutta ei niinkään siellä käytännön tasolla vielä läsnä. Täytyy vielä kysyä tähän aiheeseen liittyen, koska nythän nämä yhdysvaltalaiset teknologiajätit, niin hehän ovat tulleet myös Euroopan velkakirjamarkkinalle yhä aktiivisemmin, niin näkyykö sitä mitenkään siellä pohjoismaisella markkinalla vai onko se enemmänkin tämä Keski-Euroopan juttu?

Joo joo, se on. Sanoisin, että enemmän Keski-Euroopan juttu. Että jos puhutaan hyperscalereista, niin joo, nämä Meta ja Google tulivat eilen todella isolla velkakirjaemissioannilla, että monta eri tranchea, eri mittaisia. Se on ehkä enemmän siellä investment grade -puolella, koska nämä jo lähtökohtaisesti ovat kuitenkin investment grade -tasoisia. Nämä isot isoimmat yhtiöt ovat investointitason yhtiöitä, mutta Pohjoismaissa on kuitenkin jonkin verran vaikka tullut tällaisiin datakeskusdiileihin, missä mekin olemme olleet yhdessä mukana.

Että kyllä se sitä kautta näkyy, että vaikuttaa toki siinä, että näin datakeskusoperaattori, joka rakentaa Pohjoismaihin datakeskuksia, niin useimmiten siinä voi olla hyvin näitä hyperscalereita sitten tulevaisuuden asiakkaina. Joo, kyllä se tavallaan linkittyy myös Pohjoismaihin, mutta se on kuitenkin toistaiseksi aika vähän ehkä epäsuora vaikutus kuitenkin ollut. Enemmän se on tuolla vähän isommissa investment grade -tasoisissa caseissa. Että kyllä se. Sehän on juuri se haaste tällä hetkellä, että pitäisi investoida. Mutta miten? Miten kasataan se rahoitus niihin investointeihin, ja saadaanko sitten viime kädessä tuottoa näillä investoinneilla vai eikö.

Niin, sen kun tietäisi, niin olisi aika kova juttu. Mitkä ovat ne investointien tuotot sitten loppuviimeksi? Ja siihen liittyen, niin paljonhan on puhuttu tästä crowding out -efektistä, että ne tavallaan syrjäyttäisivät sitä eurooppalaista rahoituksen saantia. Mutta jos tällä ihan yleisellä tasolla kysyn sinun mielipidettäsi, onko mitään tällaista odotettavissa, että nämä yhdysvaltalaiset megateknot tulisivat syrjäyttämään eurooppalaiset tällä Euroopan lainamarkkinalla?

No ei nyt ainakaan tällä hetkellä. Vaikuta siltä. Mutta toki jos ne tulevat tänne kilpailemaan muidenkin, yleensä hyvin reitattujen firmojen kanssa, valtioiden lainarahasta, niin tämän tyyppisiä voi toki olla, mutta. Ei siinä mun mielestä ole vielä merkkejä siitä, ei ole kuitenkaan tullut, mutta. Riippuu toki siitä, kuinka paljon ne tulevat käyttämään Euroopan markkinaa versus vaikka USA:n markkinaa esimerkiksi siellä. Joo, ja justiinsa määristä, että yllättävän isoja.

Ja ne ovat olleet ne emissiot kyllä tässä viime aikoina. Se on ihan mielenkiintoinen asia, mitä tykkään tälleen ekonomistinakin seurata, että mitä siellä lainamarkkinalla yleisesti tapahtuu. Sitten jos mietitään näitä sektoreita, niin mitkä sun mielestä ovat nyt semmoisia houkuttelevia sektoreita? Onko se tainnut oikeastaan saada jo? Kerroitkin, että nämä megatrendit ja sitten nämä tavallaan vähän niin kuin tekoälyyn ja datakeskusrakentamiseen liitännäiset. Mutta onko nyt jotkut sektorit, jotka ovat ehkä tulleet vähän semmoisiksi vähemmän houkutteleviksi tällä lainamarkkinalla?

Joo, ehkä sen voi tuosta meidän sijoitusfilosofiasta, tyylistä vielä mainita, että mehän emme varsinaisesti ole ehkä todella vahvoja sektorinäkemyksiä ottaneet. Mulle ehkä enemmän yrityslainavalinnassa on keskitytty sellaisiin hyviin yrityksiin, jotka toimivat tietyillä sektoreilla tai sektoreilla riippumatta, että vähän niin kuin sektorineutraali lähestyminen on ollut. Ja tietenkin jos vaikuttaa siltä, että talouskasvu olisi tosi voimakasta tällä hetkellä, niin se ehkä suosisi syklisiä sektoreita. Mutta sitten otetaan huomioon nämä pohjoismaisen markkinan ehkä lainalaisuudet, ja jos olisi tosi vahva vaikka talouskuva, tuloskasvukuva tässä vuosille, niin tämän tyyppisiä firmoja kautta sektoreita ei välttämättä pysty ostamaan sieltä markkinoilta. Siinä oli se hyvä myös. Huomata, että sinä et välttämättä aina pysty muodostamaan sitä optimaalista salkkua, koska niitä ei välttämättä pysty ostamaan aina markkinoilta.

Sä et välttämättä jälkimarkkinoista pysty ostamaan niitä lainoja, tai jos pystyt, niin se voi olla aika kallista, koska pankit yleensä ottavat aina sen välistä oman siivunsa, kun ne välittävät näitä lainoja, mutta se on aika hyvä vain. Hyvä ottaa huomioon, että tavallaan osakepuolella on helpompi ehkä muodostaa tällaisia tietyn tyyppisiä sektoripainotuksia, että ehkä yrityslainamarkkinoilla se ei välttämättä ole aina mahdollista. Tai voi olla mahdollista, mutta se voi olla aika kallista. Niin että me olemme sen takia katsoneet enemmän. Silleen vähän niin kuin hyviä yrityksiä vähän sektorista riippumatta.

Mutta joo, ehkä tällä hetkellä ne vähiten kiinnostavat voisivat olla ehkä osittain kuitenkin nämä teknologiasisektorit, johtuen juuri siitä, että jos on vaikka tällainen SaaS-pohjainen ansaintalogiikka firmalla, niin voi olla, että tekoäly ja tekoälyagentit voivat korvata, substituoida näitä palveluita tulevaisuudessa. Että ehkä vähän teknologiasisektorin suhteen olemme vähän varovaisia. Sitten kuitenkin yhtenä esimerkkinä, minkä suhteen olemme varovaisia, ja sitten toisaalta ehkä kiinteistösektori. Tällä hetkellä, kun korot ovat tulleet. No, korot ovat nousseet jonkin verran. Kiinteistösektorihan on yleensä se ensimmäinen sektori, joka kärsii tässä korkeammista koroista, ja kiinteistöjen valuaatiot voivat tällaisessa ympäristössä laskea.

Kiinteistösektorin suhteen olemme toki vähän varovaisia, mutta erityisesti siinä skenaariossa, jos inflaatio menee vähän laajemmin vielä yhteiskuntaan ja käykin niin, että ei tule. Vaikka Iranin sodan suhteen helpotusta ja rauhaa, ja öljyn hinta ei laske, niin kiinteistösektori olisi tällaisessa ympäristössä ehkä vähän vaikeassa jamassa. Mutta. Jos tulee rauha ja öljyn hinta laskee, niin voisi olla kiinteistösektorikin. Voisi olla tällaisessa ympäristössä ihan houkuttelevampi. Mutta aika paljon riippuu tosiaan siitä korkokuvan kehityksestä sitten.

Mutta okei. Sitten vielä lopuksi tiivistäen, mitä sijoittajan kannattaisi nyt muistaa tai mihin kannattaisi kiinnittää huomiota pohjoismaisessa high yield -markkinassa?

No ensinnäkin se on hyvä. Hyvä, että viitekorot ovat tulleet ylös ja riskilisät ovat tulleet hieman leveämmäksi. Tällä hetkellä vaikuttaa aika hyvältä. Hyvältä itse asiassa paikalta olla tällä hetkellä, ja maksuhäiriöt ovat aika lailla hyvin kurissa myös Pohjoismaissa. Tavallaan tämä tuottopotentiaali on myös aika hyvä tällä hetkellä. Pohjoismaisia yrityslainoja kun miettii, niin tämä on ihan mielenkiintoinen markkina myös osakesijoittajille, ja tästä voi saada hyvää tuottoa ja jopa tällaista osaketyyppistä tuottoa, mutta huomattavasti kuitenkin pienemmällä heilunnalla siinä mielessä. Ja tämä markkina tosiaan myös tarjoaa aika hyvää hajautusta eri omaisuusluokkien suhteen.

Nyt on itse asiassa aika hyvä hetki olla mukana tässä pohjoismaisessa markkinassa, ja näkisin myös, että pohjoismainen markkina tästä eteenpäin todennäköisesti tulee kasvamaan ja se tulee ehkä enemmän kansainvälisemmäksi. Tähän tulee todennäköisesti myös enemmän tällaisia ei-pohjoismaalaisia firmoja. Liikkeeseen laskemaan lainoja Pohjoismaissa, mutta vaikka norjalaisilla dokumentaatioilla. Ja sitten olemme havainneet myös sen, että tosiaan aikaisemmin puhuttiin, niin tämä myös kansainvälinen kysyntä Pohjoismaiden ulkopuolelta vaikuttaa. Ollut aika hyvä, ja tavallaan nämä markkinanäkymät näyttävät aika hyvältä kuitenkin, että se todennäköisesti tulee kasvamaan. Markkinan koko, enemmän firmoja ja enemmän kysyntää, ja ehkä firmojen määrän kasvaessa myös sektorikonsentraatio tulee. Ehkä vähän paremmaksi tulevaisuudessa, niin ehkä sijoittajan on helpompi sitten muodostaa vähän vielä fiksumpia salkkuja tulevaisuudessa. No niin, vaikuttaa ihan hyvältä.

Okei, näihin sanoihin on hyvä lopettaa. Hei, kiitos Teemu paljon vierailusta! Oli mukava jutella korkomarkkinasta ja vähän taloudestakin.

No kiitos paljon.

Jes, ja kiitos paljon seuraamisesta, ja ihanaa syksyä kaikille teille katsojille ja kuulijoille! Moikka!