Koskinen julkisti tänään aamulla Q3-raportin. Raportista jutellaan yhtiön toimitusjohtajan Jukka Pahdan kanssa. Terve Jukka!

Terve Antti.

Aloitetaan perinteisellä kysymyksellä Q3:sta. Miten teillä meni? Konsernina ja liiketoiminnoittain Q3:lla.

Joo, no olosuhteisiin nähden voidaan pitää kohtalaisena. Kasvu jatkoi edelleen. 300 miljoonaa nyt ensimmäinen 9 kuukautta. Liikevaihto. 11 perättäinen kasvukvartaali, eli kasvustrategian toteuttaminen tällä tavalla etenee sitten liiketoiminnoittain.

Sahateollisuuden kasvu tuli lähinnä sahateollisuudesta, mutta siellä kannattavuus on kovassa paineessa. Eli jäätiin kohtalaisen heikolle tasolle käyttökatteessa, ja sitä rasitti sitten erinäiset kustannukset. Aina raaka-aineesta. No puusta, logistiikasta, energiasta ja näin poispäin, ja levyteollisuudessa taas sitten oltiin selkeästikin viime vuotta parempi käyttökatetasolla. No se jäi. Jäi kuitenkin. Se oli vähän alle 2 miljoonaa se käyttökate, mutta kuitenkin parantumista viime vuodesta, ja siihen vaikutti erityisesti koivuvanerin lisääntyneet toimitusvolyymit.

Ja sitten siellä core-liiketoiminnassa. Jonkun verran tuli lisää toimitusvolyymeja, mutta kyllä siihen vaikutti myös se, että meidän kesäseisakin jälkeinen käyntiinlähtö ja sitten ihan siihen liittyvät tavallaan reaaliprosessit, niin kuin tavaroiden lähettäminen ja myyminen ja muuta, niin se onnistui paremmin tänä vuonna kuin viime vuonna.

Tosiaan tämä markkinatilanne värittää edelleenkin tuo rakentamisen ja etenkin asuntorakentamisen alakulo sahateollisuudessa, mutta osin myös tuolla levypuolella. Niin havaitsitteko mitään muutoksia tässä markkinatilanteessa suuntaan tai toiseen Q3:n aikana?

Ei me kyllä sillä tavalla valitettavasti ainakaan muutoksia selkeästi parempaan olla vielä nähty. Se on. Se on kuitenkin. Tietysti kaikki tietää rakentamisessa sen infrarakentamisen buumin, joka liittyy paljolti sinne datakeskuksiin ja muihin. Mutta se asuntorakentaminen on kuitenkin kuluttajavetoista. Ja jos kuluttajat katsoo tällä hetkellä, niin korot on korkealla. Näkymä siihen, että korot vielä ehkä nousee jonkun verran, on olemassa, ja tätä kautta semmoinen sentimentti ei ole hirveän vahva. Ja silloin sitten kysyntä. Tietysti sinne asuntorakentamiseen ei pääse kasvamaan, että ei valitettavasti vielä ainakaan tässä vaiheessa nähty.

Mutta ette kuitenkaan näe nyt, että markkinakorkojen nousu olisi heikentänyt tilannetta edelleen.

Jotenkin itse näen sen sillä tavalla, että meillä on aika lailla vallitseva tämmöinen matalalento tällä hetkellä, että lennetään kysynnässä aika alhaisella tasolla, mutta se, että se olisi merkittävästi dipannut, niin ei ole semmoisia signaaleja ainakaan ollut.

Yhdysvallat ei ole teille merkittävä markkina suoraan, mutta se on kuitenkin tosi iso sahatavaramarkkina, suunnilleen kolmannes koko kulutuksesta. Siellä pitkät asuntolainakorot ovat 7 prosentissa. Ja tämä tietysti tarkoittaa sitä, että uusia ostajia on vaikea tulla markkinaan. Ja sitten lainojen uudelleenrahoittaminen on myös hankalaa. Niin, näetkö, että tämä asuntorakentamisen suhdanne ja sahatavaran kysyntä voi elpyä muilla markkinoilla, jos Yhdysvallat ei elvy? Ja miten ihmeessä Yhdysvallat voi tästä umpisolmusta elpyä?

Se on, kuule, aikamoinen kysymys, että miten Yhdysvallat elpyy sinänsä vaan kautta. Niin, ja sehän oli ihan mielenkiintoista. Siis nyt kun siellä oli välivaalit. Ja nyt kun katsoo sitä keskustelua siellä ja asiantuntijoilta kysytään, että mitkä on sellaisia tekijöitä, joihin on poliittisesti mahdollisesti mahdollista vaikuttaa tähän affordability-asiaan. No tietysti sota Iranissa on yksi, että saadaan sitä öljyä alaspäin. Mutta yksi, mikä siellä nousee pintaan, on se, että saadaan asuntorakentamista lisättyä. Että se tavallaan. Nyt tässä uudessa demokraattien agendalistalla. Uskon, että se tulee nousemaan nyt sitten myös tällä kärkeen, että mitä me voidaan tehdä, että asuntorakentaminen lähtee elpymään.

Tilannehan ei ole helppo siinä, jos miettii, että siellä on todellakin 30 vuoden asuntolainoja, joissa korko on ollut kahden ja neljän, ehkä 2–3 prosentin välillä, ja nyt se on seitsemän ja puoli. Niin, sehän tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät laukaise sitä vanhaa lainaa pois ja rahoita uutta, niin silloinhan sinne ei myöskään vaihdu. Vanhoja rakennuksia tai asuntoja ei tule sinne markkinoille. Eli se koko vanhan asuntokaupan dynamiikka puuttuu sieltä. Joka tietysti itsessänsä ruokkisi remontointirakentamista ja myöskin ruokkisi sitten uusien asuntojen kysyntää. Nyt ainoa tapa, jolla joku pääsee tavallaan markkinoille. Se, että pitäisi olla kykyä ostaa uusi asunto. Ja sehän on sitten tuota. Varsinkin sinne niin kuin aloittelevalle asuntopolulle, niin se on vaikeaa. Mutta se on hyvin vaikea kysymys, että miten sieltä voidaan tulla pois.

Se, että jossain muualla tapahtuu laaja-alainen elpyminen, joka systeemisesti nostaisi globaalisti sahatavaran kysyntää, niin varmasti yksi on sitten Kiina, että se on mittakaavaltaan niin suuri, että jos siellä rakentaminen elpyy, niin kyllähän se rupeaa sitten myöskin ottamaan virtoja sinne omaan käyttöön. Mutta se ei välttämättä ole ainakaan meidän näkökulmasta se relevantti markkina, että se tulee. No niin kuin ei ole USAkaan, ja sitten se vain tavallaan avaa potentiaalia muualle. Mutta kyllä ne kaksi suurinta taloutta tietysti tässä mielessä ovat Kiina ja USA.

Ja Euroopasta ei yksin ole veturiksi.

Euroopasta ei, vaikka tiedetään, että meillä on. Meillä on laaja-alaisesti paikkoja ja maita, joissa on rakennettu liian vähän. Eli siellä nyt kun katsoo mitä esim. Espanjassa tapahtuu parhaillaan, niin siellä on valtavat yleislakot, kun ei ole ihmisillä varaa enää asuntoihin. Me tiedetään, että Hollannissa jo pitkään on ollut tilanne, jossa sinne pitäisi rakentaa miljoona uutta kämppää, mutta se ei vaan nyt syystä tai toisesta tapahdu, että sitä varten ollaankin tuossa sanottu sitä, että kun tällaista patoutunutta kysyntää tässä on ja samaan aikaan me nähdään, että sahateollisuuden puolella ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä tarjonta tulee menemään alaspäin, niin siinä vaiheessa kun se sieltä aukeaa, se kysynnän portti, niin se voi aueta aika laaja-alaisesti, jolloin me pidetään todennäköisenä, että sieltä tulee semmoinen vahva sykli. Mutta se, että mihin se osuu ajallisesti, on hyvin vaikea ennakoida.

No hypätään sitten tuonne koivuvaneeripuolelle. Tämähän oli se teidän brassa liiketoiminta jo pitkät ajat. Sitä ajaa logistiikkasektori. Havaitsitteko sen osalta mitä muutoksia kysyntä- ja markkinatilanteessa tässä Q3:ssa?

No kyllä se. Kyllä se markkinatilanne on pysynyt siellä ihan yhtä lailla haastavana. Ja siellä tietysti me nähdään. Sitä, se logistiikkasektori siellä on tavallaan. Siellä on raskaampaa logistiikkaa ja kevyempää logistiikkaa. Ja siellä on erityisesti hankala, kun se raskaan logistiikan tavallaan se peräkärrybisnes. Niin siellä myöskin tämä vallitseva tilanne on aiheuttanut sen, että niitä peräkärryjä. Ei se kysyntä välttämättä ole niin kova, ja niitä ei vaihdeta ihan samassa syklissä kuin aikaisemmin, niin se semmoinen yleiskysyntä on siellä alhaisempaa, jolloin se markkina ei ole millään tavalla helppo tai antava.

Tavallaan se vaatii kyllä todella aktiivista myyntityötä, että me saadaan sitten meidän nykyisiltä asiakkailta. Ja tietysti me haetaan myöskin sitten uusia mahdollisuuksia. Niin aktiivista työtä siellä, että löydetään uusia mahdollisuuksia sitten sen meidän myynnin tavallaan kasaamiseksi. Ei ole. Ei ole mitenkään sillä tavalla erilainen se tilanne sillä puolella.

Oletko tyytyväinen teidän myynnin onnistumiseen, etenkin täällä koivuvaneeripuolella koko tämän vuoden osalta?

Kyllä, kyllä mä oon siihen tyytyväinen sillä tavalla, että se mitä me ollaan suunniteltu kapasiteetillisesti, niin se on tuotettu ja myöskin sitä on. Ollaan saatu sitten myöskin asiakkaille myytyä, että siinä mielessä mä olen tyytyväinen. Ja niin kuin sanoin, niin tilanne ei ole helppo myyjille löytää sitä kauppaa, kun asiakkaat menee hyvin paljon kädestä suuhun. Eli ostetaan aina vain tarpeeseen.

Tavallaan siinä on suoriuduttu hyvin, mutta niin kuin tuossa äsken sanoin, niin meillä on kuitenkin tarkoitus kasvaa volyymin mielessä myöskin ensi vuonna siellä koivuvanerin puolella. Ja tässä markkinassa se tarkoittaa tietysti sitä, että ei ainoastaan tuotannon pidä toimia paremmin, mutta kyllähän silloin myynninkin pitää pystyä vielä parempaan. Ja se on kyllä tietysti sitten oma haasteensa. Ja meidän myynti ja myyntijohto. Kyllä tämän tietää, että tämmöinen on tavoitteena. Selvä.

Mennään sitten tuohon puumarkkinaan. Tukkihinta. On korkealla, ja mitään kausiluonteista laskua, mikä H2:lle usein osuu, niin ei tänä vuonna nähty. Samaan aikaan teollisuuden suhdanne eli kysyntä on heikkoa ja kannattavuus on vaisulla tasolla, niin miten kuvailisit tukin tarjontaa?

Tällä hetkellä tukin tarjontaa on. Se on kaksijakoinen se tilanne. Eli tällaiset puhtaat, tavallaan tukkivaltaiset leimikot. Niin siellä tarjontaa on, mutta siellä on myös kysyntää tietysti, että kun se toinen puoli eli leimikot, joissa on enemmän sitä tavallaan harvennusleimikkoa ja kuitua ja muuta, niin sillä puolella sen kuidun hinta on tullut niin voimakkaasti alaspäin, että siellä sitä tarjontaa ei ole ihan normaalissa määrin. Niin silloin tietysti se kysyntä on sitten siirtynyt jossain määrin sinne tavallaan siihen tukkivetoiseen kaupan tekemiseen myöskin niissä leimikoissa, missä sitä kuitua on. Että jos kerran siitä kuidusta ei makseta, niin silloin tietysti on laitettu hintaa siihen tukkiin, että niitä saadaan sieltä liikenteeseen. Että sinänsä tuota. Sinänsä se on vähän niin kuin valitettava tilanne tällä hetkellä, että semmoinen normaalitasoinen kauppa ei ole käynyt tämän vuoden aikana. Jos katsotaan ihan noita statistiikkojakin tuossa.

Paljonko metsänomistajilla on liikkumavaraa siirtää sitä harvennustyön tekemistä, jos niin haluavat tehdä. Puhutaanko vuosista vai minkälaista aikaa?

En osaa. Musta tuntuu, että se on hyvin pitkälti tietysti metsänomistajan oma henkilökohtainen tilanne, että miten he ajattelevat omaa metsäomaisuuttansa. Ja sitten tietysti erilaiset metsät on erilaisessa elinkaarivaiheessa. Mutta kyllä käsittääkseni se on tavallaan, että jo. No, en osaa edes spekuloida sitä, mikä se aikamäärä on. Mutta. Metsät tietysti. Niitä tulee hoitaa, ja siihen liittyy myöskin sitten tietysti harvennushakkuut, mutta en osaa siihen ottaa sen enempää kantaa.

Selvä homma. Teillä. Perinteisesti on ollut strategiana ajaa tuotantoa täysillä, mutta kun tämä puumarkkina on tällainen kuin se on, niin pidätkö mahdollisena, että olisi mahdollista optimoida kannattavuutta niin, että pienennetään tuotantomäärää ja vältellään myös niitä korkeampia tukkeja. Tukkihintojen ostoja.

No oikeastaan me ollaan. Mehän ollaan sanottu sitä jo oikeastaan aika pitkäänkin, että me pyritään välttelemään niitä piikkihintoja joka tapauksessa. Eli meillä on sillä tavalla hereillä oleva oma puunhankinta, että kyllä siellä meillä on tiettyjä puitteita, joiden puitteissa sitten toimitaan. Ja sitten jos me nähdään, että hinnat menee ihan ihmeelliseksi, niin silloin me ei yleensä niissä olla sitten mukana. Tai sitten ei ainakaan voittamassa niitä kisoja.

Me. Kyllä meidän filosofia on, varsinkin nyt kun me ollaan investoitu paljon. Meillä pitää olla, ja me ollaan kilpailukykyinen, niin kyllä meidän filosofia on se, että me haetaan sitä volyymikasvua ja sitten oman toiminnan kehittämisen kautta pyritään löytämään niitä keinoja parantaa kannattavuutta. Mutta. Ainakaan nykytilanteessa se strategia, että me ruvettaisiin alentamaan tuotantoa, niin se ei nyt ainakaan ole tässä vaiheessa näköpiirissä.

Tästä saatiinkin hyvä aasinsilta tuohon oman toiminnan kehittämiseen. Tiedotitte tuossa tällä viikolla, että aloitatte muutosneuvottelut henkilöstön kanssa tuotannon ja organisaation virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Kerrotko vähän tästä, että mitä teillä on tavoitteena näillä toimilla ja miten ne hyödyt sitten saavutetaan?

Joo, no tämähän on aikainen vaihe tässä vaiheessa, kun me ollaan justiinsa ilmoitettu siitä ja me ollaan aloitettu yhteistoiminta- tai muutosneuvottelut. Eli mitään päätöksiähän meillä ei ole, ja myöskään näitä keskusteluja vielä ei ole suoraan työntekijöiden edustajien kanssa aloitettu, niin on aikaista vaihetta lähteä tietysti mistään vielä kommentoimaan.

Mutta noin yleisellä tasolla kyllä siellä on sitä, että me haetaan keinoja olemassa olevien organisaatioiden yksinkertaistamiseen. Ja sitten tavallaan kirkastetaan tiettyjen toimintojen vastuualueita. Pyritään saamaan tietyt toiminnot lähemmäs sitä ihan oikeaa tekemistä eli sinne. Puhutaan vaikka turvallisuudesta tai laadusta ja muista, niin me pyritään saamaan sinne niille henkilöille, jotka johtaa niitä tuotantoyksiköitä, riittävät resurssit ja eväät siihen, että ne pystyy laaja-alaisesti katsoa sen oman tuotantoyksikkönsä onnistumisen perään. Ja tämä tarkoittaa silloin tavallaan tiettyjen toimintojen siirtämistä. Esimerkiksi niin kuin keskitetystä toiminnosta lähemmäs tehdasta ja näin poispäin. Tämmöisiä siellä on.

No sitten puhuin siitä tuossa. Taisin mainita siitä äsken, että kun me ollaan sanottu, että me halutaan kasvaa siellä vaneritehtaan puolella, niin siihen liittyy sitä, että me varmistetaan myöskin omien sisäisten järjestelyjen kautta sitä resurssia siihen, että meillä on tekijöitä siellä. Sen sijaan, että me lähdettäisiin nyt lisäämään sitten tavallaan ulkoisin rekrytoinnein. Tämmöisiä tehtäväkuvamuutoksia tulee. Ja sitten tähän yleiseen epävarmuuteen liittyen niin myöskin neuvotellaan samassa. Tällaisista lomautuksista, jotka liittyy siihen, että jos meille tulee jossain kohtaa tarvetta joustaa, niin sitten meillä on valmiina sitten myös se mahdollisuus.

Teillä on ollut aika voimakas investointijakso oikeastaan siitä lähtien, kun tulitte pörssiin. Niin, miten kuvailisit lähivuosien investointinäkymiä? Mitkä ovat ensi vuodelle keskeisimmät hankkeet investointien osalta?

No tuossa sanoinkin siitä äsken, että silloin jossain muutama kvartaali taaksepäin puhuttiin, että meidän investoinnit tulee olemaan tai tulee menemään lähemmäksi poistotasoa. No nyt kun me tietysti ollaan investoitu paljon, niin samanaikaisesti meidän poistotaso on jonkin verran noussut, ja me ollaan käyty läpi oikeastaan ne suurimmat investointitarpeet. Me ollaan sanottu, että me ollaan investoitu sahateollisuuteen erittäin paljon ja levyteollisuuteenkin keskeisiin kohtiin jo ihan merkittävissä määrin, niin nyt me katsotaan sitä siitä näkökulmasta, että me ainakin nyt ensi vuodelle vedetään suunnitellut investoinnit selkeästi alle sen poistotason. Keskitytään sitten siihen, että se mitä tehdään, niin tehdään niin, että se saadaan tehokkaasti tehtyä ja niin, että se ei häiritse sitten tuotantoa.

Ne tehtävät investoinnit siellä on oikeastaan sanotaan kaksi. Jos. Jos me mietitään levyteollisuutta ja sahateollisuutta, niin sahateollisuudessa. No oikeastaan se yksi, minkä tässä voin ja äsken mainitsinkin, on se. Sen niin sanotun tuorekuivalajittelun. Eli siellä on tasaamorakennus. Meillä on kaksi eri tasaamolinjaa, niin sen ykköstasaamon modernisointi, niin se on semmoinen ihan merkittävä, jolla me avataan jälleen sitä pullonkaulaa kohti sitä Järvelän tuotantoyksikön 450 000 kuution tuotantokapasiteetin vapauttamista, niin siinä meillä on semmoinen ohjelma, jonka ykkösvaihe on tehty. Kakkosvaihe tehdään nyt jouluna. Ja kolmosvaihe on aikataulutettu tuonne kesäkuulle, kesäseisakkiin ensi vuodelle, niin se on ehkä semmoinen merkittävin investointi ensi vuodelle.

Entäs tuo levyteollisuuden puoli? Se investointiohjelma, mikä teillä on käynnissä, oli alun perin suunniteltu kolmivuotiseksi. Käsittääkseni ensimmäinen vuosi on iso ja toinen pienempi. Tuleeko kolmas, ja tuleeko se pienempänä jossain?

No se tulee pienempänä. Meillä on. Meillä on nyt sinnekin, mutta se on ehkä enemmän tämmöinen, että kyllä me investoidaan sinne, mutta nyt ei tule mitään semmoista isompaa, että sieltä tulee useampia tämmöisiä pienempiä, joista sitten kun me katsotaan sitä kokonaispottia ensi vuodelle, niin se sitten jää pienemmäksi kuin mitä on ollut kaksi edellistä vuotta, ja nämä kaksi yhdessä sitten, sahateollisuus ja levyteollisuus, on sitten selkeästi alle sen poistotason.

Myös tämä on selvä. Kurkitaan loppuun vielä sitten kristallipalloa ensi vuoteen tai ensi vuoden suuntaan. Mitkä on liiketoiminnoittain keskeisimmät riskit ja mahdollisuudet, jos mietitään ensi vuoden ja lähivuosien näkymiä?

Riskit ja mahdollisuudet. Se on hyvä kysymys. Tämä riski on se, että tämä tällainen. Alhainen sentimentti jatkuu edelleen ja että tavallaan vielä tämän päälle löytyy joku muu shokki, mikä sitten jostain syystä eskaloituu, niin sehän on. Sehän on semmoinen riski, joka on valitettavasti aina olemassa nykyilmapiirissä. Ja tietysti riskinä, jos riskinä voi pitää sitä, että jos kustannustaso jatkuu tällaisena kuin se nyt on ja sitten elpymistä ei näistä äskeisistä syistä johtuen siellä markkinoilla tapahdu, niin silloin se kyky saada sitä kannattavuutta selkeästi ylöspäin. Niin se on haastavaa.

No silloin tietysti se meidän mahdollisuus on ainakin se, joka on meidän omissa käsissä, että me tehdään näitä omia harkittuja toimenpiteitä, millä me pystytään parantamaan sitä omaa toimintaamme. Meille on olennaista ne asiakkaat, joita me palvellaan, joille me saadaan niitä tuotteita, niin meidän pitää olla siellä hyvin ketteriä, viedä sinne niitä tuotteita mitä he haluaa ja kehittää myös heidän kanssa tuotetta niin, että siitä on entistä enemmän heille lisäarvoa. Ja sitten tämä tavallaan mitä me heille luvataan, niin pitäisi pystyä toteuttamaan tietysti omassa toiminnassa mahdollisimman tehokkaasti. Ja sen ketjun hallitseminen, niin se on meille se mahdollisuus. Ja uskon, että siinä meillä on kyllä potentiaalia.

No niin, sitä kohti. Kiitoksia haastattelusta, Jukka. Kiitos.