Tervehdys Inderes TV. Mulla on tänään haastattelussa Lamorin kiertotalousliiketoimintatoimitusjohtaja Juhan Grön, CFO Nalle Stenman ja toimitusjohtaja sekä yhtiön perustaja Fred Larsen ja tarkoitus käydä läpi hieman Lamorin Q4 ja laajemmin yhtiön kuulumisia, mutta jos aloitettaisiin ihan alkuun esittelyillä, musta Fred sä kun olet uusi toimitusjohtaja ja uusi kasvo meidän kuulijoille, niin voisitko alkuun esitellä itsesi? Joo, terve. Mä oon Fred Larsen. Mä oon toiminut tuota noin Lamorin, Lamorissa vuodesta 88 eli melko pitkän aikaa ja ollu mukana oikeastaan kehittämässä Lamorin toimintaa ympäri maailmaa hyvin paljon operatiivisissa asioissa eli ollu ulkona tuolla maailmalla ja ja tuota asiakkaitten kanssa etsinyt ratkaisuja heille, kehittänyt meidän verkostoa siellä ja ja sitten myöskin tuota ylipäätänsä löytänyt löytänyt ratkaisuja heille. Joo ja sä kun palaat tuota yhtiön toimitusjohtajaksi tai palasit nyt, niin miten tää uusi työnjako toimii sun ja Juhanin välillä, kun Juha lähtee tuota Kilpilahden hanketta ja yleisesti teidän kierrätysliiketoimintaa johtanut? No sanotaan ylipäätänsä niin niin Kilpilahden projekti ja väriän kierrätysprojekti niin tuota on äärimmäinen, on suurin investointi mitä ollaan tehty, se vaatii nytten fokusta ja sen takia se on luonnollista, että Juha nyt saa fokusoida siihen ja ja se on meille kaikille todella tärkeetä ja oli luonnollista sitten, että itse itse hyppään sitten Lamorin perustoimintaan, koska kuitenkin sitä on tehty pitkän aikaa, niin työnjako on on selvää eli fokus siihen, mihin me ollaan nyt tiimeystä toipunut. Kyllä niin tämä mahdollistaa laajemmat resurssit nimenomaan sinne, missä sitä tarvitaan. Mutta tiedotitte hiljattain tiivistävänne johtoryhmänne, niin mikä tässä on taustalla, kun aikaisemmin tuntui, että vietiin johtoa ikään kuin lähemmässä niitä loppuasiakkaita, mutta nyt tämä uusi muutos tuntuu ottavan askelta taaksepäin siitä. Se on kyllä ihan suoraa kommunikointia ja yksinkertaistaminen, eli se, että saadaan saadaan tavallaan globaali tiimi, jolla jolla pystytään palvelemaan asiakkaita sitten ehkä suoremmin, eli se on se, mikä tässä on taustalla ja meillä on tästä kokemusta aikaisemmin, että se toimii hyvin, niin se on tässä taustalla ehkä enemmän, kun myöskin avataan tätä läpinäkyvyyttä sitten maailmalle, eli sisäisesti. Mutta sijoittajahan on paljon puhuttanut viime aikoina tämä Kilpilahden muovin kemiallinen kierrätyshanke, niin Juha, missä sen kanssa mennään juuri nyt? Joo, mekaanisesti niin asennukset on tehty valmiiksi ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että valmistaudutaan siihen tukeksen viimeiseen tavallaan lupaan, että ei ole esteitä käynnistää laitosta ja siinä tehdään tiivisti yhteistyötä ja varmistetaan, että dokumentit on olemassa ja jaettu ja käyty läpi ja ollaan samaa mieltä, että eteenpäin voidaan mennä ja sitten tietysti on tiettyjä korjaustoimenpiteitä, joita tehdään. Kuuluu tähän valmistelutyöhön ja meillä on nyt tarkoituksena se, että käynnistellään laitosta kuu ykkösen loppuun mennessä ja saadaan ensimmäiset öljytipat ulos sen aikana ja sitten edetään kohti tuotannon ylösajoa, joka on arvioitu, maltillinen arvio, että kuuden kuukauden sisällä päästään 80 prosentin käyttöasteeseen ja niin kuin tiedetään, niin tämmöisessä ylösajon vaiheessa niin se on aika vaikea sanoa, että minkälainen se kulmakerroin on, niin me ollaan otettu semmoinen maltillisempi lähestymistapa siihen ja sitten kun ensimmäinen linja on saatu käyntiin, laatu on todennettu, että se on sitä, mitä Shell ottaa vastaan, ensimmäiset toimitukset on tehty, niin siinä vaiheessa voidaan sitten arvioida sen ensimmäisen linjan tavallaan, että me ollaan päästy siihen, mitä me tavoitellaan ja niin kuin me ollaan aikaisemmin kerrottu, niin infrastruktuurikilpailulahdessa on rakennettu sen pohjalta, että siinä tulee olemaan neljä tuotantolinjaa ja että niin päätös niistä seuraavista kolmesta tehdään sen perusteella, kun sitten se ensimmäinen linja on ajettu ylös ja todennettu, että laatu on kunnossa eli semmoinen proof of quality, niin kuin öljyn laatu on todennettu ja sitten voidaan edetä kohti seuraava vaihetta, joka on sitten sen konseptilaitoksen volyymitavoite, että sekin voidaan saavuttaa ja sitten on naulattu meidän konsepti, jolla me lähdetään kohti seuraavia vaiheita ja tänne siihen nyt haetaan rahoitusratkaisu ja katsotaan, miten me saadaan sitä pietyä eteenpäin yhdessä yhteiskumppaneiden kanssa. Ja tosiaan nostitte esille kartoittavan ne eri rahoitusratkaisuja tämän tuotantolaitoksen ylösajamiseksi ja yleisesti kansainvälisilläkin markkinoilla, jotta saataisiin näitä vastaavia konseptilaitoksia tai laitoksia tuotua sinne, niin missä määrin näette Lamorin vastaavan tästä muovikirjoitusliiketoiminnan investoinneista ja millaisia rahoitusratkaisuja tässä voisi hyödyntää? No siis ne ratkaisut haetaan tällä hetkellä, meillä on erilaisia ajatuksia sen suhteen. Jos mennään tästä eteenpäin, niin se on selvä, että yksin ei rakennetaan linjoja jatkossa, mutta nykyisillä rahoitusrakenteilla, mutta se on se, mitä haetaan tällä hetkellä ja tehdään töitä sen eteen, että saadaan ne ratkaisut kartoitettu, mitkä ne kumppanusratkaisut tulee olemaan. Se on ihan selvä, että mitä me tavoitellaan tämmöisellä konseptiajatuksella on se, että CAPEX-tarpeetkin tulee olemaan maltillisempia myöskin jatkossa. Palaatko vielä täydentää? Joo, Juha sanoi juuri hyvin, että tämä ensimmäinen on meidän hoitamamme, mutta jatkossa tämä ei ole se meidän malli. Lamoro hakee kevyempää CAPEX-malleja ja me emme jatkossa tule tekemään samalla lailla. Nyt se on tärkeää saada kuntoon tämä meidän ensimmäinen tuotantolinjamme, se proof of quality, niin kuin Juha sanoi, ja sitten meidän kumppaneiden kanssa tehdään seuraavat kolme ja mahdollisesti muualle laajen skaalautumista eri vaihtoehdon kanssa. Kummatkin on hyvällä matkalla keskustellut ja muuta, että nyt vain odotamme, että saamme ensimmäisen linjan lopulliseen tuotantoon. Jos sen jälkeen suumattaisiin sisään kuluneeseen neljännekseen kuin neloseen, niin miten tämä sujuu Lamorin kannalta? No sanotaanko näin, että tärkein saavutus oli ehkä mun mielestä kumminkin, että pystyttiin pitämään meidän kannattavuus odotetulla tasolla, vaikka meidän liikevaihto laski. Tämä on tietysti tulosta hyvistä marginaalista projekteista, mutta myöskin meidän tehostamisohjelma, joka me viime vuonna lanseerasimme ja joka jatkuu sitten kiihdytetysti tänä vuonna. Meidän bisneksestämme ympäristöliiketoiminta oli hyvällä tasolla ja ihan historiallisestikin, kun taas meidän palveluhankkeissa oli isoissa uusissa, sanotaanko näin, niin ei tullut, oli viiveitä. Me ei ole mihinkään hävinnyt, vaan ne on ollut pitkän aikaa meillä kartalla ja me niitä kyllä tänä vuonna saavistetaan yhtä kovaa kuin viimekin vuonna ja toivon tietysti, että tänä vuonna ne realisoituu. Nahvanie, näen analyytikon näkökulmasta, niin teidän suhteellinen kannattavuus vaikutti yllättävänkin vahvalta, kun huomioi, kuinka paljon liikevaihto laski tuossa neljänneksen aikana, mutta asia, mikä sieltä ei varmasti mietittää Lamoris paljon, on tämä tuleva kasvu ja ehkä Fred olisi oikea henkilö vastaamaan siihen, että miten nämä saadut tilaukset käännetään takaisin kestävään kasvuun. Joo, no nythän me ollaan aloitettu sillä, että kaikki prospektit on käyty läpi, me tullaan fokusoimaan niihin projekteihin, jossa nähdään kannattavuutta ja myöskin, että riskit on tasolla, joka on siirrettävää. Sitten se, että ollaan lähemmäs sitä asiakasta, niin kuin tässä puhuttiin aikaisemmin, niin on äärimmäisen tärkeää, että palvellaan meidän asiakkaita paremmin ja tehokkaammin. Eli kasvu ei ole mihinkään hävinnyt, mutta sitten meidän pitää myöskin muistaa se, että meillä on Kilpilahti, johon ollaan investoitu valtavasti, niin kyllä meidän pitää fokusoida siihen, että saadaan tämä tehtyä, laskettua meidän apeksiaan ja sillä tavalla sitten siirtyä eteenpäin. Joo, ja tosiaan tulospäivänä te päivititte teidän taloudellisia tavoitteita, muuten ne ovat ennallaan, mutta 170 miljoonan euron liikevaihtotavoite vuoteen 2027, niin siitä luovuttiin, niin miten sijoittajan tulisi ajatella teidän tulevaa kasvua, kun tästä kasvutavoitteesta luovuttiin tässä vaiheessa? Se, että meidän kasvu ei ole mihinkään muuttunut, se mittari ei meillä oikein toimi, eli kyllä se on se kannattavuus, joka on kaikista tärkein tässä ja sitten se kasvu tulee kyllä sen perässä, mutta nyt fokus kannattavuuteen, se on tärkeintä. Niin kuin Kalle sanoi, että kannattava kasvu on se, mihin me tähdään, niin emme kasvua kasvun itsearvona, vaan kannattavana kasvuna. Kyllä, ja mä voin kuvitella, että teidän näkökulmasta tuskailette jossain määrin siitä, kun suuret palveluprojektit voivat herkästi eiluttaa sitä liikevaihdon tasoa, että sitä ei ehkä kansi kannata itsessään jahdata. Hei, kiitos Fred, Nalle ja Juhan haastattelusta ja tsemppiä kuluvaan vuoteen. Kiitos, kiitos Tuomas.