Minkä takia markkina haistelee, että käänne tulee? Eihän se nyt mikään läpihuutojuttu vielä ole, mutta. Niin, se on hyvä kysymys. Ei olla yli kahteen ja puoleen vuoteen oltu positiivisella suosituksella Fiskarsista. Kun katsoo myöskin, miten kurssi on kehittynyt, niin ei ihan hirveästi voi myöskään hymyillä. Mikä on mennyt? Jos nopeasti käyt alkuun, niin mikä Fiskarsilla on mennyt pieleen?

Tosi vahva kysyntä silloin aikanaan. Korona-aikana ja silloin. Silloin yhtiöllä meni tietysti hyvin. Ja näytti myöskin, että se Vita-segmentti, jota jo koronaa ennen monena vuonna laitettiin kuntoon erilaisilla ohjelmilla, olisi saatu käännettyä vähän pysyvämmin parempaan suuntaan. Ja sitten koronan jälkeen markkina on ollut aika haastava, kuluttajamarkkina noin yleisesti. Ja Fiskarsin volyymit on käytännössä laskeneet, ja liikevaihto laski tuossa monta vuotta putkeen ja nyt kääntyi viime syksynä ekan kerran plusmerkkiseksi. Liikevaihto on tullut alas, ja sitä vastaan on yritetty taistella kustannussäästöillä, mutta se ei ole. Se ei ole riittänyt oikeastaan läheskään, että käännettävä tuloshan on puolittunut siitä koronavuoden huipputasosta, ja siinä rytäkässä sitten ne sinällään meidän mielestä ihan hyvän kuuloiset kasvustrategiat, mitä kohta entisellä johtokaksikolla oli. Eli toimitusjohtajahan vaihtui jo, ja CFO on vaihtumassa, jotka tätä strategiaa käytännössä tuli silloin 2021 vetämään. Niin se siitä. Ei sitten oikein näkyviä jälkiä saatu, että ei tullut kasvua. Käytännössä varmaan mennään siihen kohta tarkemmin. Käytännössä moni niistä elementeistä ei ole ehkä toiminut myöskään ihan niin kuin toivottiin yhdistelmänä. Osan voi laittaa markkinan piikkiin, mutta toki siinä on osa sitten yhtiön omaa tekemistä ja osittain historian painolastia sitten siellä viivan puolella myöskin.

Kyllä tosiaan, nythän Fiskars koostuu kahdesta itsenäisestä segmentistä. On tämä Fiskars, mistä löytyy myös tämä pääbrändi Fiskars, ja sitä myötä sakset ja muut kodintarvikkeet ynnä muut. Sitten on tämä Vita. Vita on sitten enemmän. Voisiko sanoa, että sellainen tilkkutäkki, mikä on parsittu kasaan erilaisista yritysostoista ja näin, niin jos mennään eka siihen Fiskars-segmenttiin, niin siellähän nyt yhtiöllä on kasvutavoitteena sen 3–5 %. Sitten jos verrataan esimerkiksi tähän kilpailija Husqvarnan Gardena-segmenttiin tai -brändiin, niin silläkin, laajalla raportilla oli hyvä kuvaaja, niin silläkään ei viime vuodelta ihan hirveän hyvin ole mennyt. Niin jep. Mihin tämä perustuu? Tämä kasvutavoite, että voitaisiin performoida näinkin hyvin.

Joo, joo. Fiskars-segmentillä tai -brändillähän on mennyt selvästi paremmin nyt. Sinällään sen kannattavuushan on hyvällä tolalla, että siellä selvästi yli 10 pinnan marginaaleja ollaan, aika lähellä sitä heidän tavoitettakin, että selvästi Fiskarsin tavoite on nyt nimenomaan siinä kasvussa, ja siinä on ihan järkevä tausta kyllä, että he on nyt huomattavasti kiihdyttäneet tässä jo viimeisen parin vuoden aikana uusien tuotteiden kehitystä. Että se alahan on, missä tai ne kategoriat missä he on. Puutarhanhoitosakset, ne varmaan jokainen ymmärtää, että ei ole mitään räjähtäviä kasvumarkkinoita, varsinkin kun puhutaan länsimarkkinoista, missä he käytännössä toimii, niin aika kypsiä, tasaisia markkinoita, ja sitä kautta se kasvu on tietysti aika vaikeaa ja perinteisesti ollut pientä. Mutta nyt on sitten tehty niitä innovaatioita, ja sieltä on tullut kaikenlaista lemmikkitarviketta, ja tuli jotain tälle keväälle. Tämmöisiä sähkötyökaluja sitä ekaa kertaa, jotka tietysti vielä. On se kuitenkin suhteellisen pieni osa sitä kokonaisliikevaihtoa. Mutta pikkuhiljaa, kun tätä edelleen on tarkoitus jatkaa, että uusia innovaatioita kiihdytetään edelleen ja lisätään, niin sieltä se pitkälti tulee, että se pieni markkinakasvu ja sitten siihen niin kuin.

Markkinaosuuksien syöminen vielä.

Niin, sitten pari prosenttia päälle tavallaan näitä uusia innovaatioita, niin sieltä se kasvu käytännössä tulee. Ja siihen pitäisi tosiaan myös panostaa, että tosiaan yhtiöllä on jo nyt marginaali siinä EBIT 13 pinnassa. Siellä Fiskars-segmentissä tavoite on 14, että se ehkä kertoo aika hyvin, että kyllä ne. Kyllä se haastavampi osuus sitä tavoitetta on saada se kasvu edes sinne 3–5:een, mikä nyt sinällään kuulostaa korkealta, mutta kuitenkin se vaatii. Vaatii kyllä töitä, että se kannattavuus nyt on. On ns. helpompi kyllä pitää tuossa, missä se on, tai vähän parantaakin. Varsinkin jos se kasvu tulee, niin pitäisi ihan hyvinkin mennä jopa yli siitä kannattavuustavoitteesta kyllä.

No sitten jos hypätään tuohon Vita-segmenttiin, joka on ehkä voisi sanoa, että tästä nyt se kiinnostavampi, koska siellä nimenomaan se kannattavuuskäänne on tässä koko keississäkin se aika tärkeäkin osa.

Joo, joo, keskeinen osuus se kyllä.

Kyllä tosiaan siellä on. Taustalla on epäonnistunut kasvustrategia. Mikä siinä meni pieleen, jos kerrotaan nopeasti? Ja toisaalta, onko yhtiö nyt tunnistanut sen? Millä tavalla sitä ruvetaan sitten kääntämään?

Joo, yksi asia mikä siellä valitettavasti edelleen painaa, mikä on mennyt pieleen, on se kymmenen vuoden takainen yksi yrityskauppa. Sehän on kai. Sehän on koottu siis neljästä yrityskaupasta käytännössä tässä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Joo, eli ensin oli Iittala, missä tuli näitä suomalaisille tutumpia brändejä. Sitten oli Royal Copenhagen, tanskalainen brändi, ja sitten tuli tämä WWRD, mikä oli isoin 10 vuotta sitten. Valitettavasti aivan selkeästi huonoin. Myöskin.

No siinähän liikevaihto on kuihtunut kasaan aika huolella.

Eli siitä maksettiin 400 miljoonan liikevaihdosta kymmenen vuotta sitten suunnilleen 400 miljoonaa. Siitä liikevaihdosta on jäljellä alle 200 miljoonaa, ja kannattavuus on edelleen heikkoa niillä kaikilla brändeillä. Että se on todella karmaiseva, ja sitä on. Sitä on jouduttu tässä. Sen kanssa on jouduttu taistelemaan käytännössä tässä läpi sen Fiskarsin omistusajan. Ja se on edelleen yksi keskeinen ongelma tässä, että nämä. Ja sitten aloitetaan neljäntenä tosiaan tämä Georg Jensen, se mikä tuli pari vuotta sitten. Ja nämä kaksi tanskalaista on mennyt oikeastaan hyvin koko ajan. Fiskarsin omistuksessa, että ne on ne, ja Iittala nyt on ollut vähän kiikun kaakun vaihdellen, se Iittalan brändi tai ne brändit mitä sieltä tuli. Mutta se selkein epäonnistuminen on tosiaan tämä WWRD ja sen brändit, ja sen kanssa. Jos brändejä miettii, niin sen kanssa pääasiassa taistellaan edelleen.

Se mikä siellä, mainitsin tuossa alussa sen kasvustrategian, niin heillähän oli aika hyvät, sinällään järkevät pilarit, millä nimenomaan ehkä Vitassa. Se on sitä kasvua. Kasvua haettiin, eli oli tuotekategorioiden laajennus, että mentäisiin näillä brändeillä vähän muihin kategorioihin. Sitä vähän nähtiin, johon jotain tekstiilejä esim. Iittalaan ja näin, mutta se ei sitten kuitenkaan oikein.

Lähtenyt.

Lähtenyt tai toiminut. Että ne brändit ei sitten ilmeisesti kuitenkaan. En tiedä, ehkä. Eikö brändi riitä vai eikö? Eikö sitä edes osattu tehdä oikein? Vai oliko se markkina sen verran vaikea? Ei tavallaan ollut tilaa, mikä se syy nyt sitten onkaan. Mutta ei nyt kuitenkaan onnistunut, ja sitten toinen oli omien kauppojen lisääminen. No se onnistui. Sieltä saatiin kasvua, mutta nyt todettiin uusi strategia. Sanoi, että ehkä se ei ollut niin hirveän kannattavaa. Nehän ei niitä lukuja julkaise, mutta kuitenkin. Nyt sanottiin aika selvästi, että okei, meni ehkä vähän liikaa kasvun edelle. Nyt niitä pitää pikemminkin optimoida sen kannattavuuden mielessä, niitä myymälöitä.

Vähän tuohon liittyen, Kiinan kasvu oli myös keskeinen ajuri itse. Se liittyy näihin kaikkiin, mistä puhuttiin, koska se oli yksi näistä WWRD-brändeistä, mikä siellä oli kärkenä, eli Wedgwood. Kasvu siellä, ja kasvettiin omalla retailillä myöskin, ja kasvettiin kyllä hyvin, mutta siellä on sama dilemma, että se kannattavuus ei sitten kuitenkaan tullut perässä. Sitäkään ei ole julkaistu, mutta näin on kerrottu. Eli tässä oli tavallaan kolme keskeistä kasvuteemaa tällä edellisellä strategiakaudella, jotka kaikki enemmän tai vähemmän meni vähän pieleen, ja näitä ei nyt jatketa osana sitä jatkoa. Sitten kun kysyt, että onko nyt selkeät suunnitelmat tai miten tämä nyt jatkossa kääntyy, niin sanoisin, että ei oikein, tai ne on hyvin. Siis on toki, mutta ne on hyvin tämmöisiä yleisluontoisia, ei ulkopuolelta lukemalla, että okei, terästetään brändejä ja tehostetaan toimintaa. No niin tietysti. Mitäs muuta kuluttajayhtiö tekisi, että nämä mitä mä puhuin, nämä aiemmat olivat semmoisia aika. Tavallaan hyviä uusia elementtejä, mitä Fiskarsiin selkeästi toi siihen liiketoimintaan, joka oli silloin alkuvaiheessa. Ne olivat uskottavia, joo, että näillähän tämä varmaan lähtee ja lähteekin. Osittain se kasvu. Mutta mutta. Nyt on tosiaan aika tämmöisiä back to basics, joka varmaan on se mitä yhtiö sinällään nyt tarvitsee, mutta se on vähän sitten uskon asia, että uskotko, että nyt sen uuden Vitan johdolla tavallaan pystytään näitä kääntämään. Ja toki uskotaan, että jossain määrin pystytään kääntämään, koska lähtötaso on niin matala.

Mutta tosiaan Vitan kannattavuuskin viime vuonna, niin se oli samaa luokkaa kuin mitä se oli ennen koronaa. Ja nyt taas kun vertaa niihin tavoitteisiin. Niin sehän on aika merkittäväkin pomppu, pitäisi saada siihen kannattavuuteen.

Niin, oli jopa huonompi kuin just ennen koronaa. Sehän oli alle 5 pinnaa EBIT-marginaali viime vuonna, ja tavoite on. Tavoite on tosiaan olla yli 12 sitten 2030, niin aika paljon on tekemistä siinä. Sinällään ihan niin kuin en mä mun mielestä hirveästi vähempää pitäisi tavoitella tuommoiselle, niin kuin ne on kuitenkin premium- tai luksus-, high-end-hintapisteiden kuluttajatuotteita, niin kyllähän sillä, jos ne oikeasti toimisi, ne brändit ja se homma tehtäisiin oikein. Ihan ehdottomasti pitäisi tehdä 10–15 pinnan marginaalia, mutta se on ollut nyt valitettavan kaukainen haave viime vuosina kyllä.

No jos nyt leikitään, että yhtiö pääsisi näihin tavoitteisiin, että saataisiin selkeä kannattavuuskäänne tehtyä, niin onko tämä vähän niin kuin tämmöinen niin sanottu välipyrähdys, minkä yhtiö tekee, ja sitten toisaalta sen jälkeen tämä Vita voitaisiin sitten eriyttää, mistä on kanssa tosi paljon puhuttu.

Joo, kyllä varmaan näin.

Joo, jos vähän tähän just miten raportillakin sanoit, niin se viimeisimmän CFO:n vaihtokin, niin sieltä tuli tätä portfoliohallintaosaamista.

Joo, se on tietysti. Se ei ole pelkästään Vitan irrottaminen, vaan se. Jos nyt mennään tähän jakoon, että siinä on kaksi itsenäistä segmenttiä, niin nehän on hyvin operatiivisesti itsenäisiä. Tosiaan Fiskars ja Vita. Ja sitten se konsernihallinnon tehtävä on siinä sitten lähinnä pyörittää rahoitusta, jotain pieniä yhteisiä funktioita. Ja sitten hallita sitä portfoliota. Ei pelkästään se, että myydäänkö Vita vai ei. Siinä ei ole ihan hirveästi päivittäistä tekemistä, vaan myöskin tietysti, että ostetaanko sinne lisää tai myydäänkö joku brändi. Ehkä sieltä Vitan sisältä. Fiskars-brändiähän nyt ei varmasti myydä yhtään mihinkään, se on aika selvä. Selvä.

Mutta joo, tuohon edelliseen kysymykseen, niin kyllä mun mielestä jos ja kun tämmöinen jako on tehty, että siellä on selkeästi kaksi itsenäistä segmenttiä tai käytännössä yhtiötä jo nyt yhtiön sisällä, niin kyllä se ennemmin tai myöhemmin varmasti johtaa siihen, että ne jaetaan. Että olisihan konsernin toimitusjohtaja. Luomakoski CFD:llä sanoi, että nämä ei ole heidän mielestään riittävän isoja palasia siihen, että sitä jaettaisiin erillisiksi pörssiyhtiöiksi, mikä on ihan hauska kommentti, kun seuraa minkä kokoisia spin-offeja pörssiin on tullut tänä vuonna. Näkemyksiä on erilaisia, mutta kuitenkin, että se tie ei.

Okei.

Riittävän kokoinen, ei ole heidän mielestään riittävän kokoinen. Että se. Sehän olisi. Tietysti sen voisi tehdä kannattavuustasosta riippumatta. Kun ei tarvitsisi myydä mitään, että jaettaisiin vaan nykyisille omistajille. Mutta se ei ole selvästikään nyt ainakaan tällä hetkellä pöydällä. Että kyllä tosiaan askelmerkit menevät nyt niin, että ensin varmaan pari vuotta tässä ainakin pitää sitä kannattavuutta parantaa, ja sitten jos se saadaan hyvälle nousu-uralle, niin sitten voidaan harkita sitä Vitan myyntiä johonkin. Tai tietysti sitä matkan varrella, jos sinne ostetaan vielä lisää brändejä. Jos se homma lähtee jotenkin toimimaan, niin se voisi ehkä harkita myös sitä listaamista.

Kyllä. No tosiaan jos katsotaan markkinaa molemmille segmenteille, niin koko Fiskars-konsernillahan Amerikka on lähes kolmannes myynnistä. Niin, jos verrataan vähän Amerikkaa esimerkiksi Eurooppaan, niin. Tuleeko sieltä markkina-apua myös molemmilta suunnilta?

Joo, se USA on tosiaan Fiskars-segmentistä puolet ja Vitasta selkeästi pienempi siivu, koko konsernillekin hyvin oleellinen, mutta se painottuu nimenomaan siihen Fiskarsiin. Niin niin. Ei sieltä nyt hirveästi kyllä. Siis kyllähän jenkkimarkkinat sillä lailla vetää ihan ok, ja on ne vetänyt tavallaan huomioiden kaikki erinäiset haasteet mitä tässä nyt on ollut. Että ei se sielläkään se kuluttajan tunnelma kovin korkealla ollut, mutta on kuitenkin kuluttaneet toisin kuin Suomessa esimerkiksi. Mutta kyllä Fiskars on sielläkin ollut ongelmissa ja on ehkä ollut. Kyllä sielläkin on menty matalampiin hintapisteisiin, ja Fiskars olisi myös siellä menettänyt markkinaosuuttaan. Kun tuossa alussa puhuttiin niistä ongelmista, että markkina on laskenut. Joo, mutta kyllä Fiskars on myös menettänyt markkinaosuuksia. Sitä osittain meidän käsityksemme mukaan, että ei tässä nyt markkinoista semmoista ihan älytöntä vetoapua saa.

Euroopassa nyt toivon mukaan Pohjoismaissa on ehkä näkynyt pientä piristymistä. Suomessa nyt kuluttaja on vähän vielä, en nyt olisi ehkä, että olisi nyt hirveästi piristynyt, mutta toivotaan että vähän parempaan suuntaan. Mutta niin kuin sanottu, niin nämähän on aika kypsiä markkinoita sinällään, että ne markkinakasvut eivät hyvässäkään markkinassa kovin kummoisia ole, mutta jos nyt ei sitä alamäkeä ainakaan olisi. Mikä tuossa viime vuosina oli, niin se tietysti auttaisi.

Kyllä tämän heikon tuloskehityksen myötä nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen on luokkaa 3,6, mikä on tämän tavoite? Kaksi ja puoli taas, on selkeästi yläpuolella. Myös osingosta kun puhutaan, niin siihen odotat leikkausta. Se on tosiaan, voisiko sanoa, että aika kuitenkin Fiskarsin perinteinen osingonmaksaja. Niin nythän tämä on sitten aika lailla käännekeissi. Niin arvostusta kun miettii, niin tosiaan sanoit raportissa, että osake on kallis. Niin vähän perusteluja sille, että sen takia nykyinen taso on liian kallis.

No joo, tuosta kun katsoo, niin meillä kuitenkin tälle vuodelle on kohtuullinen tulosparannus ennusteissa, että liikevoittotasolla noustaan sieltä 76:sta. Kun se oli viime vuonna, niin noustaan satasen pintaan, ja silti ollaan P/E 20, mitä tuossa EV/EBIT 16, että kyllä ne noidat on tällaiselle kuitenkin maltillisesti, parhaimmillaankin maltillisesti kasvavalle yhtiölle, niin on mun mielestä ehdottomasti kalliita. Ja että siitä pitää mennä tuonne 2028 asti sitten. Että sitten se tulos, meidän odottama tuloskasvu sitten painaa. Ne kertoimet meidän mielestä järkeville tasoille, että käytännössä se koko tuloskasvu menee niiden kertoimien sulatteluun, ja siellä sitten ollaan jo. Meilläkin kuitenkin on sillä lailla positiiviset ennusteet. Vitan suhteen, että se tuplaa sen marginaalin suunnilleen tuossa parissa kolmessa vuodessa sinne kympin tasolle, että kurssi pitkälti jo sitä hinnoittelee. Että aika vähän siinä jää sitten mun mielestä upsidea pöydälle siihen, miten tämä nyt menisi vielä paremmin sitten lähivuosina, että se osake lähtisi siitä ylöspäin.

Kyllä, kysytään vielä näin päin, että toisaalta jos osake nyt heijastelee nimenomaan tätäkin toivottua käännettä, niin miten sen näet sitten verrattuna, kun kumminkin jonkin verran on matkaa tuohon sinunkin tavoitehintaan. Niin, minkä takia markkina haistelee, että käänne tulee? Onko se tavallaan jo niin luettavissa? Vai onko tässä kuitenkin niin kuin tässä jo tuolla videolla käytiin, niin onhan tässä. Eihän se mikään läpihuutojuttu vielä ole, mutta.

Niin, se on hyvä kysymys. No ei se nyt. Ei se nyt kyllä mitenkään nähtävissä vielä ole, että päinvastoinhan se. Sen verran on nähtävissä toki, että liikevaihto nyt nytkähti ekan kerran plussan puolelle tuossa viime kvartaaleina. Siellä on tavallaan jotain merkkejä siitä, että se tietysti helpottaa, ja on taas käynnissä isoja säästöohjelmia, mitä nyt on tehty aikaisemminkin. Että kyllä siinä varmaan on. Tietysti ihan meidänkin ennusteet. Näyttää, että on siinä todennäköistä, että se kannattavuus saadaan sieltä enemmän tai vähemmän ylöspäin. Että kyllä. Niin kuin sanoin, tuollaisella bisneksellä pitäisi pystyä tekemään kelvollisesti rahaa kuitenkin. Mutta kuinka pitkälle sitä pitää sitten odottaa, niin vaikea sanoa. En mä oikein keksi mitään. Mitä? Mikä muu siinä olisi tavallaan kuin usko? Usko siihen, että se ns. normaali kannattavuustaso Vitassa. Se on kuitenkin huomattavasti korkeampi mitä se nyt on. Ja niin se varmaan onkin. Nyt se on korkeampi, mutta kuinka paljon, se on se ratkaiseva kysymys. Ja toki nyt sitten osakkeessa näkyy sekin, että vaikkei nyt ihan small capissa ollakaan, kun ollaan large cap market capissa, niin omistushan on aika keskittynyt kuitenkin tuonne Ehrnroothin suvulle ja tietyille instituutioille. Mitä siellä on? Että ei siellä sitten ehkä likviditeettiä tai myyjiäkään ole niin hirveän paljoa, että sitä osaketta lähtisi sitten tavallaan painamaan alemmas. Että varmaan sekin on yksi mikä tuossa näkyy.

Jes, se on just näin. Jäädään sivusta seuraamaan, miten Fiskars tulevaisuudessa suorittaa. Kiitos Rauli kommenteista. Kiitos myös videon katsojille, mikäli Fiskars alkoi kiinnostaa. Jätä tykkäys ehdottomasti videolle sekä laita myös yhtiö Inderesin sivuilta seurantaan. Laaja raportti. Se on kaikille vapaasti luettavissa. Linkki siihen löytyy videon kuvauksesta. Ei muuta kuin lukekaa analyysejä ja tehkää hyviä osakepoimintoja.