Neste julkisti tänään kolmannen kvartaalin tuloksensa, ja meillä on haastattelussa täällä yhtiön toimitusjohtaja Heikki Malinen ja Eeva Sipilä. Tervetuloa molemmille! Kiitoksia. Nesteeltä tänään järisyttävän kova tulos. Te teitte tulosennätyksen jo Q2:lla, mutta nyt mentiin vielä kertaheitolla siitä yli. Niin, mitä ajatuksia teillä tästä Q3:sta on?

No tämä oli tosiaan erittäin hyvä kvartaali. Haluan korostaa myös omaa tekemistä. Meillä oli erittäin hyvät käyttöasteet Singaporessa ja Rotterdamissa. Meidän tämä iso suurseisokki Porvoossa, 400 miljoonaa. Se onnistui hyvin. Se oli paremmin onnistunut kuin edellinen vuoden 2024, joka sekin oli ihan hyvä, ja meidän tuloksen tai toiminnan tehostamisohjelma on edennyt myös erittäin hyvin. Se on kohta päättymässä, mutta se on mennyt hyvin. Toki maailmanmarkkinat energiassa ja polttoaineessa ovat hyvin kireät, niin se antoi sitten vielä myötätuulta, mutta ilman niitä volyymeja ei siitä myöskään sitä markkinahyötyä olisi saanut. Eli olen hyvin tyytyväinen Nesteen suoritukseen.

Joo, hyvä tiivistys. Mennään tuonne Porvooseen. Siellä iso huoltoseisokki takanapäin, niin teettekö te siellä pelkästään tällaisia ylläpitoinvestointeja vai voiko sen tuotantolaitoksen kapasiteetti tästä vielä parantua?

Joo, kyllä siellä on paljon ihan sääntelyyn liittyvää korjausta. Se on valtava laitos. Kyllä se liittyy enemmän siihen, että säännöllisin väliajoin katalyytit pitää uusia tai reaktoreissa pitää katalyytit vaihtaa, tämän tyyppisiä, jotta se pystyy toimimaan. Mikä on hyvä, on nyt se, että kun tämä seisokki on tehty, niin seuraavan kerran meillä on seisokki joskus 2029 aikana. Eli meillä on nyt useampi vuosi edessä, jolloin me voimme tuottaa Porvoossa. Etenkin jos markkinat pysyisivät vahvana, niin totta kai tämä on Porvoon näkökulmasta hyvä tilanne.

Kyllä herkulliset ajat edessä. Uusiutuvissa tuotteissa on puhuttu paljon käyttöasteista ja ehkä heikommista tuotantomääristä, mitä ollaan odotettu, mutta nyt käyttöasteet olivat 97 prosenttia ja tuotantoennätys. Niin mitä tässä oli taustalla, ja onko tämä uusi normaali?

Joo, mennäänkin. Meillähän on ollut kyllä haasteita. Tämähän on eri juttu. Yksi juttu tehdään fossiilisista polttoaineista. Polttoaineita on tehty 100 vuotta, ja uusiutuvat ovat kuitenkin edelleen. Se on uusi teknologia, uusi ala, ja paljon opitaan tässä. Mä olen erittäin tyytyväinen meidän suoritukseen Q3:lla. Mutta mä kuitenkin sanoisin näin, että mehän ollaan tultu sieltä 70:n tasosta ja me tavoitellaan 80 %:n hyötysuhdetta. Ensivaiheessa me tullaan tekemään lisää tämmöisiä huoltoseisokkeja ensi vuonna ja nyt Rotterdamissa paraikaa, joilla me yritämme varmistaa niiden linjojen käytettävyyttä. Että eihän se ole vielä uusi normaali. Mun täytyy nähdä, miten sen Singaporen ja Rotterdamin seisokin jälkeen. Mikä se volyymi sitten on? Sitten puhutaan siitä. Mutta nyt ei voi vielä luvata mitään.

Joo, tehdään näin. Rotterdamin investointikustannus nousi kolmeen miljardiin. Niin, mitä tässä oli taustalla?

Meillä on valitettavasti se rakentaminen vienyt enemmän suunniteltua enemmän aikaa, että sinne on lisätty ihmisiä ja yritetty sitä kautta pitää se aikataulu. Mutta. Se on vähän eri asia, kun rakennetaan pystyyn korkealle, niin lisää ihmisiä voi tuoda tiettyyn määrään asti. Mutta sitten siinä tulee vähän sellaista tehottomuuttakin, että on helpompi rakentaa tavallaan vaakatasoon kuin korkealle ylös. Mutta yhtä kaikki, kyllä me nyt ensi vuoden loppuun tähdätään sitä startupia. Mutta se tulee nyt sitten hintalapulla, että kolme miljardia tosiaan on nyt se meidän paras arvio siitä kokonaiskustannuksesta. Että harmittaahan se. Mutta. Valmiiksi se halutaan, että Euroopassa on vahvistuva kysyntä uusiutuville, niin sillä on merkitystä, että me saadaan se ajettua startupiin.

Kyllä minä haluaisin vain tuohon. Meillähän on moni osa. Sitä laitostahan on jo käyttöönottovalmis, ja sitä käyttöönottoa tehdään. Me ollaan palkattu jo se henkilöstö sinne saitille, ja heitä koulutetaan. Me ollaan myös lähetetty porukkaa Singaporeen oppimaan sen Singaporen kakkosen starttiin liittyviä oppeja, koska sekään ei ollut ihan helppoa se startti, vaikka rakentaminen meni hyvin. Tältä pohjalta ollaan. Minusta meidän valmiustaso nousee koko ajan, mutta tietysti tämmöinen jalostamo ei aja ennen kuin kaikki on valmista. Eli näin ollen se on. Se vaatii sen viimeisen venttiilin ja putken hitsaamisen. Sekin pitää vielä vesitestata, ja kun se on tehty, niin sitten voidaan alkaa laittaa hiilivetyjä putkiin.

Kyllä jokaisen mutterin taitaa olla paikoillaan.

Näin se.

On. Puhutaan seuraavaksi tämän investoinnin tuotto-odotuksesta. Tämän investoinnin hintalappu kohosi tässä. Niin. Minkälainen teillä on tällä hetkellä tämä tuotto-odotus tälle investoinnille? Onko se noussut samassa suhteessa tämän investoinnin hintalapun kanssa?

No siinä mielessä tietysti tämä Euroopan vahvistunut kysyntätilanne ja RED III -regulaatio ja muuta, niin onneksi antaa tukea, että me uskotaan, että kun saadaan vain laitos käyntiin, niin sille on kysyntää. Ja sittenhän silloin tietysti tosi paljon merkitystä, että me saadaan parempi ylösajo ja mahdollisimman nopeasti laitos tuottavaksi. Että sanotaan näin, että meillä on nyt vähän kirittävää lisää. Mutta. Otetaan haaste, täytyy vain ottaa vastaan ja juosta pikkuisen lujempaa.

Siinä vaiheessa halusin tarkentaa pikkuisen tästä, jos sopii, muutaman lauseen vielä lisää, että kun on puhuttu jakeluvelvoitteen tasosta, niin syytä muistaa, että nämä jalostamot, jotka tekevät uusiutuvia, niin ne eivät tee fossiilisia. Tavallaan silloin, kun markkina on muutenkin kireä. Jos leikataan jakeluvelvoitetta, niin et sä pysty korvaamaan sitä noin vain fossiilisilla, koska sitä ei tällä hetkellä ole. Meillä on kriisi Lähi-idässä. Meillä on tietysti Ukrainan ja Venäjän tilanne, joten se markkina on tiukka. Meidän suuri etu on se, että niin moni muu kilpailija pysäytti investoinnit. Tämä on ainut suurhanke Euroopassa, ja koko tämä keskustelu energiaturvallisuudesta on todella iso aihe. Ja varmasti kun Euroopassa on jalostamoja suljettu todella paljon viimeisten vuosikymmenien aikana eikä kukaan ole oikein investoinut, niin Eurooppa tarvitsee Rotterdamin kakkosta. Ja mä uskon, että huolimatta kovemmasta kustannuksesta, niin se tulee oikeaan aikaan ja tullaan iloitsemaan siitä vielä monta vuosikymmentä.

Aivan, mielenkiintoista. Markkinalla eletään tällä hetkellä hyvin poikkeuksellista aikaa, jos katsotaan öljytuotteiden tai toisaalta uusiutuvien marginaaleja. Kiinnostaa hirveästi tietää, että miten te näette tämän perinteisen dieselmarkkinan, että miten tämä tulee tasapainottumaan tulevaisuudessa.

Luulen, että se vaatii tilanteen tasaantumista Lähi-idässä. Se on varmaan myöskin näin, että heti jos Ukrainan ja Venäjän välille saadaan rauha, niin markkina varmasti reagoi, tai ainakin me oletetaan, että silloin sekä hinnat tulevat välittömästi alas. Että kyllä tässä näillä rauhanponnisteluilla on iso merkitys. Mitä nyt käydään. Ja toivotaan tietysti, että molemmat paikat rauhoittuisivat. Niin se on oikeastaan. Mutta se on kyllä nyt niin, että tavallaan ollaan aika nöyriä sen edessä, että me ei itse voida oikein vaikuttaa. Kun Heikki sanoo, että me ajetaan nyt, varmistetaan volyymit ja sitä kautta, että Suomessa tai muullakaan asiakkaalla ei lopu tuotteet. Mutta se hinta määräytyy nyt sitten näiden kriisipesäkkeiden perusteella.

Tämä ei ole vain tietysti dieselkysymys, vaan myös lentopolttoainekysymys. Koska siis Euroopassa merkittävä osa lentopolttoaineista on tullut siis Hormuzin alueelta, ja me ollaan Nesteellä pyritty pitämään huoli siitä, että Helsinki-Vantaalla on koko ajan se meidän osuus siitä lentopolttoaineesta. Ja mun mielestä tämä kesä meni hyvin. Pidetään huoli, että Helsingissä on se jetiä, mitä tarvitaan.

Kyllä. Puhutaan seuraavaksi uusiutuvien tuotteiden markkinan kasvusta. Niin minkälainen näkemys teillä on tähän, että tuleeko tämä markkina kasvamaan ja toisaalta kuinka kauan teoreettisena olevan tuotantorajoitteena?

No lyhyesti voin sanoa näin, että aloitetaan Yhdysvalloista, josta ei ole puhuttu. Niin siis nykyisen hallinnon aikana tätä RVO:ta eli jakeluvelvoitetta. Sitä voi kutsua. Sitähän on nostettu todella merkittävästi. Ja. Menemättä nyt liikaa detaljeihin, sanotaan näin, että kun tullaan 2027:ään, niin siellä on pakko lisätä tuotantoa, jos niihin jakeluvelvoitetasoihin halutaan päästä. Ja uutta kapasiteettia sinne ei ole tulossa. Eli käytännössä ainut sellainen lisävolyymi, jonka voisi markkinoille periaatteessa tulla Yhdysvaltoihin, on meidän Singapore-laitos. Että siinä mielessä meille USA on tärkeä. Meillä on Martinezissa se miljoona tonnia San Franciscon lähellä. Sehän on ihan koko vuoden tuolla täysillä. Ja meidän kannattavuus on myös parantunut siellä, että USA:n näkymät ovat kuitenkin aika hyvät. Ja. Mä olen aika optimistinen sen tulevaisuuden suhteen.

Euroopassa tietysti RED III eli tämä uusiutuvan energian direktiivi. Sehän tuplaa käytännössä volyymin dieselissä tällä vuosikymmenellä. Nestehän on siinä ihan paalupaikalla. Mikä tulee sitten lentopolttoaineeseen tai tähän SAFiin, niin sen kohdalla tilanne on vähän toinen. Eli siinähän mandaatti on tosi pieni. Se tulee 30-luvulla nousemaan. Mutta meidän haaste on Kiinan tuonti. Kiinahan on lisännyt merkittävästi SAFin tuotantoa ja lisää edelleen. Ja mehän ollaan argumentoineet voimakkaasti sen suhteen, että kun meille tulee se Rotterdamin kakkoslinja, niin me tarvitaan tullisuojat tähän SAFiin, ja sen eteen sitä argumentoidaan aika voimakkaasti. Saa nähdä, tekeekö EU päätöksen ensi vuonna sen SAFin tullisuojan suhteen, mutta meillähän on dieselissä tullisuoja, ja tietysti toivotaan, että se tulisi myös. Tämä on sama ongelma, mikä on monissa kemianteollisuudessa, terästeollisuudessa, autoakuissa, että tavallaan Kiinan ylituotantoa vastaan. Euroopan on tavallaan suojeltava omia kotimarkkinoitaan, ja se koskee myös SAFia.

Joo, näin se on, jäädään sitä seuraamaan. Tästä viimeiseksi kysymykseksi. Tämä teidän voitonjakopolitiikka, johon teette muutoksia tänään, niin haluatteko sitä hieman kommentoida ja toisaalta teidän pääoman allokoinnin prioriteetteja tällä hetkellä?

Joo, siinä pyrittiin sitä tuossa sijoittajamateriaalissakin kuvaamaan, että osingonjako on yksi osa pääoma-allokaatiota. Nimenomaan se iso kuva ensin. Meillä on ollut tietysti nyt tässä Heikin kanssa kahden vuoden velkatalkoot, velanvähennystalkoot, ja totta kai se jatkuu vielä. Nyt tietysti tulos ja kassavirta kun paranevat, niin pystytään etenemään sillä saralla nopeammin. Mutta nyt kun nähdään siinä se, että siinä on jo tavallaan se piikki ylitetty, niin nyt tietysti kasvu. Toki nyt sitten tämä Rotterdamin ylitys, joka nyt ei ole toivottu, niin sekin on sitten pääoman allokaatiota ensi vuonna. Mutta sen rinnalla nyt nämä jalostamojen huoltoseisakit, laajennetut sellaiset. Niin on tietysti. Nyt satsataan tähän orgaaniseen kasvuun ja pyritään sitä aika nopean takaisinmaksuajan projekteilla viemään eteenpäin. Ja sitten se kolmas elementti on tosiaan se osakkeenomistajan osuus voitosta. Ja nyt sitten hallitus halusi tavallaan tehdä siitä päätöksen, sitä kautta indikoida sijoittajille, että mitä voi odottaa, että se mahdollistaa sitten oikein mukavasti Nesteen kasvun kyllä lähivuosina. Että tavallaan tämä taso, mutta kaikki ei kai kaikille jotain.

Kyllä, kaikille jotain. Kiitos paljon haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitoksia. Kiitos.